Ansiibeli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nävis kiipeää pelaamaan virtuaalipeliä tietämättään ansiibelin päälle (Princesse Nävis 2009)

Ansiibeli (engl. ansible) on hypoteettinen laite, jonka avulla voi viestiä valon nopeutta suuremmalla nopeudella. Se esiintyy tieteisfiktiossa juonielementtinä.

Sanaa käytti ensi kerran Ursula K. Le Guin kirjassaan Rocannonin maailma (1966) [1]. Le Guin sanoo johtaneensa sen sanasta "answerable" ("kykenevä vastaamaan"), koska laitteen tulisi sallia sen käyttäjiä saamaan vastauksen viesteihinsä järkevässä ajassa, jopa tähtienvälisessä viestinnässä. [2] Hänen vuoden 1974 kirjansa Osattomien planeetta kertoo ansiibelin keksimisestä.[3]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ansiibelia käyttävät teoksissaan muutkin kirjailijat, kuten Orson Scott Card,[4] Vernor Vinge,[5] Elizabeth Moon,[6] Jason Jones,[7] L.A. Graf,[8] ja Dan Simmons.[9] Vastaavanlaisia mutta erinimisinä käyttävät lukemattomat muut, muun muassa Frank Herbert[10] ja Philip Pullman.[11] Isaac Asimov ratkaisi tähtienvälisen viestinnän ongelman hyperaalto-releellä Robotti- ja Säätiö -sarjoissaan. Le Guinin ansiibeli kykenee välittömään kommunikaatioon[3], mutta toisten teoksissa ansiibelilla voi olla rajallinen nopeus, vaikkakin silti valoa nopeampana.

Star Trek käyttää aliavaruusradiota viestinnässä.

Stargate-televisiosarjassa viestintä tapahtuu madonreiän kautta

Orson Scott Card[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orson Scott Cardin Ender-universumissa ansiibeli on tärkeä osa juonta. "Sen virallinen nimi on Filoottinen Parallaksinen Välitön Viestin (Philotic Parallax Instantaneous Communicator)," selittää yksi päähenkilö kirjassa "Ender" (Ender's game) , "mutta joku näki nimen ansiibeli jossain vanhassa kirjassa."[4]

Card selittää ansiibelin toimivan fiktiivisen subatomisen partikkelin "filootin" avulla. Cardin universumissa aika hidastuu avaruusaluksissa, mutta niihin voidaan olla yhteydessä ansiibelin välityksellä. Ajan hidastumista käsitellään kuitenkin eri tavalla kuin normaaliavaruudessa.

Kirjasarjassa esiintyy myös ansiibelin välityksellä elävä tietoinen äly nimeltä Jane, joka viestii Enderin kanssa, ja jonka pelastaminen on yksi osa juonta kirjassa Children of the Mind (1996).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Bernardo, Susan M. & Murphy, Graham J. Ursula K. Le Guin: A Critical Companion, (Westport, CT: Greenwood Press, 2006), page 18.
  2. Ansible World Wide Words.
  3. a b Le Guin, Ursula K. [June 1974] (August 2001). The Dispossessed, mass ppb., New York: Eos/HarperCollins, 276. ISBN 0-06-105488-7. “'They print Reumere's plans for the ansible.' 'What is the ansible?' 'It's what he's calling an instantaneous communication device.'” 
  4. a b Card, Orson Scott [August 1977] (July 1994). Ender's Game, mass ppb., New York: Tor Books, 249. ISBN 0-8125-5070-6. “What matters is we built the ansible. The official name is Philotic Parallax Instantaneous Communicator, but somebody dredged the name ansible out of an old book somewhere and it caught on.” 
  5. Vinge, Vernor (1988-11-01). "The Blabber", Threats & Other Promises. Riverdale, NY: Baen, 254. ISBN 0-671-69790-0. “'It's an ansible.' 'Surely they don't call it that!' 'No. But that's what it is.'” 
  6. Moon, Elizabeth (1995-08-01). Winning Colors, mass ppb., Riverdale, NY: Baen, 89. ISBN 0-671-87677-5. “...when I was commissioned, we didn't have FTL communications except from planetary platforms. I was on Boarhound when they mounted the first shipboard ansible, and at first it was only one-way, from the planet to us.” 
  7. Jones, Jason (with Greg Kirkpatrick) (1995-11-24) Marathon 2: Durandal, computer game, Chicago, IL: Bungie Software. "A connection [?ansible] was left; awaiting the next quiet [?peace]; and though destroyed by the threes, it will scream over the void one time."
  8. Graf, L.A. [Julia Ecklar] (August 1996). Time's Enemy, Star Trek Deep Space 9TM : Invasion, 3. mass pbk., New York: Pocket Books, 203. ISBN 0-671-54150-1. “'...The two Dax symbionts can communicate with each other across space, instantaneously, because they're composed of identical quantum particles. I've become a living ansible, Benjamin.'” 
  9. Simmons, Dan (2003-07-01). Ilium, hbk., New York: Eos/HarperCollins, 98. ISBN 0-380-97893-8. “I can see Nightenhelser madly taking notes on his recorder ansible.” 
  10. Herbert, Frank [1970] (1970-April). The Whipping Star. Worlds of If magazine. 
  11. Pullman, Philip [2000] (2001-10-02). The Amber Spyglass, His Dark Materials, 3. mass pbk., New York: Del Rey, 156. ISBN 0-345-41337-7. “'Well, in our world there is a way of taking a common lodestone and entangling all its particles, and then splitting it in two so that both parts resonate together.'” 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.