Ansarijauhiainen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ansarijauhiainen
Weisse-Fliege.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Nivelkärsäiset Hemiptera
Alalahko: Homoptera
Heimo: Jauhiaiset Aleyrodidae
Suku: Trialeurodes
Laji: vaporariorum
Kaksiosainen nimi
Trialeurodes vaporariorum
(Westwood, 1856)
Synonyymit
  • Aleyrodes vaporariorum
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Ansarijauhiainen Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ansarijauhiainen Commonsissa

Ansarijauhiainen (Trialeurodes vaporariorum) on pieni lentävä hyönteinen. Se on useiden viljelykasvien merkittävä tuholainen. Se on saanut suomenkielisen nimensä siitä että sitä tavataan lähinnä kasvihuoneissa eli ansareissa, mutta syksyllä niitä tavataan myös asuinhuoneissa. Ansarijauhiaiset ovat kotipuutarhaan ilmestyvistä hyönteisistä toiseksi yleisimpiä heti vihannespunkkien jälkeen. Ne lehahtavat ilmaan kasvia kosketettaessa.[1]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täysikasvuinen ansarijauhiainen on siivellinen ja väriltään vaaleankeltainen hyönteinen. Aluksi jauhiaiset ovat lähes värittömiä, myöhemmin tummahkoja tai mustia. Aikuiset ovat 1–2 mm pitkiä ja niillä on neljä siipeä. Ansarijauhiainen muistuttaa harvinaisempaa, rakenteeltaan hennompaa ja väriltään kellertävää etelänjauhiaista (Bemisia tabaci).

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naaras kykenee lisääntymään jo 24 tunnin kuluttua kuoriutumisestaan. Se munii lehtien alapinnalle, munat sijaitsevat yleensä keskisuonen ympärillä tai sivusuonten kohdilla tiiviinä rypäinä. Munat ovat aluksi vaaleankeltaisia ja muuttuvat harmaiksi ennen kuoriutumista. Toukat ovat muodoltaan soikeita ja litteitä sekä väriltään vaaleita tai värittömiä. Ne asustavat lehtien alapinnoilla.

Kasvivauriot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikuiset ja toukat imevät kasvin nesteitä ja erittävät tahmeaa ulostetta lehdille. Nesteiden imeminen ei vioita kasvia kovin pahasti, vaikka aiheuttaakin nuorten osien epämuodostuneisuutta. Tahmea uloste sen sijaan on erittäin hyvä kasvualusta haitallisille sienille ja homeille. Jauhiaiset lisääntyvät nopeasti ja valtaavat pian kaikki muutkin kasvit. Niistä on vaikea päästä eroon, ja sen vuoksi ne on hävitettävä heti, kun ne ilmestyvät. Suurennuslasilla kannattaa kasveja tarkkailla usein, jolloin tartunnan saamisen jälkeen kasvien pelastaminen on vielä mahdollista. Jos tuhot ovat jo edenneet pitkälle, on kasvi heitettävä menemään.

Torjunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ansarijauhiaista torjutaan petopunkkien avulla tai kasvinsuojeluaineilla. Ansarijauhiaisen biologisessa torjunnassa voidaan käyttää muun muassa jauhiaiskiilukaisia (Encarsia formosa). Aikuisia ansarijauhiaisia voi pyydystää myös kasvien yläpuolelle kiininitettävillä keltaisilla tarralapuilla.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Glasshouse whitefly Royal Horticultural society

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]