Anneli Haahdenmaa
Eija Anneli Haahdenmaa (13. kesäkuuta 1930 Iisalmi – 29. tammikuuta 2017 Helsinki)[1] oli suomalainen näyttelijä. Suurimman osan urastaan Helsingin Kaupunginteatterissa tehneen Haahdenmaan repertuaariin kuuluivat puhenäytelmien ohella useat musikaali- ja operettiroolit. 1960- ja 1970-luvuilla hän näytteli lukuisissa televisiotuotannoissa.
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Anneli Haahdenmaa syntyi puuseppä Kalle Haahdenmaan (s. 1895 Iisalmi[2]) ja Sylvi Elina Revon (s. 1903 Viipuri[3]) perheeseen Iisalmella Pohjois-Savossa.[4] Haahdenmaan nuorempi sisar, Anja Haahdenmaa, on niin ikään näyttelijä.
Haahdenmaan taiteilijanura alkoi Jyväskylän Työväen Teatterista 1948–1953. Jyväskylästä hän siirtyi Tampereen Teatteriin kaudeksi 1953–1954 ja jatkoi uraansa Tampereen Työväen Teatterissa 1954–1957. Haahdenmaa palasi Tampereen Teatteriin 1957–1962, minkä jälkeen hän näytteli Helsingin Operettiteatterissa 1964–1965. Haahdenmaan merkittäviä näyttämötaiteellisia työtehtäviä ennen vuotta 1965 olivat muun muassa Denise (näytelmä Pikku pyhimys), Margot (Erämaan laulu), Liisa (Pohjalaisia) ja Iloinen leski sekä Myyty morsian.[5]
Haahdenmaa kiinnitettiin Helsingin Kaupunginteatteriin vuonna 1965. Siellä hänen näyttämötehtäviään ovat olleet muun muassa:
- Aldonza (musikaali Don Quijote, ensi-ilta 1967)
- Kati (operetti Ylioppilasprinssi, 1968)
- Smitty (musikaali Miten menestyä vaivatta liike-elämässä, 1971)
- Alpon vaimo (näytelmä Viekää tuhkatkin pesästä, 1972, katsojia 158 000)
- Frida (musiikkinäytelmä Tulipunakukka, 1974–1975, katsojia 65 000)
- Synti (Kadotettu paratiisi, 1976)
- Julie (musikaali Teatterilaiva, 1980, katsojia 132 000).[4][6]
Haahdenmaa on työskennellyt myös lastennäytelmissä: lokakuussa 1969 Kaupunginteatterissa ensi-iltansa saaneessa Pinokkiossa hänellä oli Herra Kissan rooli ja vuosina 1975–1979 teatterin ohjelmistoon kuuluneessa Nalle Puhissa hän näytteli Kania.[6]
Teatteriuransa ohella Haahdenmaa on näytellyt televisiotuotannoissa, kuten Matti Kassilan ohjaamassa elokuvassa Pariisilaissolmio. Mainostelevision komediasarjassa Hanski hän näytteli Virtasen Lempiä. Vuonna 1956 hän tulkitsi Anjuskaa Valentin Vaalan komediaelokuvassa Yhteinen vaimomme.
Avioelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Anneli Haahdenmaa avioitui dosentti Lauri Pöyhösen kanssa 1952. Liitto päättyi 1962. Vuonna 1964 hän avioitui diplomiekonomi Börje Fagerstedtin kanssa. Liitto päättyi 1981. Haahdenmaan kolmas aviopuoliso on filosofian maisteri Antti Hyvärinen. Hänellä on kaksi tytärtä: Tiina Annukka (s. 1954) ja Katri Peppiina (s. 1958).[4]
Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valkokangaselokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yhteinen vaimomme (1956)
- Ei enää eilispäivää (1956)
Televisioelokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pariisilaissolmio (1965)
- Luxemburgin kreivi (1966)
- Hyväntahtoinen poliisikomisario (1968)
- Miten meitä on opetettu mielistelemään (1978)
- Pietarin miilu (1979)
Televisiosarjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tuulensuun tuvassa (1966)
- Hanski (1966–1967)
- Jännitysnäytelmä (1968)
- Punainen silkkikenkä (1970)
- Potilas X (1972)
- Sirkka ja Sakari (1975–1976)
- Sairaanhoitaja (1976)
- Teollisuustyöntekijä Virtanen (1977)
- Kotikatu (1999)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Teatterin maailma 1965 – Suomen teatterilaitos ja teatteriväki, Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 1965
- Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993, Kustannusosakeyhtiö Tammi, ISBN 951-31-0236-X
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Meri, Lauri: Musikaalitähti valloitti myös oopperassa ja tanssiteatterissa (muistokirjoitus) Helsingin Sanomat. 26.2.2017. Viitattu 26.2.2017.
- ↑ http://www.tenkanen.net/sakmuut1.htm
- ↑ http://www.tenkanen.net/sakmuut2.htm
- ↑ a b c Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993, artikkeli Haahdenmaa, Anneli
- ↑ Teatterin maailma 1965, s. 150
- ↑ a b http://www.hkt.fi/pdf/hkt_esitysluettelo.pdf
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
