Anneksi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Anneksi (lat. ad-ne'xus, yhteenliittymä < ad-ne'ctere) on lisä tai lisäke. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sivurakennusta, tytärseurakuntaa tai lisäosastoa eli sellaista, joka on yhdistetty johonkin tai kuuluu toiseen suurempaan kokonaisuuteen.[1][2]

Anneksipitäjä eli anneksiseurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anneksipitäjä eli anneksiseurakunta oli Ruotsin kuningaskunnan ja Suomen suuriruhtinaskunnan evankelis-luterilaisessa kirkossa seurakunta, joka oli yhdistetty toiseen seurakuntaan tai palkkatuloon. Kirkkoherran tehtävää hoiti nimellisesti hiippakunnan piispa, joka sai anneksiseurakunnalta kirkkoherran palkan tai palkkion. Käytännössä piispat eivät kyenneet tai ehtineet johtaa paikallisesti seurakuntaa hiippakuntansa aluetta, koska tähän liittyi myös maallisen paikallishallinnon tehtävät siihen saakka kunnes maalaiskunnat erotettiin evankelis-luterilaisista seurakunnista vuoden 1865 kunnallisasetuksen vuoksi vuosista 1865-1866 alkaen.

Piispan jatkuvia paikallisia kirkkoherran uskonnollisia tehtäviä varten palkattiin varapastori, ruotsiksi en vicepastor, joka johti seurakuntaa paikallisesti kuntakokouksia lukuun ottamatta.

Yksi tällaisista anneksiseurakunnista oli Myrskylän evankelis-luterilainen seurakunta, josta tuli hattujen sodan jälkeen 1747 Porvoon hiippakunnan piispan anneksiseurakunta siksi, että Porvoon hiippakunta oli Ruotsin kuningaskunnan ja Venäjän keisarikunnan rajan siirryttyä Kymijoelle Turun rauhassa menettänyt anneksiseurakuntansa Kymenkartanon alueella nykyisessä Kymenlaaksossa.

Anneksiseurakunnaksi voitiin ottaa seurakuntia, joihin paikallisella aatelisella ei ollut patronaattioikeutta eli oikeutta valita kirkkoherraa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965.
  2. Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966.