Anisotrooppinen suodatus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vertailu trilienaarisesta suodatuksesta (vasemmalla) ja anisotrooppisesta suodatuksesta (oikealla). Suurenna kuvaa nähdäksesi eron tarkemmin.

Anisotrooppinen suodatus (anisotropic filtering, lyhennettynä AF) on 3D-grafiikassa käytetty tekniikka, jolla voidaan parantaa tekstuurien laatua pinnoilla, jotka ovat kaltevassa kulmassa ja kaukana kamerasta. Anisotrooppisessa suodatuksessa pikselille lasketaan väriarvo ottaen huomioon viereisten pikselien värit ja perspektiivi.[1]

Anisotrooppinen suodatus poistaa aliasoitumista bilineaarisen ja trilineaarisen suodatuksen tavoin, mutta prosessissa syntyy vähemmän sumenemista ja täten lopputulos on tarkempi ja terävämpi. Anisotrooppinen suodatus on laskennallisesti suhteellisen raskasta ja vaatii paljon kaistanleveyttä. Siitä tuli kuluttajatason näytönohjainten ominaisuus vasta 1990-luvun lopulla ja se on nykyaikaisten näytönohjainten yleinen ominaisuus, joka voidaan ottaa käyttöön ajurien asetuksista käyttäjän toimesta tai videopeleissä ohjelmointirajapintojen kautta.

Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suoranta, Ville: Grafiikan turboahtimet. (Sivun 31 alaotsikko "Pehmeät arvot, pehmeät reunat") MikroBitti, Huhtikuu 2004, 21. vsk, nro 4, s. 28-41. Sanoma Magazines Finland Oy. 0781-2078.