Aninkaistenkatu

Aninkaistenkatu (ruots. Aningaisgatan) on yksi Turun keskustan ruutukaava-alueen muita katuja leveämmistä kaduista ja sisääntuloväylä kaupungin keskustaan. Se kulkee Aurajoelta Turun linja-autoasemalle. Tuomiokirkkosillan toisella puolella on Uudenmaankatu. Pituutta Aninkaistenkadulla on noin 850 metriä.

Aninkaistenkatu päättyy Aninkaistensiltaan, jonka jälkeen katulinja jakaantuu Yrjänänkaduksi, jota pitkin on viitoitus Naantaliin ja Poriin, Satakunnantieksi, jota pitkin pääsee Raisioon, sekä Tampereentieksi, jota pitkin pääsee Tampereelle.

Poikkikadut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aninkaistenkadun poikkikadut ovat Linnankatu, Eerikinkatu, Yliopistonkatu, Nahkurinkatu, Maariankatu, Sibeliuksenkatu, Tuureporinkatu, Läntinen Pitkäkatu ja Verkatehtaankatu.

Rakennuksia, puistoja ja toreja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lönnrotinpuisto Aurajoen ja Eerikinkadun välissä
Aninkaistenkatu 1 (Eerikinkatu 1–3): Turun seurakuntien toimitiloja^[1]
- virastotalo Erik Lindroos 1956–1957
- diakoniakeskus ja nuortentalo Veijo Kahra, 1961
Aninkaistenkatu 7–9: Turun konserttitalo ja ammattikoulu
- Risto-Veikko Luukkonen ja Ahti Korhonen 1948–1952^[2]
- Viljo Mäkisen veistos Hitsaajat
Puutori
- Puutorin Vessa, yleisestä käymälästä tehty pubi
- veistokset Kun ystävyyssuhteet solmitaan ja Iglu
Aninkaistenkatu 11: Turun maakunta-arkisto^[3]
- Yrjö Sadeniemi ja Yrjö A. Waskinen, 1931
- laajennus Lukander & Wahtera, 1986–1988
Aninkaistenkatu 13: Terveystalo Turku
- Matti Haapajärvi, 2008^[4]
Aninkaistenkatu 18: Shell-huoltoasema
- Valter ja Bertel Jung 1933–1934^[5]
- alun perin huoltamo, sittemmin mm. poliisiasema
- nykyisin Hotelli Helmi
Aninkaistenkatu 20: Turun linja-autoasema
- Harald Smedberg ja Totti Sora, 1938^[6]
Aninkaistenkatu 22: Esso-huoltoasema
- Georg A. Jägerroos, 1939–1940
- nykyisin Hesburger
Aninkaistensilta

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katulinjaus on kauttaaltaan vähintään 2+2-kaistainen, ja lähes kaikissa risteyksissä on liikennevalot. Ennen nykyisen valtatie 1:n valmistumista Aninkaistenkatu oli yksi Suomen vilkkaimmista ja korkeiden talojen reunustamana myös yksi saasteisimmista kaduista^lähde?. Kevyt liikenne Tuomiokirkkosillan ja Turun linja-autoaseman välillä on ohjattu Multavierunkadun kautta tai uudempaa reittiä Vähätorin ja Brahenkadun kautta^[7].

Aninkaistenkatu on yksi Turun joukkoliikenteen pääkaduista, julkinen liikenne kulkee Kauppatorilta Eerikinkadun ja Maariankadun kautta Aninkaistenkadulle.

Historialliset perspektiivikadut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudenmaankatu ja Aninkaistenkatu muodostavat yhden kolmesta Carl Ludvig Engelin Turun palon jälkeen suunnitteleman ruutukaavan mukaisista, Turun muita katuja leveämmistä niin sanotuista perspektiivikadusta, joille oli määrä rakentaa myös Aurajoen ylittävät siltat. Muut vastaavanlaiset kadut olivat Kaskenkatu–Aurakatu sekä Puistokatu–Martinkatu.^[8]

Aninkaistenkadun alkupäässä oleva Tuomiokirkkosilta valmistui nykyiseen muotoonsa vuonna 1956. Kadun loppupäässä oleva uusi Aninkaistensilta valmistui vuonna 2000.