Harry Potter -sarjan käsitteet

Tämä artikkeli kertoo Harry Potter -sarjan käsitteistä.

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Ajankääntäjä

Ajankääntäjä (engl. Time-Turner) on esine, jolla voi matkata ajassa eteen- ja taaksepäin. Hermione sai ajankääntäjän professori McGarmiwalta Azkabanin vangissa, jotta hän voisi käydä useammalla oppitunnilla kuin oppilaat normaalisti voisivat. Hermionen täytyy salata asia kaikilta, mukaan lukien Harrylta ja Ronilta, vaikka nämä huomaavatkin, että Hermionen lukujärjestys on mahdoton. Jatkuva ajan siirtely ja täysi lukujärjestys vaativat veronsa, joten lukuvuoden lopussa Hermione on väsynyt ja romahtamisillaan. Hermionen on kuitenkin paljastettava salaisuutensa Harrylle ja Ronille lukuvuoden lopussa, jolloin hän ja Harry käyttävät ajankääntäjää pelastaakseen Siriuksen ja hevoskotka Hiinokan hengen.

Taikaministeriössä on suuri määrä ajankääntäjiä, kuten Feeniksin killassa kerrotaan. Kirjan tapahtumien aikana lasikaappi, jossa ajankääntäjät olivat, kaatui ja kaikki kääntäjät tuhoutuivat. Puoliverisessä prinssissä Hermione mainitsee Päivän Profeetan artikkelin, jossa sanotaan kaikkien Ministeriön ajankääntäjien tuhoutuneen. Kirjoissa ei mainita minkään muun tahon omistavan ajankääntäjiä kuin Ministeriön.

Hermionen ajankääntäjä on tiimalasin muotoinen riipus, mutta kirjoissa ei ole kerrottu, ovatko kaikki ajankääntäjät samanlaisia. Tiimalasiriipuksen avulla pääsee matkustamaan ajassa, ja käännösten määrä vastaa ajassa taaksepäin matkattavia tunteja. Matkustus loppuu matkustajan saavuttua paikkaan, josta hän lähti menneisyyteen.

Ajankääntäjää käyttäessä on yksi sääntö, jonka rikkominen voi tulla kohtalokkaaksi: Aikaa peukaloiva ei saa kohdata itseään, sillä nähdessään itsensä ihminen voi tulla hulluksi.

Albuksen kaarti

Albuksen kaarti (engl. Dumbledore's Army) esiintyy kirjassa Harry Potter ja Feeniksin kilta. Kaarti on kerho, jossa Harry opettaa suojautumista pimeyden voimilta. Syy kerhon perustamiseen on, että sinä lukuvuonna uusi pimeyden voimilta suojautumisen opettaja Dolores Pimento on taikaministeriön työntekijä eikä hän ministeriön harhaisten käsitysten vuoksi opeta ainetta kunnolla. Albuksen kaarti syntyy Hermionen ideasta, kun hän kutsuu viikonloppuna kiinnostuneita oppilaita Tylyahon Sianpäähän, jossa salainen kerho perustetaan. Kaartin kokoontumispaikka löytyy, kun kotitonttu Dobby kertoo Harrylle tarvehuoneesta, jonka löytää vain jos osaa etsiä.

Ajatuseula

Ajatuseula (engl. Pensieve) on kivestä tehty astia, jonne voi tallentaa muistoja. Astian reunat ovat mystisten kaiverrusten peitossa ja se sisältää muistoja, joiden kuvaillaan olevan jotain nesteen ja kiinteän aineen välillä. Noita tai velho voi säilyttää omia tai toisten ajatuksia ajatuseulassa ja katsoa ne myöhemmin uudelleen. Kirjoissa on kerrottu, että muistojen valuttaminen astiaan keventää mieltä, kun päässä ei ole enää niin paljoa ajatuksia.

Ajatuseulan käyttäjät katselevat muistoja kolmannen persoonan näkökulmasta, jolloin he pystyvät tarkkailemaan tapahtumia laajemmin. Ajatuseulan muistoista voi löytää yksityiskohtia joita ei ole aikasemmin huomannut tai muistanut. Vahvasti manipuloidut, vanhentuneet tai muuten muunnellut muistot, jotka ovat menneet pilalle (kuten Kuhnusarvion) saattavat olla olomuodoltaan paksua ja hyytelömäistä. Muistoja voivat tuottaa ihmisten lisäksi myös muut olennot, kuten kotitonttu Hokey. Ajatuseula ilmestyy viimeisen kerran kirjassa Harry Potter ja kuoleman varjelukset, jossa Harry käyttää sitä saadakseen selville totuuden Kalkaroksesta.

Akromantella

Akromantella (engl. Acromantula) on jättiläismäisten kahdeksansilmäisten myrkkyhämähäkkien laji, joka on peräisin Kaakkois-Aasiasta, erityisesti Borneon viidakoista. Akromantellojen uskotaan olevan velhojen jalostama laji, joka on suunniteltu vartioimaan asumuksia ja aarteita. Nämä ihmislihan mausta nauttivat jättihämähäkit havaittiin vuonna 1794.

Akromantelloilla on kahdeksan silmää, ne ovat erittäin viisaita ja osaavat puhua. Tyypillisesti akromantellat ovat paksun mustan karvan peitossa ja niillä on viitisen metriä pitkät raajat sekä pihdit, jotka tuottavat naksahtelevaa ääntä akromantellojen ollessa ärsyyntyneitä tai peloissaan. Akromantelloilla on suuret torahampaat joita ne käyttävät syödessään nisäkkäitä tai kuolleta lajitovereitaan. Torahampaissa on erittäin vaarallista myrkkyä, josta voi saada peräti 100 kaljuunaa per pintti. Akromantellojen munat ovat A-luokan kauppakiellossa.

Naarasakromantella on tavallisesti koirasta suurempi ja se pystyy kerralla munimaan jopa 100 pehmeää, rantapallon kokoista munaa, joita se hautoo kuudesta kahdeksaan viikkoa.

Kielletyssä Metsässä asuu Akromantella-yhdyskunta, jota johtaa Hämäkäk ja hänen puolisonsa Myhäk. Rubeus Hagrid vapautti Hämäkäkin metsään Salaisuuksien kammion ensimmäisen avauksen aikoihin vuonna 1943.

Vuonna 1995 Kolmivelhoturnajaisten kolmannen koetuksen aikana Akromantella oli asetettu lähelle Kolmivelhopokaalia. Harry Potter ja Cedric Diggory yhdistivät voimansa päihittääkseen sen.

Akromantellat (Hämäkäkin jälkeläiset) osallistuivat Tylypahkan taisteluun vuonna 1998, jossa Kuolonsyöjät ajoivat heidät kohti Tylypahkan linnaa.

Akromantellan kahdeksaa silmää käytetään muinaisissa riimuissa kuvaamassa numero kahdeksaa.

Animaagi

Animaagi (engl. Animagus < animal 'eläin') on noita tai velho, joka pystyy muuttumaan tahdonvoimalla joksikin eläimeksi. Kyky ei ole synnynnäinen, vaan se täytyy hankkia taikakeinoilla. Kaikkien animaagien täytyy rekisteröityä, sillä on laitonta hankkia kyky rekisteröimättä sitä. Kuitenkin kirjoissa esitellyistä viidestä animaagista (Minerva McGarmiwa, Rita Luodiko, James Potter, Sirius Musta ja Peter Piskuilan) neljä ei rekisteröitynyt ennen kuolemaansa tai elää nykyisin rekisteröimättömänä (McGarmiwa on ainut rekisteröity animaagi, joka on mainittu kirjasarjassa).

Jokainen animaagi ottaa muuttuessaan tietyn eläimen muodon eikä voi muuttua toiseksi eläimeksi. Eläintä ei voi valita: tavallisesti se mukautuu ainutlaatuisesti jokaisen persoonaan, kuten Suojelius, ja joissain tapauksissa henkilön animaagimuoto on sama kuin Suojeliuksen (esim. McGarmiwan suojelius ja animaagimuoto ovat kissoja). Kun animaagi rekisteröityy, hänen täytyy kertoa kaikki eläinmuotonsa fyysiset tuntomerkit, jotta Taikaministeriö pystyy tunnistamaan hänet.

Animaagin ja ihmissuden ero on se, että animaagi hallitsee muuttuessaan itseään ja mieltään täydellisesti, kun taas ihmissusi muuttaa muotoaan tahdottomasti ja hänen persoonallisuutensakin muuttuu monilla tavoin.

Ankeuttaja

Ankeuttajat (engl. Dementors) ovat sieluttomia olentoja, joita pidetään iljettävimpinä olentoina Maan päällä. Ne ovat sieluja imeviä loisia, jotka vartioivat Azkabanin velhovankilaa, kunnes Voldemort palasi. Kirjoissa ankeuttajien kuvaillaan olevan ihmisenmuotoisia, noin 3 metrin mittaisia hahmoja, jotka ovat mustien, vain niljakkaat kädet paljastavien kaapujen peitossa. Haamumaisilla olennoilla ei ole lainkaan silmiä ja suun kohdalla on suuri aukko. Kirjailijan mukaan ankeuttajat lisääntyvät kuin sienet, pimeissä ja kosteissa paikoissa, luoden tiheää ja hyytävää sumua. Ankeuttajat omaavat ilmeisesti muutaman taikakyvyn, joista tärkein on heidän kykynsä liitää (elokuvissa lentää). Ankeuttajien älykkyydestä on myös vihjailtu, mutta niiden oletetaan olevan tuntevia, sillä niiden on nähty johtavan kapinoita ja ne tietävät kuinka käyttää kykyjään.

Koska ankeuttajat ovat sokeita, ne aistivat ja ruokkivat itsensä positiivisillä tunteilla, onnellisuudella ja ihmisten hyvillä muistoilla, pakottaen heidät muistamaan pahimmat muistonsa. Ankeuttajien läsnäolo tekee ympäristön ilmastosta kylmän ja pimeän ja vaikutukset riippuvat siitä kuinka monta ankeuttajaa lähettyvillä on. Vaikka ankeuttajat aistivat tunteita, niillä on vaikeuksia erottaa ihmiset toisistaan, kuten Barty Kyyry Jr. huomasi paetessaan Azkabanista. Niillä on myös vaikeuksia aistia eläinten tunteet, koska niiden tunteet ovat alkukantaisemmat kuin ihmisen; tämän heikkouden takia Sirius Musta pystyi karkaamaan Azkabanista animaagimuodossaan. Ruokkiessaan itseään positiivisilla tunteilla, ankeuttajat voivat antaan ankeuttajan suudelman, jolloin ankeuttaja imee uhrin sielun tämän suun kautta. Uhrista jää jäljelle vain tyhjä kuori, joka ei pysty ajattelemaan eikä paranemaan. Uskotaan, että ankeuttajan suudelman saaminen on pahempaa kuin kuoleman. Ankeuttajien ollessa kuolemattomia on vain muutama keino torjua ne; yksi keino on käyttää Suojeliusta, joka ajaa ne pois. Suklaa on tehokas ensiapu mietoon kontaktiin ankeuttajien kanssa. Ankeuttajat ovat näkymättömiä jästeille, mutta vaikutus on silti sama. Vähintään yksi surkki on väittänyt nähneensä ankeuttajan, mutta Rowling on sanonut tämän valehdelleen ja, että Arabella Figg tiesi ankeuttajien olevan lähellä niiden vaikutuksen takia.

Harry kohtasi ankeuttajan ensimmäisen kerran kolmannen kouluvuotensa alussa, kun ankeuttajat vartoivat Tylypahkaa Sirius Mustan paon vuoksi. Aina kun Harry joutuu lähelle ankeuttajaa, hän joutuu kokemaan kamalimman muistonsa uudelleen: kuulemaan vanhempiensa viimeiset hetket ennen kuin Voldemort murhasi heidät. Päihittääkseen ankeuttajat Harry pyytää Remus Lupinilta apua, jolloin Lupin opettaa Harrylle Suojelius-loitsun. Feeniksin killassa Harry ja hänen serkkunsa Dudley Dursley joutuvat Dolores Pimennon lähettämien ankeuttajien hyökkäyksen kohteeksi.Feeniksin killan lopussa Azkabanin ankeuttajat liittyvät Voldemortin joukkoihin tämän tarjotessa niille enemmän ihmisiä joilla herkutella. Kuoleman varjeluksissa Taikaministeriö, joka on Voldemortin vallan alla, käyttää ankeuttajia rangaistakseen jästisyntyisiä. Ankeuttajat ottavat osaa myös Tylypahkan taisteluun. Kun Kingsley Kahlesalpa valittiin taikaministeriksi, ankeuttajat poistettiin Azkabanista ja Ministeriö alkoi rajoittaa niiden lisäätymistä. Harry Potter -elokuvissa ankeuttajat on toteutettu tietokoneanimaatiolla.

Anteeksiantamattomat kiroukset

Anteeksiantamattomat kiroukset (engl. unforgivable curses) ovat taioista pahimpia ja julmimpia. Siksi ne onkin kielletty erittäin ankaran rangaistuken uhalla: jos velho tai noita käyttää jotakin niistä toiseen ihmiseen, hänet tuomitaan automaattisesti loppuiäkseen Azkabanin vankilaan. Anteeksiantamattomia kirouksia on kolme: Avada kedavra, kidutuskirous ja komennuskirous. Avada kedavra surmaa uhrinsa välittömästi jättämättä fyysistä jälkeä. Kidutuskirous puolestaan tuottaa äärimmäistä tuskaa. Komennuskirouksen avulla henkilö voi täysin hallita toista ihmistä tai eläintä, joskin kirousta on mahdollista vastustaa äärimmäisellä mielenlujuudella.

Aurori

Auroreiden tarkoitus on ajaa takaa ja ottaa kiinni pimeyden velhoja. Minerva McGarmiwan mukaan Aurorivirasto palkkaa uusia auroreita vain jos he ovat suorittanet vähintään viisi S.U.P.E.R.:ää (se uskomattoman paha erittäin rasittava, tutkinto). Jos on suorittanut vaadittavan määrän S.U.P.E.R.:ää pääsee koulutusohjelmaan ("...tiukkoihin luonne- ja soveltuvuuskokeisiin"). Nymfadora Tonks sanoi, että kaksi koetta ovat "Kätkeytyminen ja naamioituminen" sekä "Vaivihkaisuus ja varjostus", ja että koulutuksesta on vaikea saada huippuarvosanat (jotka vaditaan).

Huomattavia auroreita Harry Potter -kirjasarjassa ovat mm. Alastor Vauhkomieli, Nymfadora Tonks, Kingsley Kahlesalpa, John Dawlish, Frank ja Alice Longbottom, Rufus Rymistyir, Gawain Robards, Proudfoot, Savage ja Williamson. Harry Potter liittyi osastoon 17-vuotiaana ja hänet ylennettiin auroriviraston päälliköksi vuonna 2007. Ron Weasleystä tuli myös auroriviraston jäsen.

Ensimmäisen Voldemortia vastaan käydynn sodan aikana aurorit saivat luvan käyttää anteeksiantamattomia kirouksia kuolonsyöjiä vastaan, eli siis luvan tappaa, hallita ja kiduttaa. Monet pimeyden velhot Harry Potter -universumissa taistelevat auroreiden kanssa ennen kuin luopuvat vapaudestaan. Aurorit suojelivat myös kirjojen aikana Harrya, Tylypahkaa ja jästien pääministeriä.

Beauxbatons

Katso myös: Beauxbatons

Beauxbatons (engl. Beauxbatons Academy of Magic, ransk. Académie de Magie Beauxbâtons) on fiktiivinen taikakoulu, joka esitellään ensimmäisen kerran Liekehtivässä pikarissa. Taika-akatemia sijaitsee luultavasti jossain Ranskassa Bordeaux'n tienoilla, sillä koulussa puhutaan ranskaa.

Beauxbatonsin taikakoulu on kimalteleva palatsi, jonka ruoka on herkullista (Fleur Delacourin mukaan). Koulun oppilaat käyttävät siniharmaita silkkiunivormuja.

Ennustus

Ennustus (engl. Prophecy) on Harry Potter -kirjoissa pienen lasipallon sisään taltioitu ennuste, joka ei välttämättä koskaan tule toteen. Yksi ennustuksista koskee Harry Potteria ja lordi Voldemortia, ja kertoo miten näiden kahden velhon kohtalot kietoutuvat yhteen. Teoksessa Harry Potter ja Feeniksin kilta vain ennustuksen alkuosan tietoonsa saanut Voldemort yrittää saada ennustuksen itselleen keinolla millä hyvänsä, sillä hän luulee sen loppuosan sisältävän tiedon miten tuhota Harry. Voldemort houkuttelee Harryn ystävineen taikaministeriön Salaperäisyyksien osastolle, jossa on kokonainen sali täynnä ennustuksia. Ministeriössä odottavat useat kuolonsyöjät, ja lopulta myös itse lordi Voldemort näyttäytyy ja syntyy taistelu. Jokaisen lasipallon alle oli kirjoitettu lappu, jossa luki ennustuksen tekijän ja kuulijan nimet, sekä kenelle ennustus oli tehty. Jos kukaan muu kuin se jota ennustus koskee kajoaa lasipalloon, siihen liittyvä suojataika iskee hänet tolkuttomaksi. Toipuminen on hidasta ja vaikeaa. Harrylle ja lordi Voldemortille osoitettu ennustus tuhoutui taistelun aikana. Vain Harry ja Albus Dumbledore ovat kuulleet koko ennustuksen, sillä Dumbledore oli läsnä, kun Sibylla Punurmio alun perin kertoi ennustuksen, ja Dumbledore näytti sen Harrylle ajatuseulastaan.

Feeniksin kilta

Pääartikkeli: Feeniksin kilta

Feeniksin kilta on Tylypahkan velhokoulun rehtorin Albus Dumbledoren perustama järjestö, jonka tehtävänä on vastustaa lordi Voldemortia ja kuolonsyöjiä. Feeniksin killan päämaja on Kalmanhanaukio 12, Lontoo. Dumbledoren ohella killan alkuperäisiin jäseniin kuuluivat muun muassa Harry Potterin vanhemmat James ja Lily Potter, Frank ja Alice Longbottom, Peter Piskuilan, Remus Lupin, Sirius Musta ja Alastor Vauhkomieli. Kilta hajosi, kun Voldemort katosi tapettuaan James ja Lily Potterin ja epäonnistuttuaan yrityksessään tappaa heidän poikansa. Voldemortin uskottiin menehtyneen, eikä häntä vastustavaa järjestöä katsottu enää tarpeelliseksi. Voldemortin palatessa kirjassa Harry Potter ja liekehtivä pikari, Dumbledore perustaa Feeniksin killan uudelleen ja mukaan tuli muun muassa Severus Kalkaros.

Felix Felicis

Felix Felicis on vaikeasti valmistettava onnenjuoma (engl. Liquid Luck), jonka vaikutuksen alaisena juoja kokee jatkuvasti hyvää tuuria ja itsevarmuutta. Valmistamisessa kuluu noin puoli vuotta ja juoma on kielletty kaikista urheilutapahtumissa sekä kokeissa.

Kirjassa Harry Potter ja puoliverinen prinssi Harry voittaa pienen pullollisen Felix Felicistä uuden juomamestarin Horatius Kuhnusarvion järjestämässä kilpailussa. Osan juomasta Harry käyttää hankkiakseen Kuhnusarvion muiston, joka on elintärkeä Voldemortin vastaisen taistelun kannalta, ja antaa loput Ginnylle, Ronille ja Hermionelle jotka pelastuvat sen ansiosta Tylypahkaan hyökänneiltä Kuolonsyöjiltä.

Godric Rohkelikon miekka

Godric Rohkelikon miekka on maahisten takoma miekka, jonka kahvassa on suuria rubiineita. Miekan omisti aikoinaan Godric Rohkelikko, joka on yksi Tylypahkan perustajista.

Salaisuuksien kammiossa Harry vetää miekan Lajitteluhatusta tappaakseen sillä basiliskin. Miekka esiintyy suuressa osassa myös Kuoleman varjeluksissa, jossa paljastetaan, että miekka on kyllästetty basiliskin myrkyllä jonka ansiosta sitä voi käyttää Voldemortin hirnyrkkien tuhoamiseen.

Koska miekka on maahisten takoma, se on rikkoutumaton, ja Lujahaan mukaan Rohkelikko "varasti" (osti) miekan sen tehneeltä maahiselta, Ragnuk ensimmäiseltä. Lujahaka varasti (tai "nouti" miekan, kuten maahiset sanovat) kun miekka irtosi Harryn otteesta Bellatrix Lestrangen holvissa, seitsemännessä kirjassa.

Miekka kuitenkin palautui ihmisten käsiin samassa kirjassa Nevillen vedettyä se lajitteluhatusta ja käytettyä sitä Naginin tappamiseen. Tämä vahvistaa sen, että miekka palaa aidolle Rohkelikko -tuvan jäsenelle lajitteluhatusta. Rowling antaa rivien välissä ymmärtää että Neville käytti miekkaa sauvan sijasta lopputaistelussa, koska ase oli hänen edessään pöydällä voitonjuhlan aikana.

Rowling on vahvistanut webchatissa, ettei Rohkelikko varastanut miekkaa Ragnukilta ja uskomus on vain osa Lujahaan ylläpitämää maahisten väärinymmärysten ja ennakkoluulojen lietsomista.

Helmilaukku

Hermione käytti laajennusloitsua käsilaukkuunsa, joka sisältää lähes kaiken mitä hän, Harry ja Ron tarvitsivat (mm. pullokaupalla kaikenlaisia taikajuomia, lääkkeitä, pinnauspurtavia, kaukokorvia, hyllyllinen kirjoja, teltta, astioita...) kaikkoontuessaan Billin ja Fleurin häistä Kuoleman varjeluksissa.

Ulkoisesti laukku on pieni helmillä kauttaaltaan koristeltu naisen iltakäsilaukku. Vain paino - johon siihenkin on vaikutettu kevennysloitsulla - kertoo että laukku on jotain muuta kuin miltä näyttää.

Kalmanhanaukiolla Hermione sulloi laukkuun lisäksi Phineas Nigellus'n muotokuvan, jonka avulla hän saattoi myöhemmin kehittää jonkinlaisen linkin ja tietolähteen Kalkaroksen hallitsemaan Tylypahkan rehtorin kansliaan. Lisäksi muotokuva välitti tietoa kansliaan päin: Nigellus kuuli laukun sisälle, milloin kolmikko saapui tiettyyn metsään ja Dumbledoren muotokuva antoi Kalkarokselle käskyn viedä Rohkelikon miekka nuorten löydettäväksi.

Komennuskirous

Komennuskirous (engl. Imperius Curse) on yksi anteeksiantamattomista kirouksista. Sen avulla voi hallita toista ihmistä tai eläintä, joskin sitä on mahdollista vastustaa mielenlujuuden avulla. Komennuskirouksen alaisena henkilö pystyy sellaisiinkin suorituksiin, joihin hän ei kykenisi ilman kirousta. Esimerkiksi Neville Longbottom pakotettiin voimisteluliikkeisiin, jotka olisivat tälle tavallisesti mahdottomia. Komennuskirouksen taikasana on Komennu.

Tunnettuja komennettuja

Pius Sakian komennutti Yaxley Barty Kyyry Jr:n komennutti Barty Kyyry Barty Kyyryn komennutti Barty Kyyry Jr. Monia tuntemattomia velhoja Ensimmäisen velhosodan aikana.

Hormipulveri ja -verkosto

Hormipulveri (engl. Floo Powder) on kimaltelevaa pulveria, jota velhot käyttävät tulisijojen kautta matkustamiseen ja kommunikointiin. Sen keksi Ignitia Wildsmith (1227-1320). Hormipulveria voi käyttää missä tahansa tulisijassa, joka on kytketty Hormiverkostoon (Floo Network). Matkustaakseen toisesta tulisijasta toiseen lähtöpaikan tuli täytyy aluksi sytyttää. Matkustaja heittää kourallisen hormipulveria liekkeihin, jotka muuttuvat kirkkaan vihreiksi, ja astuu takkaan sanoen kohteensa nimen kuuluvalla ja selvällä äänellä. Hormipulveria voi käyttää myös kommunikointiin; velho tai noita polvistuu tulen eteen ja pistää päänsä tulisijaan, jolloin se ilmestyy toiseen tulisijaan. Myös muita ruumiinosia pystyy kuljettamaan liekeissä, ja ihmisiä pystyy kutsumaan hormipulverin avulla.

Hormiverkostoa valvoo Taikaministeriö, jolla on päämajassaan yli 700 tulisijaa, jotta työntekijät ja virkavalta pystyy matkustamaan ilman suurta vaivaa, jota tulisi luudista tai porttiavaimista.

Hirnyrkki

Hirnyrkki (engl. Horcrux) on taikaesine, jonka avulla sen luoja pyrkii tekemään itsestään kuolemattoman. Hirnyrkit esiteltiin ensimmäisen kerran sarjan kuudennessa kirjassa Harry Potter ja puoliverinen prinssi, vaikka niitä esiintyy myös aikaisemmissa kirjoissa. Rowling käytti Horatius Kuhnusarvion hahmoa esitelläkseen hirnyrkkien voimat. Kirjasarjan kaksi viimeistä osaa koostuvat Lordi Voldemortin hirnyrkkien etsinnästä ja tuhoamisesta.

Rowling on kuvannut hirnyrkkejä "säiliöksi, jonne pimeän velho on piilottanut palan sieluaan ansaitakseen kuolemattomuuden". Säilötyn sielun palan ansiosta velhosta tulee kuolematon aina siihen saakka, kunnes hirnyrkki tuhotaan. Vaikka velhon vartalo tuhoutuisikin, pala hänen sieluaan jää vahingoittumattomaksi hirnyrkin sisälle. Hirnyrkin luojan vartalon tuhoutuminen jättää kuitenkin noidan tai velhon puolielämään, ilman ruumiillista muotoa. Hirnyrkin luontia pidetään kaikkein halveksittavimpana tekona, sen sisältäessä pimeää taikuutta, eikä sen teko-ohjeita täten juurikaan julkaista edes kirjoissa, jotka paneutuvat pimeään taikuuteen.

Hirnyrkki voidaan tehdä tavallisesta esineestä, mukaan lukien elolliset organismit. Hirnyrkin tuhoaminen tuhoaa myös sen asian tai esineen, jonka sisälle sielun palanen on säilötty, ja palauttaa hirnyrkin luojan takaisin kuolevaiseksi. Jos velho on luonut useampia hirnyrkkejä, hän säilyy kuolemattomana kunnes kaikki hirnyrkit on tuhottu. Vasta sitten hirnyrkkejä luonut velho voi kuolla kuin kuka tahansa muukin. Hirnyrkin sisällä olevalla sielun osalla on kyky ottaa spirituaalinen valta toisesta ihmisestä. Tämä valta rajoittuu niihin, jotka ovat tunteidensa kautta yhteydessä hirnyrkkiin. Henkilön ollessa hirnyrkin vallassa, hirnyrkki saa täyden kontrollin tämän tekoihin henkilön itsensä ymmärtämättä yhteyttä.

Lordi Voldemortin tiedetään olleen ainut velho, jonka on kerrottu kirjasarjassa luoneen hirnyrkkejä (vaikka muidenkin tiedetään niin tehneen) ja ainut velho joka on luonut enemmän kuin yhden hirnyrkin.

Kuhnusarvio kertoi kirjassa Harry Potter ja puoliverinen prinssi, että hirnyrkki tehdään "pahanteolla - äärimmäisellä pahanteolla. Murhaamalla. Tappaminen repii sielun." Murhan jälkeen käytetään mahdollisesti varsin monimutkaista loitsua, joka siirtää repeytyneen sielun palasen esineeseen, josta tulee hirnyrkki. Rowling ei ole kuitenkaan ikinä julkistanut itse loitsua. Viimeisessä kirjassa Hermione Granger löytää itse loitsun kirjasta Pimeimpien voimien salaisuudet (Secrets of the Darkest Art).

Hirnyrkin luoja voi tuhota hirnyrkin vain, jos sen hän kokee suurta katumusta tekemästään murhasta, jonka avulla hän loi hirnyrkin. Tämän katumuksen tuska on niin kiduttavaa, että se voi itsessään tappaa luojan.

Huispaus

Pääartikkeli: Huispaus

Ilmiintyminen ja Kaikkoontuminen

Ilmiintyminen (engl. Apparition) ja Kaikkoontuminen (engl. Disapparition) on teleportaation taikaversio, jonka ansiosta velhot ja noidat voivat kadota ("Kaikkoontua") yhdessä paikkaa ja ilmestyä ("Ilmiintyä") toisaalla. Joissain tapauksissa ilmiintyessä kuuluu poksahtava ääni, joka yleensä viittaa siihen, että jokin on mennyt pieleen; kaikkein lahjakkaimmat velhot pystyvät ilmiintymään niin yllättäen ja hiljaisesti, että näyttää kuin he olisivat putkahtaneet maasta. Ilmiintyessä tulee tunne, kuin olisi tunkeutumassa erittäin pieneen kumiputkeen.

Taikaministeriö valvoo ilmiintymistä. Velhon tai noidan täytyy olla 17-vuotias tai vanhempi ja hänellä täytyy olla ilmiintymislupa ilmiintyäkseen laillisesti. Tylypahkan oppilaat saavat osallistua halutessaan Taikaministeriön järjestämille ilmiintymisenharjoittelutunneille kuudennen oppivuoden aikana ja voivat suorittaa kokeen täytettyään seitsemäntoista.

Harjoittelu on vaikeaa ja oppilailla onkin halkeentumisen vaara – fyysinen halkeentuminen alkuperäisen paikan ja määränpään välillä – mikä tarvitsee Taikaministeriön vahinkotaikojen osaston apua. Halkeentuminen on melko tavallista tuntien aikana ja se saattaa olla erittäin epämukavaa riippuen halkeentuneesta ruumiinosasta, mutta yleensä se on harmitonta.

Turvallisuussyistä Tylypahkan mailla ei voi ilmiintyä eikä kaikkoontua. Tämä ei kuitenkaan päde taikaolentoihin, kuten kotitonttuihin ja feenikslintuihin, joiden taikuus on täysin omaperäistä verrattuna ihmisen käyttämään.

Ilmiintymistä yksityisalueelle, kuten asuntoon, pidetään törkeänä. Siitä syystä monissa asunnoissa onkin ilmiintymisenestoloitsu. Hyväksytty tapa matkustaa jonkin toisen asunnolle on ilmiintyä talon lähistölle, ja kävellä loppumatka jalan. Ilmiintymisen katsotaan olevan epäluotettavaa pitkille matkoille, ja jopa kokeneet tekniikan käyttäjät pitäytyvät mieluummin muissa matkustustavoissa, kuten luudanvarsissa.

Alaikäiset velhot ja noidat voivat myös kimppailmiintyä, jolloin he ottavat vain ilmiintymiluvan omaavan henkilön käsipuolesta kiinni. Dumbledore käytti tätä muutaman kerran Harryn kanssa ja Harry käytti sitä kuljettaakseen heikossa kunnossa olevan Dumbledoren takaisin linnaan.

Irveta

Irveta on ainoa velhopankki. Irvetassa oli myös piilossa Voldemortin hirnyrkki, jonka Hermione Granger tuhosi.

Pääartikkeli: Irveta

Jästi

Jästi (engl. Muggle) on nimitys henkilöille, jotka eivät pysty taikomaan ja jotka eivät ole syntyneet velhomaailmaan, siis vastakohta noidille ja velhoille. Sellaisia velhoja, jotka ovat jästisyntyisiä, saatetaan kutsua pilkkanimellä kuraverinen. Jästi on esimerkki niistä lukuisista uudissanoista, jotka on luotu nimenomaan Harry Potter -kirjasarjan maailmaa varten. Aikaisemmin se on esiintynyt muun muassa sanassa "jästipää".

Kalmakoira

Kalmakoira (engl. Grim) on suuri musta, takkuinen ja kiilusilmäinen aavekoira, jonka ulkomuoto muistuttaa sutta. Kalmakoiran näkemistä pidetään yhtenä pahimmista kuolemanenteistä. Teoksessa Harry Potter ja Azkabanin vanki Harry luuli nähneensä kalmakoiran lähtiessään Dursleyiltä, mutta myöhemmin se paljastui Sirius Mustaksi (Harryn kummisetä), joka pystyi muuttamaan muotoaan suureksi, mustaksi koiraksi.

Azkabanin vangissa ennustuksen opettaja Sibylla Punurmio näkee Harryn teelehdissä kalmakoiran, jota hän kutsuu "aavekoiraksi, joka kummittelee hautausmailla."

Kaukokorvat

Kaukokorvat ovat Fred ja George Weasleyn keksimä kuuntelulaite. Ne muistuttavat muodoltaan ihmisenkorvaa, mutta niistä lähtee harmahtava naru, jonka voi työntää esim. oven ali. Jos ovi on suojattu vankkuutusloitsulla, kaukokorvista ei ole mitään hyötyä.

Kelmien kartta

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Kelmien kartta on Sirius Mustan, Remus Lupinin, James Potterin ja Peter Piskuilanin kouluaikoinaan tekemä taikakartta, josta näkyy kaikki Tylypahkan linnan tilat salakäytäviä ja linnan pihamaita myöten.

Ensisilmäyksellä kartta näyttää vain tyhjältä pergamentin palaselta; mutta kun sen käyttäjä osoittaa sitä sauvallaan ja sanoo sitaatin

»Vannon pyhästi että minulla on vain pahat mielessäni,»

pergamenttiin ilmestyy viesti

»Herrat Kuutamo, Matohäntä, Anturajalka ja Sarvihaara toimittavat apuvälineitä taikojien ilkitöihin ja ylpeänä esittävät: KELMIEN KARTTA»

ja yksityiskohtainen kartta Tylypahkassa, jossa näkyvät mm. kaikki salakäytävät (ja ohjeet joilla niitä pystyy käyttämään) sekä muita salaisuuksia. Joitain paikkoja ei (kuten Tarvehuone ja Salaisuuksien kammio) näy kartassa joko siksi, etteivät kelmit tienneet paikoista tai siksi, että paikat ovat karttaamattomia. Myöskään animaagivaleasu, monijuomaliemi tai näkymättömyysviitta ei pysty huijaamaan karttaa. Sanoessaan

»Ilkityö onnistui»

kartta palaa normaaliin tyhjään ulkomuotoonsa.

Azkabanin vangissa Fred ja George Weasley eivät enää tarvitse karttaa, vaan antavat sen Harrylle, jotta tämä pääsisi Tylyahoon piilotetun salakäytävän avulla. Fred ja George varastivat kartan Voron arkistoista, joka sisälsi vaarallisiksi luokiteltua tavaraa; myöhemmin Lupin paljastaa, että Voro luultavasti tiesi mikä kartta oli muttei osannut käyttää sitä. Kalkaros löytää myöhemmin kartan Harryn hallusta ja yrittää pakottaa sen paljastamaan salaisuutensa, mutta kartta vain pilkkasi tätä, kuten oikeatkin Kelmit olisivat tehneet. Lupin, joka oli silloin Pimeyden voimilta suojautumisen opettaja, kutsuttiin tutkimaan karttaa, ja päätti pitää sen tallessa itsellään, mutta palautti sen erottuaan virastaan. Siitä lähtien kartta on yksi Harryn seikkailuvälineistä ja se mainitaan useasti kirjasarjan aikana.

Jos kartta on suljettu ja sitä yrittää avata muilla loitsuilla, se syytää hävyttömiä herjauksia yrittäjälle - mutta säilyttää salaisuutensa!

Kirjan elokuvaversiossa kartan viivat on tehty sattumanvaraisilta näyttävillä kirjaimilla, jotka ovat kuitenkin latinankielisiä sanoja.

Kun Rowlingilta kysyttiin "Mille lapselleen Harry antoi Kelmien kartan? (kouluvuosiensa jälkeen)", Rowling vastasi "Luulen, ettei hän antanut sitä kellekkään heistä, mutta James (Harryn vanhin poika) saattoi pihistää sen isänsä pöydältä."

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Kelmit

Pääartikkeli: Kelmit

Kelmit ovat fiktiivisiä hahmoja Harry Potter -kirjasarjassa. Ryhmään kuului sarjan keskeisimmän hahmon Harry Potterin isä James Potter ja hänen ystävänsä Sirius Musta, Remus Lupin ja Peter Piskuilan. Vaikka jengi esiteltiin vasta Azkabanin vangissa, Kelmit ovat kaikki esitelty (tai vähintään mainittu) aikaisemmin kirjasarjassa.

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Kelmien pääasiallinen toiminta oli yleinen keppostelu ja pahanteko Tylypahkan koulussa, ja muuallakin ja he olivat hyvin tiivis ja toisilleen uskollinen jengi. Heidän lempipuuhaansa oli Luihuisten tuvan oppilaiden, erityisesti Severus Kalkaroksen, kiusaaminen. Kelmit olivat erityisen lahjakkaita velhoja ja onnistuivatkin saavuttamaan täysoppineen animaagin taidon jo 15-vuotiaina, vaikka kyseisen taidon oppiminen on aikuisellekin velholle tai noidalle pitkä ja hankala tie. Alaikäisyytensä tähden he olivat laittomia animaageja eli eivät näkyneet taikaministeriön rekistereissä.

Remus Lupin oli ihmissusi ja muut Kelmit opiskelivat animaageiksi voidakseen olla ystävänsä kanssa ja tukena myös täydenkuun öinä. Sirius Mustan animaagimuoto oli iso, musta koira ja täten hänen lempinimensä Kelmien keskuudessa oli "Anturajalka", Peter Piskuilanin animaagimuoto oli rotta ja lempinimensä "Matohäntä", James Potterin animaagimuoto oli uroshirvi ja lempinimensä "Sarvihaara". Remusta kutsuttiin Kelmeissä lempinimellä "Kuutamo".

Jokainen Kelmi liittyi koulusta valmistuttuaan Feeniksin kiltaan, joka oli Lordi Voldemortin vastainen salaseura. Vuonna 1981 Kelmit hajosivat. Luottamus oli rakoillut jo aiempina vuosina, mutta tuona vuonna Peter Piskuilanista tuli kuolonsyöjä liityttyään Voldemortin seuraajiin. Peter petti ystävänsä, koska hän halusi tukea ja turvaa Voldemortilta, jonka valta oli jo kasvanut useita vuosia, ja kertoi Voldemortille Pottereiden piilopaikan. Näin James ja Lily murhattiin, Lordi Voldemort kukistui omaan tappokiroukseensa ja pienestä Harry Potterista tuli legenda. Sirius etsi Peterin käsiinsä, mutta Piskuilan lavasti Siriuksen petturiksi ja murhaajaksi. Nurkkaan ahdistettuna Piskuilan räjäytti puoli korttelia tappaen 12 jästiä ja lopulta katkaisi oman etusormensa, muuntautui rotaksi ja karkasi paikalta.

Koska ainoat, jotka tiesivät Pottereiden vaihtaneen salaisuudenpitäjän Sirius Mustasta Peteriin, olivat Potterit, Peter ja Sirius itse, kaikki uskoivat Siriuksen syyllisyyteen ja hänet tuomittiin elinkautiseksi Azkabanin velhovankilaan ilman oikeudenkäyntiä. Peter Piskuilan jatkoi eloaan rotan muodossa seuraavat 12 vuotta.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Kermakalja

Kermakalja (engl. Butterbeer) valinnanvarainen juoma nuoremmille velhoille. Harry saa ensimmäisen kerran juomaa Azkabanin vangissa. Vaikka kotintontut voivat humaltua kermakaljasta, kirjasarjassa ei ole kerrottu onko juomassa alkoholia. Kuudennessa kirjassa Harry miettii mahtavatho Ron ja Hermione mennä professori Kuhnusarvio joulujuhliin "kermakaljan vaikutuksen alaisena". J. K. Rowling on sanonut haastattelussa, että hän kuvittelee sen "maistuvan samankaltaiselta kuin toffee". Kermakaljan voi tarjoilla kylmänä tai kuumana, mutta sillä on molemmissa tavoissa lämmittävä vaikutus.

Kermakalja oli oikea juoma Tudor-aikakautena, jolloin se tehtiin oluesta, sokerista, munista, muskottipähkinästä ja voista. Brittiläinen julkkiskokki Heston Blumenthal loi samankaltaisen juoman ohjelmaansa "Heston's Tudor Feast".

Kidusruoho

Kidusruoho (engl. Gillyweed) on taikakasvi, jota nauttimalla syöjä saa tunnin ajaksi kidukset sekä räpylät käsiin ja jalkoihin. Kidusruoho näyttää niljakkailta harmaanvihreiltä rotanhänniltä. Kirjassa Harry Potter ja liekehtivä pikari Harry käyttää kidusruohoa kolmivelhoturnajaisten toisessa koetuksessa sukeltaessaan järveen. Hän sai kidusruohon Dobbylta, joka oli varastanut sen professori Kalkaroksen taikaliemiaineksia sisältävästä kaapista.

Kielletty metsä

Kielletty metsä (engl. The Forbidden Forest ja The Dark Forest) on valtava, synkkä metsä Tylypahkan koulun mailla. Tavallisesti sitä kutsutaan kirjoissa vain "metsäksi" ja elokuvissa "synkäksi metsäksi". Metsä on ankarasti kielletty kaikilta oppilailta paitsi Taikaeläinten hoidon tunneilla ja jälki-istunnoissa.

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Metsässä asuu mm. paljon valtavia akromantelloja, ihmissusia, yksisarvisia ja thestraleja. Vaikka metsään ei saisi mennä Harry Potter ja viisasten kivi, Harry Potter ja salaisuuksien kammio, Harry Potter ja liekehtivä pikari sekä Harry Potter ja Feeniksin kilta -kirjoissa Harry, Ron, Hermione ja Hagrid vierailevat metsässä. Weasleyn perheen entinen lentävä auto huristelee nykyään vapaana kielletyssä metsässä. Teoksessa Harry Potter ja kuoleman varjelukset Tylypahkan taistelujen aikana Voldemort odottaa Harryn saapumista metsässä ja sinne myös yksi kuoleman varjeluksista, Elpymyskivi, katoaa Harryn käytettyä sitä mennessään Voldemortin luo.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Kolmivelhoturnajaiset

Kolmivelhoturnajaiset (engl. Triwizard Tournament) ovat Tylypahkan, Beauxbatonsin ja Durmstrangin taikakoulujen välinen kilpailu, joissa mitellään vaarallisissa ja vaativissa koetuksissa taitoa ja älyä. Jokaisesta koulusta osallistuu yksi oppilas, jonka täytyy olla täyttänyt 17 vuotta saadakseen osallistua kilpailuun. Kilpailijaksi haluavat pudottavat liekehtivään pikariin pergamenttipalan, jossa lukee hakijan nimi ja koulu. Näistä nimistä pikari valitsee yhden ottelijan kustakin koulusta. Kun ottelijat on valittu, päätös on sitova: valitut eivät voi enää kieltäytyä.

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Kolmivelhoturnajaiset järjestettiin Harryn neljäntenä kouluvuonna, teoksessa Harry Potter ja liekehtivä pikari, jolloin kaksi muuta taikakoulua, Beauxbatons ja Durmstrang saapuivat Tylypahkaan kahta kuukautta ennen varsinaisen kilpailun alkua. Valitut ottelijat olivat Fleur Delacour Beauxbatonsista, Viktor Krum Durmstrangista sekä Cedric Diggory ja Harry Potter Tylypahkasta. Harry valittiin kilpailijaksi vaikkei hän edes itse laittanut nimeään pikariin ja on alaikäinen, joten hän ei siihen olisi itse edes pystynyt. Lopulta selviää, että Harry joutui turnajaisiin, koska Alastor Vauhkomieleksi naamioitunut Bartemius Kyyry nuorempi laittoi lordi Voldemortin käskystä Harryn nimen pikariin.

Kolmivelhoturnajaisissa on kolme koetusta, joista jokainen koettelee ottelijoiden älyä, taitoa sekä luonnetta. Harryn neljäntenä kouluvuonna koetukset olivat: lohikäärmehaaste, jossa jokaisen ottelijan täytyy noutaa kultainen muna, jossa on vihje seuraavaan koetukseen; vesihaaste, jossa jokaisen ottelijan täytyy hakea koulun tiluksilla sijaitsevasta Mustajärvestä jotain ottelijalle tärkeää; sekä kolmas ja viimeinen haaste, jossa ottelijoiden täytyy etsiä tiensä suuren labyrintin keskustaan. Haasteen tekee vaikeaksi se, että labyrintti on täytetty kaikenlaisilla ja kokoisilla taikaeläimillä ja taioilla.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Kuraverinen

Kuraveriseksi sanotaan velhoa tai noitaa, jonka molemmat vanhemmat ovat jästejä. Tämä ilmaus on kuitenkin todella loukkaava, ja useimmat käyttävätkin sen tilalla sanaa "jästisyntyinen".

Kuutamo, Matohäntä, Anturajalka ja Sarvihaara

Näitä nimiä käyttivät kouluaikoina Tylypahkassa Sirius Musta, James Potter, Remus Lupin ja Peter Piskuilan. Musta, Potter, ja Piskuilan ovat animaageja eli pystyvät muuttumaan eläimiksi. Nimi Anturajalka (engl. Padfoot) oli Sirius Mustan lempinimi, sillä hän osasi muuttua koiraksi. Sarvihaara (engl. Prongs) oli James Potterin lempinimi, koska hän osasi muuttua uroshirveksi. Kuutamo (engl. Moony) oli puolestaan Remus Lupinin lempinimi, koska hän oli ihmissusi. Lupin muuttui ihmissudeksi aina täydenkuun aikaan, ja hänen ystävänsä harjoittelivat muuttumista animaageiksi Lupinin vuoksi ja pitivät hänelle seuraa. Nimi Matohäntä (engl. Wormtail) on Piskuilanin lempinimi, sillä hän osasi muuttua rotaksi. Lordi Voldemort kutsuu Piskuilania Matohännäksi, kun tämä liittyi kuolonsyöjiin. Matohäntä kavalsi Potterien olinpaikan Voldemortille ja Voldemort tappoi heidät.

Koulussa tämä nelikko kutsui itseään Kelmeiksi, ja he tekivät kaikennäköisiä kepposia ja kiusasivat luihuisia, erityisesti Severus Kalkarosta. He kutsuivat yleensä toisiaan lempinimillään, mutta joskus, kun he olivat tosissaan he saattoivat kutsua toisiaan etunimillä.

Kärmessuu

Kärmessuu (engl. Parselmouth) on henkilö, joka osaa puhua käärmeille. Kärmessuita on hyvin harvassa. Muun muassa yksi Tylypahkan perustajista, Salazar Luihuinen oli kärmessuu. Lordi Voldemort Luihuisen jälkeläisenä oli perinyt taidon, kuten myös Voldemortin äiti Merope Kolkko, eno Morfin Kolkko ja isoisä Lomen Kolkko. Voldemort yrittäessä tappaa Harryn Godrickin notkossa, siirsi tahattomasti kyvyn myös Harrylle. Harry kuitenkin tiesi, jo ennen kuin hänet oli kutsuttu Tylypahkaan, kirjassa Harry Potter ja viisasten kivi eläintarhassa, että osasi puhua käärmeille.

Tylypahkassa Harry luuli, että käärmeille puhuminen on tavallinen velhotaito, mutta erehtyi. Kärmeskielen osaamista pidetään velhojen keskuudessa usein pimeyden velhojen taitona, joskin kunniallisissakin velhosuvuissa tiedetään olleen kärmessuita. Sarjan viimeisessä osassa Harry menettää kärmessuun taidon, kun Voldemort tuhoaa tietämättään oman sielunpalansa Harrystä.

Lajitteluhattu

Lajitteluhattu (engl. Sorting Hat) lajittelee noitien ja velhojen koulun, Tylypahkan, oppilaat tupiinsa. Tupia on neljä: Rohkelikko, Korpinkynsi, Luihuinen ja Puuskupuh. Hattu kuului aikanaan Godrick Rohkelikolle, Rohkelikkojen tuvan perustajalle.

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Harry Potter vetää hatusta Rohkelikon miekan teoksessa Harry Potter ja salaisuuksien kammio ja surmaa tällä valtavan basiliskin. Kirjassa Harry Potter ja kuoleman varjelukset Neville Longbottom vetää miekan lajitteluhatusta ja tappaa sillä Voldemortin Nagini-käärmeen ja samalla tuhoaa sen sisässä olleen hirnyrkin. Miekka kuului myös Godrick Rohkelikolle ja sen kykenee hatusta vetämään vain aito rohkelikko. Lajitteluhattu laulaa joka vuosi alkajaispidoissa laulun. Dumbledoren toimistossa majaileva hattu on ottanut tehtäväkseen varoittaa oppilaita vaaroista.

Voldemort sytyttää lajitteluhatun tuleen tappaakseen Nevillen Tylypahkan taistelussa, mutta (vaikka Rowling ei kerro tarkemmin) hattu ei kuitenkaan tuhoudu: aivan lopussa Harry sanoo nuoremmalle pojalleen Albus Severusille joka pelkää tulevansa luihuiseksi:

»Voit valita Rohkelikon, koska Lajitteluhattu kuuntelee valintaasi»

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Lemmenjuoma

Lemmenjuoma on taikajuoma, jonka avulla voi saada jonkun toisen henkilön kiintymään syvästi siihen, joka on juoman antanut. Juoman haittapuoli on se, että sitä on annettava jatkuvasti, koska sen teho on lyhytaikainen.

Esimerkiksi Merope Kolkko käytti lemmenjuomaa saadakseen hurmattua Tom Valedro vanhemman.

Fred ja George Weasley myivät pilailupuodistaan lemmenjuomia väärillä nimikkeillä kysynnän mukaan. Teoksessa Harry Potter ja puoliverinen prinssi Romilda Vane yritti käyttää Harryyn erästä näistä, mutta juoma päätyikin Ronille tuliviskillä maustettujen noidankattilakakkujen myötä.

Lentävä auto

Harry Potter ja salaisuuksien kammio -elokuvassa käytetty Ford Anglia.

Lentävä auto on Arthur Weasleyn lumoama turkoosi Ford Anglia.

Teoksessa Harry Potter ja salaisuuksien kammio Ron, Fred ja George Weasley hakevat Harryn autolla Dursleyiden luota ja vievät hänet lopuksi kesää Kotikoloon. Myöhemmin Harry ja Ron varastavat auton päästäkseen sillä kouluun laiturin yhdeksän ja kolme neljännestä mentyä umpeen. Weasleyn isän asentama näkymättömyystoiminto hajoaa matkan aikana ja monet jästit näkevät auton. Poikien koulumatka saa kielteistä huomiota ja saattaa Weasleyn isän tukalaan tilanteeseen. He törmäävät koulun pihassa tällipajuun, joka runnoo auton lähes käyttökelvottomaksi, minkä jälkeen auto villiintyy ja karkaa kiellettyyn metsään. Se pelastaa myöhemmin Harryn ja Ronin jättiläishämähäkkien kynsistä.

Loitsut

Katso Luettelo Harry Potter -sarjan loitsuista.

Manalius

Manalius (engl. Inferi) on ruumis, jota pimeyden velhon taiat liikuttelevat. Se ei ole elävä, vaan se toimii ainoastaan eräänlaisena nukkena, joka toteuttaa velhon käskyt. Ennen Voldemortin tuhoa manaliuksia oli sankoin joukoin. Lordi Voldemort oli myös koonnut manaliuksista oman armeijansa, joka puolusti yhtä hänen sielunpalastaan eli hirnyrkkiä. Tämä sielunpalanen oli kirotun järven keskellä, ja manaliukset asustivat vedessä. Manaliukset karttavat lämpöä ja valoa.

Metamorfimaagi

Metamorfimaagi (engl. Metamorphmagus) on velho, joka voi muuttaa ulkomuotoaan tahdonvoimalla millaiseksi haluaa. Sarjan ainoat tunnetut metamorfimaagit ovat Nymfadora Tonks ja hänen poikansa Teddy Lupin. Tonksin mukaan metamorfimaagiksi synnytään, eikä sitä voi opiskella.

Monijuomaliemi

Monijuomaliemi (engl. Polyjuice Potion) on liemi, jota käytetään haluttaessa muuttua toiseksi henkilöksi. Vaikutus ei ole pysyvää, vaan toisena henkilönä voi olla ainoastaan tunnin, paitsi jos juo lisää lientä ennen ajan loppumista. Monijuomalientä ei voi eikä saa käyttää muuttuakseen eläimeksi, sillä sivuvaikutukset saattavat olla epämiellyttäviä. Monijuomaliemen valmistaminen on vaikeaa, ja se kestää noin kuukauden.

Tarvittavat ainekset ovat:

• pitsiperhosen siivet
• iilimadot
• vuoheinä
• piharatamo
• kaksisarvisen sarvijauhe
• suikaloitu puukäärmeen nahka
• pala sitä, keneksi aikoo muuttua

Pala sitä, keneksi aikoo muuttua, lisätään loppuvaiheessa. Pala voi olla mitä tahansa varpaankynsistä ihonpalasiin tai hiuksiin.

Harry Potter, Ron Weasley ja Hermione Granger valmistivat lientä Harry Potter ja salaisuuksien kammio - kirjassa. Sitä käytti myös Alastor "Villisimä" Vauhkomieltä esittävä kuolonsyöjä Bartemius Kyyry nuorempi kirjassa Harry Potter ja liekehtivä pikari. Monijuomaliemi oli myös tärkeässä osassa kirjassa Harry Potter ja kuoleman varjelukset muun muassa tunkeutumisessa taikaministeriöön hakemaan medaljongi hirnyrkkiä ja seitsemän Harryn luomisessa Harryä vietäessä turvaan Kotikoloon.

Noidankattilakakku

Noidankattilakakku on noitien ja velhojen suosima leivonnainen. Kakkua voi syödä sellaisenaan tai niitä voidaan leipomavaiheessa maustaa mitä erilaisimmilla mausteilla ja vaikka juomilla. Tylypahkan pikajunassa kärryjen kanssa kiertävä noita myy muun muassa noidankattilakakkuja. Yksi sarja suklaalla, tuliviskillä ja lemmenjuomalla maustettuja noidankattilakakkuja näyttelee olennaista osaa teoksessa Harry Potter ja puoliverinen prinssi.

Okklumeus

Okklumeus (engl. Occlumency) on teoksessa Harry Potter ja Feeniksin kilta ensi kerran esiintyvä hyvin vaikea taikuuden laji. Sen voisi parhaiten määritellä mielen taikasuojaksi eli sen avulla pystytään estämään tunkeutuminen mielen sisälle #lukilitis-loitsun avulla. Dumbledore määräsi Kalkaroksen opettamaan tätä taitoa Harrylle, mutta lopetti opettamisen muutaman oppitunnin jälkeen, sillä Harry meni tutkimaan Kalkaroksen muistoja ajatusseulasta. Taidon oppiminen olisi ollut Harrylle tärkeää, koska Voldemortin mielellä alkoi vallita yhteys Harryyn sen jälkeen kun Voldemort palasi ruumiiseensa ja jos Harry ei oppisi tätä hallitsemaan Voldemort voisi nähdä Harryn ajatuksiin ja tunteisiin, ja sen avulla aiheuttaa Harrylle hankaluuksia. Harry itse on myös nähnyt näkyjä Voldemortin tunteista ja tilanteista: missä hän sillä hetkellä juuri on ja mitä tekemässä. Kirjassa Harry Potter ja kuoleman varjelukset Harry oppii, että tuska – tai suru – on se keino, jolla hän pystyy sulkemaan mielensä vihamieliseltä tunkeutumiselta. Muutaman kerran Harrylta onnistui jopa vaivatta katsoa oma-aloitteisesti Voldemortin mieleen.

Pimeän piirto

Pimeän piirto.

Pimeän piirto (engl. The Dark Mark) on Lordi Voldemortin tunnus. Piirrossa on pääkallo, jonka suusta tulee esiin käärme siksi, että hän on Luihuinen. Kaikilla kuolonsyöjillä on pimeän piirtoa esittävä polttomerkki. Aina kun Voldemort kutsuu kuolonsyöjiä luokseen, hän koskettaa pimeän piirtoa, jolloin muut tuntiessaan poltteen tietävät ilmiintyä paikalle. Voldemort ja hänen kannattajansa loihtivat pimeän piirron taivaalle surmattuaan jonkun. Pimeän piirron voi loihtia Kalmokalvaus-loitsun avulla.

Pinnauspurtava

Pinnauspurtava on Fred ja George Weasleyn kehittämä sarja kaksiosaisia karamelleja, joita he myyvät Tylypahkassa osana pilailupuotiaan.

Pinnauspurtaviin on koottu kaikenlaisia aineksia, muun muassa hutsun myrkkyä sekä parantavia aineksia. Niiden tarkoitus on tehdä nauttijansa väliaikaisesti sairaaksi, jotta voi poistua pitkästyttävänä pitämältään oppitunnilta. Sopivassa paikassa sairas nielaisee karamellin toisen osan ja vaivat loppuvat.

Pinnauspurtavia käytettiin esimerkiksi inhotun opettaja Dolores Pimennon tunneilla. Ne ovat erittäin suosittuja - vaikka esimerkiksi Hermione valvojaoppilaana ei voi sietääkään niitä.

Rowling ei kerro käytettiinkö pinnauspurtavia teoksessa Harry Potter ja kuoleman varjelukset myös Tylypahkassa uusien inhottujen opettajien eli Alekto ja Amikus Carrow'n kiusaamiseen. Harry, Ron ja Hermione käyttivät niitä apunaan tunkeutuessaan ministeriöön: näin he saivat parikin ministeriön virkailijaa tieltään ja saattoivat varastaa näiden henkilöllisyydet.

Poimittaislinja

Poimittaislinja (engl. Knight Bus) kolmikerroksinen violetti bussi, turvattomien velhojen ja noitien hätäkuljetus. Sen voi kutsua luokseen sauvakättään ojentamalla, jolloin se ilmaantuu tyhjästä poksahtaen paikalle. Bussin kuljettaja on ikivanha likinäköinen Ernie Rysky, ja rahastajana toimii nuori näppylänaamainen Stan Pikitie. Matka Likusteritieltä Lontooseen maksaa yksitoista sirppiä, neljällätoista saa lisäksi kaakaota ja viidellätoista kuumavesipullon ja hammasharjan, jonka värin voi itse valita. Bussissa on puupaneloidut seinät ja istuinten tilalla messinkiset sängyt öisin ja päivällä penkit jotka vaihtelevat nojatuoleista jakkaroihin. Valaistuksen hoitavat kynttilät. Ernie ajaa bussilla tuhatta ja sataa kurvit suoriksi, talot ja liikennemerkit vain pomppivat bussin tieltä sivuun, eivätkä jästit näe lainkaan mitä tapahtuu. Hyvästä palvelusta huolimatta bussin kyydit eivät ole kovinkaan hääppöiset.

Ernie pysyy hyvän puolella, Stan joutuu teoksessa Harry Potter ja puoliverinen prinssi Azkabaniin yritettyään metsästää tyttöjä esiintymällä kuolonsyöjänä. Teoksessa Harry Potter ja kuoleman varjelukset Stan on mukana kuolonsyöjien hyökkäyksessä joskin Harry epäilee Stanin olevan komennuskirouksen alaisena.Esim. matami Marski oksensi poimittaislinjan bussissa.

Porttiavain

Porttiavain (engl. Portkey) on taiottu esine, jota koskettamalla pääsee hetkessä toiseen ennalta määrättyyn paikkaan. Mistä tahansa esineestä voi tehdä porttiavaimen Portus -loitsun avulla. Useimmiten porttiavaimet ovat esineitä joita jästit luulevat pelkiksi roskiksi, esim. vanhoja autonrenkaita. Tämä siksi, etteivät jästit kävisi poimimaan niitä vahingossa. Porttiavainta käytettiin muun muassa teoksessa Harry Potter ja liekehtivä pikari, kun Harry ja Weasleyt menivät huispauksen maailmanmestaruusturnajaisiin. Teoksen Harry Potter ja Feeniksin kilta lopussa Harry käyttää Dumbledoren loihtimaa porttiavainta, joka vie Harryn takaisin Tylypahkaan. Teoksessa Harry Potter ja kuoleman varjelukset käytettiin myös porttiavaimia kun Harryä kuljetettiin turvaan Voldemortilta.

Pottervahti

Pottervahti (engl. Potterwatch) on teoksessa Harry Potter ja kuoleman varjelukset esiintyvä radioasema. Pottervahti on ainoa radiokanava, joka ei ole kuolonsyöjien ja taikaministeriön alaisena. Sitä pääsee kuuntelemaan vain salasanan avulla, joka vaihtuu joka lähetyskerrralla. Pottervahtia juontavat muun muassa Fred ja George Weasley, Lee Jordan, Remus Lupin ja Kingsley Kahlesalpa. Juontajat käyttävät salanimiä etteivät paljastuisi, ja radioaseman lähetyspaikkaa täytyy vaihtaa välillä, ettei se jäisi kiinni. Salanimiä ovat esim. Joki ja floretti.

Harry ja kumppanit kuuntelivat myös kerran Pottervahtia teoksessa Harry Potter ja kuoleman varjelukset, kun Ron viimein kovien ponnistelujen jälkeen keksi sen salasanan. Pottervahdissa käsitellään yleensä uusimpia uutisia, ja siellä julkistetaan Voldemortista aiheutuneita murhia.

Puolijättiläinen

Puolijättiläinen (engl. Half-Giant) on ihmisen ja jättiläisen jälkeläinen, eräänlainen risteytymä. Puolijättiläiset ovat todella suurikokoisia ihmisiä, joihin taiat eivät vaikuta samalla tavalla kuin velhoihin (heissä on jättiläisen verta). Rubeus Hagrid ja Olympe Maxime ovat puolijättiläisiä.

Pyhän Mungon taikatautien ja -vammojen sairaala

Pyhän Mungon taikatautien ja -vammojen sairaala (engl. St Mungo's Hospital for Magical Maladies and Injuries) on sairaala, jossa hoidetaan taikatauteja ja -vammoja. Sen julkisivu on punatiilinen tavaratalo nimeltä Sovitus & Walelu Oy. Näyteikkunassa seisoo mallinukkeja ja ovien kylteissä lukee "Suljettu remontin ajaksi". Sairaala on saanut nimensä henkilöstä nimeltä Pyhä Mungo Bonham, joka perusti sairaalan 1500-1600-lukujen vaihteessa. Ensimmäisessä kerroksessa hoidetaan "Omaehtoiset onnettomuudet", toisessa "Otusten aiheuttamat onnettomuudet", kolmannessa "Taikabasillit", neljännessä "Liemi- ja kasvimyrkytykset", viidennessä "Taikavahingot" ja kuudennessa kerroksessa ovat "Vierailijoiden teehuone" sekä "Sairaalan puoti".

Päivän profeetta

Päivän profeetta (engl. Daily Prophet) on Harry Potter -kirjojen mukaan taikamaailman oma sanomalehti, jonka toimisto sijaitsee Viistokujalla. Lehdellä on vahvat kytkökset taikaministeriöön, joka vaikuttaakin runsaasti siihen, mitä lehti kirjoittaa. Lehti ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1883.

Päivän profeetta toimitetaan tilaajilleen pöllöillä. Tylypahkassa se toimitetaan professoreille sekä muutamille oppilaille, jotka saavat sen aamuisin. Yksi lehti maksaa viisi sulmua. Se ilmestyy myös iltapainoksena aamun lisäksi. Uutiset ilmestyvät lehdessä hyvin nopeasti niiden tapahtumisen jälkeen. Lehti on lumottu niin, että sen teksti voi vaihtua päivän aikana niin, että uudet tiedot päivittyvät lehteen. Lehdessä olevat kuvat ovat liikkuvia.

Suojelius-loitsu

Harryn suojelius, uroshirvi.

Suojelius (engl. Patronus Charm) on ainoa tunnettu loitsu, joka tehoaa ankeuttajia ja kalmolaskoksia vastaan. Loitsun toteuttaminen on vaikeaa, ja niinpä läheskään kaikki aikuiset velhot tai noidatkaan eivät pysty loitsimaan täysin kehittynyttä, aineellista suojeliusta. Suojelius on muodoltaan hopeinen eläinhahmo, joka vaihtelee jokaisen suojeliuksen luojalla yksilöllisesti. Taitava velho tai noita kykenee lähettämään suojeliuksella myös viestejä. Tässä on tunnettuja suojeliuksia:

Noita/Velho	Suojeliuksen hahmo	Huomioita
Harry Potter	Uroshirvi	Harryn suojelius on sama kuin hänen isänsä animaagihahmo. Harry osasi loihtia suojeliuksen ensimmäisen kerran jo 13-vuotiaana.
Hermione Granger	Saukko	J. K. Rowling on kertonut, että saukko on hänen suosikkieläimensä.
Ron Weasley	Jackrussellinterrieri	J. K. Rowling omistaa kyseistä rotua olevan koiran.
Cho Chang	Joutsen
Albus Dumbledore	Feeniks	Albus Dumbledore oppi muuntelemaan suojeliustaan niin, että se pystyy kuljettamaan viestejä. Dumbledore käytti suojeliustaan viestiäkseen Feeniksin killan jäsenten kanssa. Dumbledorella oli myös lemmikkifeeniks nimeltä Fawkes.
Nymfadora Tonks	Ihmissusi	Nymfandoran suojelius muuttui nykyiseen muotoonsa kirjassa Harry Potter ja puoliverinen prinssi hänen rakastuttuaan ihmissusi Remus Lupiniin. Hänen aikaisempaa suojeliustaan ei tiedetä. Nymfadoran suojelius näytti Harryn mielestä Siriukselta ja hän epäilikin, että Nymfadora olisi rakastunut Siriukseen. Todellisuudessa se muuttui siksi, koska hän rakasti Remus Lupinia ja halusi näyttää ettei ihmissusi poistaisi häntä rakastamasta Lupinia.
Seamus Finnigan	Kettu	Hän ei ollut vielä saanut suojeliukselleen muotoa Albuksen Kaartissa teoksessa Harry Potter ja Feeniksin kilta mutta oppi sen teoksessa Harry Potter ja kuoleman varjelukset.
Flavius Belby	Jokin sarvekas	Kirjassa Ihmeotukset ja niiden olinpaikat Flavius kertoo torjuneensa kalmolaskoksen loihtimalla suojeliuksen. Hän sanoo, että kalmolaskos lennähti ilmaan hänen suojeliuksensa sarvista.
Severus Kalkaros	Naarashirvi	Kalkaroksen suojelius on sama kuin Lilyn, koska hän rakasti tätä. Kalkaros salasi suojeliuksensa muilta (paitsi Dumbledorelta ja myöhemmin Harryltä), jottei se paljastaisi hänen tunteitaan.
Lily Potter	Naarashirvi	Lilyn suojelius muodostui hänen ollessaan James Potterin kanssa.
Kingsley Kahlesalpa	Ilves	Kingsleykin pystyi käyttämään suojeliustaan viestien lähettämiseen. Hän varoitti muun muassa Bill Weasleyn ja Fleur Delacourin hääseuruetta kuolonsyöjien hyökkäyksestä.
Arthur Weasley	Näätä	Weasleyn perhe oli Rowlingin mukaan nimetty näätäeläinten mukaan (engl. weasel). Arthur Weasley oli myös oppinut käyttämään suojeliustaan viestinviejänä. Harryn 17-vuotispäivänä Arthur lähetti suojeliuksensa kertomaan, että oli tulossa ministerin kanssa paikalle. Kuolonsyöjien hyökkäyksen jälkeen hän lähetti sen Kalmahanaukiolle kertomaan, että perhe on turvassa.
Dolores Pimento	Kissa	Pimento käytti suojeliustaan juoksentelemassa tuomioistuimensa ympäri ministeriössä. Näin hän varmisti, että tuomiolle tuotavia vartioivat ankeuttajat eivät pääsisi häneen itseensä käsiksi – ja samalla suojasi itsensä ja siinä sivussa apurinsakin ankeuttajien läheisyyden vaikutuksilta.
Aberforth Dumbledore	Vuohi	Valehteli kuolonsyöjille, että nämä olivat nähneet hänen suojeliuksensa eivätkä Harryn.
Minerva McGarmiwa	Kissa	Minerva muuttuu animaagina kissaksi. Suojeliuksella on samanlaiset silmälasikuviot silmien ympärillä kuin McGarmiwallakin on kissahahmossaan. Hän lähetti kolme suojeliusta yhtä aikaa viemään tuvanjohtajille tiedon, että Voldemort ja kuolonsyöjät olivat matkalla Tylypahkaan.
Luna Lovekiva	Jänis	Tylypahkan taistelun aikana, auttoi Seamusin ja Ernien kanssa Harrya, Ronia ja Hermionea suojautumaan kielletyssä metsässä olevilta ankeuttajilta.
Ernie Macmillan	Karju	Tylypahkan taistelun aikana auttoi Lunan ja Seamusin kanssa Harrya, Ronia ja Hermionea suojautumaan kielletyssä metsässä olevilta ankeuttajilta.
Ginny Weasley	Hevonen	Nähty vain Harry Potter ja Feeniksin kilta -elokuvassa.

Surkki

Surkki (engl. Squib) on velhoperheeseen syntynyt velho tai noita, joka ei osaa taikoa. Surkkeja ovat muun muassa Tylypahkan vahtimestari Argus Voro ja kissoista pitävä Dursleyn perheen naapuri, rouva Arabella Figg.

Taikaministeriö

Pääartikkeli: Taikaministeriö

Taikaministeriö (engl. Ministry of Magic) on fiktiivinen Harry Potter -maailman velhomaailman poliittinen elin, joka päättää velhomaailman asioista. Lontoossa maan alla sijaitsevassa taikaministeriössä työskentelee muun muassa taikaministeri.

Thestral

Thestralit ovat hevosenkaltaisia, siivekkäitä ja lihaa syöviä taikaolentoja. Ne ovat noin kolme metriä pitkiä ja niiden iho on löysänä roikkuvaa mustaa nahkaa. Thestraleissa on erikoista se, että vain ihmiset, jotka ovat nähneet jonkun kuolevan, voivat nähdä ne. Tämän vuoksi jotkut uskovat niiden tuottavan huonoa onnea. Ne myös luokitellaan vaarallisten eläinten joukkoon. Kesytettynä ne ovat kuitenkin erittäin hyödyllisiä erinomaisen suuntavaistonsa vuoksi.

Tylypahkan kielletyssä metsässä elää Rubeus Hagridin kasvattama thestralpopulaatio. Sen jäseniä käytetään lukuvuoden alussa ja lopussa vetämään vaunuja, jotka kuljettavat oppilaat Tylyahon rautatieasemalta koululle ja takaisin. Koska useimmat oppilaat eivät ole nähneet kenenkään kuolevan, vaunut näyttävät kulkevan ilman vetäjää.Thetralit myös veivät Harry Potterin,Luna Lovekivan,Ginevra Weasleyn,Neville Longbottomin,Hermione Grangerin ja Ronald Weasleyn Salaperäisyyksien osastolle.

Tuliviski

Tuliviski (engl. Firewhiskey) on noitien ja velhojen oma laji viskiä. Se on hyvin voimakasmakuinen, mutta ilmeisen vähätehoinen juoma jästien viskeihin verrattuna.

Veela

Veelat ovat naispuolisia ihmisen kaltaisia olentoja, jotka saavat laulullaan ja tanssillaan miespuoliset henkilöt "rakastumaan" itseensä. Veeloja esiintyy ensimmäisen kerran teoksessa Harry Potter ja liekehtivä pikari. Silloin veelat ovat Bulgarian huispausjoukkueen maskotteina huispauksen maailmanmestaruuskilpailuissa.

Veela voi pariutua myös ihmisen kanssa: muun muassa Fleur Delacourin toinen isoäiti oli veela ja oli luovuttanut yhden hiuksistaan lapsenlapsensa taikasauvan ytimeksi.

Velhomaailman Ihmeisiin Perehdyttävä tutkinto (V.I.P.:t)

Velhomaailman Ihmeisiin Perehdyttävä tutkinto (engl. Ordinary Wizarding Level exams (O.W.L.:s)) on Tylypahkan noitien ja velhojen koulussa viidentenä lukuvuonna suoritettava tutkinto. Se koostuu oppilaan valitsemissa kouluaineissa järjestettävistä kokeista. Opettajat määrittelevät aineilleen rajat, jotka oppilaiden tulee ylittää läpäistäkseen kokeen ja voidakseen opiskella kyseistä ainetta kuudentena lukuvuotena. Kuudennen ja seitsemännen lukuvuoden kursseja kutsutaan S.U.P.E.R.-kursseiksi (Se Uskomattoman Paha Erittäin Raskas).

Hyväksytyt arvosanat ovat Upea (U), Odotukset ylittävä (O), Kelvollinen (K) ja hylätyt ovat Surkea (S), Hirveä (H) ja Peikko (P).

Jotkut opettajat vaativat oppilailta todella korkeita V.I.P.-arvosanoja, jotta nämä pääsevät omille S.U.P.E.R.-luokilleen. Esimerkiksi Minerva McGarmiwa edellyttää vähintään Odotukset ylittävää, koska muuten oppilas ei selviä läksyistä ja Severus Kalkaros ei halua nähdä S.U.P.E.R.-ryhmässään ketään, jolla ei ole V.I.P.-arvosananaan vähintään Upea, koska hän haluaa tälle tasolle vain parhaista parhaat.

Velhošakki

Velhošakki on šakkipeli, jota pelataan taiotuilla pelinappuloilla. Nappulat murskaavat pelin aikana toisiaan mutta muuttuvat ehjiksi seuraavaa peliä varten. Teoksessa Harry Potter ja viisasten kivi Harry Potter, Hermione Granger ja Ron Weasley joutuvat valtavan šakkilaudan pelinappuloiksi, jotka professori Minerva McGarmiwa oli loihtinut eläviksi matkallaan pelastamaan viisasten kiveä. Ronin mahtavien pelitaitojen ansiosta he voittavat pelin, vaikka joutuvatkin uhraamaan Ronin, joka kuitenkin selvisi tapauksesta ehjin nahoin.

Viholliskuvastin

Viholliskuvastin on peilin näköinen esine, jossa on sumeita hahmoja. Kun hahmot alkavat näkyä selvemmin, on kuvastimen käyttäjä vaarassa.

Vuotava noidankattila

Pääartikkeli: Vuotava noidankattila

Vuotava noidankattila (engl. The Leaky Cauldron) on Lontoossa aivan tavallisella kadulla kirjakaupan ja levykaupan välissä sijaitseva pieni ja siivoton pubi, jonka takahuoneen kautta pääsee Englannin velhomaailman omalle salaiselle kauppakadulle, Viistokujalle.Jästit eivät näe vuotavaa noidankattilaa.

Vuotava Noidankattila, "Vuotis" on myös suomalaisten Potter-fanien internetkeskustelufoorumi.

Muut

• Tapahtumapaikkoja:
  • Godrickin notko – kuvitteellinen kylä Harry Potter -kirjasarjassa. Kylä sai nimensä Godrick Rohkelikon mukaan.
  • Azkaban – vahvasti varustettu linnoitus pienellä saarella kaukana Pohjanmerellä.
  • Nurmengard – Gellert Grindelwaldin rakennuttama Azkabanin tapainen vankilalinnoitus, johon hänet itse myöhemmin vangittiin.
  • Kotikolo – Weasleyn perheen omakotitalo.
  • Viistokuja – Lontoossa sijaitseva taikamaailman oma kauppakatu.
  • Tylypahka – velhokoulu, jota Harry Potter ja hänen ystävänsä käyvät.
  • Tylyaho – kokonaan velhojen ja noitien asuttama kylä, joka sijaitsee lähellä Tylypahkan noitien ja velhojen koulua.
  • Tylypahkan pikajuna – Vanhan höyryveturin voimin kulkeva juna, joka vie oppilaat Tylypahkan kouluun Lontoon King's Crossin asemalta laiturilta 9¾.
  • Tarvehuone – Tylypahkan seitsemännessä kerroksessa oleva salahuone.
  • Durmstrang

• Tuvat:
  • Korpinkynsi – yksi Tylypahkan tuvista.
  • Luihuinen – yksi Tylypahkan tuvista.
  • Puuskupuh – yksi Tylypahkan tuvista.
  • Rohkelikko – yksi Tylypahkan tuvista.

• Muut käsitteet:
  • Anteeksiantamattomat kiroukset
  • Kotitonttu
  • Kuoleman varjelukset
  • Kuolonsyöjät – Voldemortin palvelijoita.

Lähteet

• Rowling, J. K.: Harry Potter ja Feeniksin kilta. (Harry Potter and the Order of the Phoenix, 2003.) Suomentanut Jaana Kapari. Tammi, 2004.
• Rowling, J. K.: Harry Potter ja puoliverinen prinssi. (Harry Potter and the Half-Blood Prince, 2005.) Suomentanut Jaana Kapari. Tammi, 2006.
• Rowling, J. K.: Harry Potter ja kuoleman varjelukset. (Harry Potter and the Deathly Hallows, 2007.) Suomentanut Jaana Kapari-Jatta. Tammi, 2008.

Viitteet

Harry Potter