Angela Lansbury

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Angela Lansbury
Angela Lansbury vuonna 1989 Emmy-palkintogaalassa
Angela Lansbury vuonna 1989 Emmy-palkintogaalassa
Syntymäaika 16. lokakuuta 1925 (ikä 88)
Syntymäpaikka Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Lontoo, Iso-Britannia
Merkittävät roolit Jessica Fletcher
Murhasta tuli totta
Aiheesta muualla
IMDb

Angela Brigid Lansbury (s. 16. lokakuuta 1925 Lontoo) on brittiläisamerikkalainen näyttelijä. Hänen äitinsä oli pohjoisirlantilainen näyttelijä Moyna MacGill ja isänisänsä maineikas brittiläisen työväenpuolueen poliitikko George Lansbury. Perhe muutti Yhdysvaltoihin toisen maailmansodan alkaessa ja heistä tuli Yhdysvaltain kansalaisia 1951. Angela Lansburyn tunnetuimmaksi roolihahmoksi on muodostunut salapoliisikirjailija Jessica Fletcher tv-sarjassa Murhasta tuli totta.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lansburyn elokuvadebyytti oli vuonna 1944 Ingrid Bergmanin ja Charles Boyerin kanssa elokuvassa Kaasuvalo. Kyseisestä elokuvasta hän sai ensimmäinen Oscar-ehdokkuutensa. Toinen Oscar-ehdokkuus tuli seuraavana vuonna elokuvasta Dorian Grayn muotokuva (1945). Lansbury on sen jälkeen nauttinut pitkästä ja antoisasta uransa niin teatterissa, elokuvissa kuin tv:ssäkin. Hänen menestyksekkääseen elokuvauraansa kuuluvat mm. Samson ja Delilah (1949) ja Disneyn Hokkuspokkus taikaluudalla (1971).

Angela Lansbury elokuvan Dorian Grayn muotokuva trailerissa (1945).

Lansburyn suoritus elokuvassa Mantshurian kandidaatti (1962) pahana manipuloivana äitinä toi hänelle runsaasti kunniaa ja kolmannen Oscar-ehdokkuuden. Elokuvassa Lansburyn poikaa näytteli Laurence Harvey, joka oli häntä vain kolme vuotta nuorempi. Lansbury on maininnut elokuvan suosikikseen monista elokuvarooleistaan ja siitä tuli hänelle jo toinen Golden Globe -palkinto.

Angela Lansbury ohjelmassa Dauce (2007).

Vuonna 1964 Lansbury esitti taas äitiä komediassa The World of Henry Orient, vastanäyttelijöinään Peter Sellers ja erittäin nuori Tom Bosley, joka näytteli hänen aviomiestään. Myöhemmin hän näytteli Neiti Marplea Agatha Christien romaaniin perustuvassa elokuvassa Tuijottava katse (1980). Lansbury on tehnyt myös dubbauksia useisiin animaatioihin kuten The Last Unicorn (1984), ja vuonna 1991 hän sai paljon huomiota Rouva Pannun äänenä Disneyn animaation Kaunotar ja Hirviö englanninkielisessä versiossa. Hän oli myös leskikeisarinnan äänenä suositussa animaatioelokuvassa Anastasia vuonna 1997.

Broadwaylla Lansbury sai loistavat arvostelut kylläkin vain lyhyesti eläneestä näytelmästä, Stephen Sondheimin musikaalista Anyone Can Whistle. Tämä oli Angela Lansburyn ensimmäinen musikaali. Sen jälkeen hän oli vuonna 1966 Jerry Hermannin Mame, josta tuli hänen ensimmäinen Tony-palkintonsa naispääosasta musikaalista. Hän sai myös Tony-palkinnon näytelmistä Dear World (1969), Gypsy (1974) ja Sweeney Todd (1979). Hän on ollut neljä kertaa ehdolla Tony-palkinnon saajaksi ja voittanut joka kerran. Toisin on käynyt epäonnekkaammissa Oscareissa, joista ei ole tullut pystiä kertaakaan, vaikka ehdokkuuksia on ollut kolme kertaa. Vuonna 2013 hänet palkittiin kuitenkin kunnia-Oscarilla yli 70 vuoden työstään elokuva-alalla.[1]

Parhaiten hänet tunnetaan kuitenkin Jessica Fletcherin roolista pitkään jatkuneessa tv-sarjassa Murhasta tuli totta (1984-1996), josta tuli suuri menestys ympäri maailmaa. Se on jäänyt yhdeksi tv-historian pisimpään jatkuneista salapoliisisarjoista. Murhasta tuli totta teki Lansburysta erään maailman parhaiten ansaitsevista näyttelijöistä. Hän voitti Jessica Fletcherin roolista Golden Globe -palkinnon neljä kertaa, mutta Emmy-palkintoa ei kertaakaan, vaikka oli peräti 12 kertaa ehdolla.

1990-alussa kuningatar Elisabet II palkitsi Angela Lansburyn Brittiläisen imperiumin ritarikunnan komentajan arvonimellä (CBE). Disney nimesi hänet Disney-legendaksi vuonna 1995. Hän sai Screen Actors Guild -elämäntyöpalkinnon vuonna 1997 ja Kennedy Center Honors -palkinnon 2000.

Perhe-elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lansbury tyttärensä Deirdren ja poikansa Andrew'n kanssa 1957

Lansbury oli lyhyesti naimisissa vuosina 1945-46 amerikkalaisen näyttelijän Richard Cromwellin kanssa, kun hän oli 19-vuotias ja Cromwell oli 35-vuotias. Vuonna 1948 Lansbury meni uudestaan naimisiin irlantilaisen näyttelijän ja businessmiehen Peter Shaw'n kanssa, joka oli entinen poikaystävä paljon vanhemmalle näyttelijättärelle Joan Crawfordille. Shaw'lla on ollut iso vaikutus Lansburyn uraan. Kun Shaw kuoli vuonna 2003, oli Lansbury saanut nauttia yhdestä showmaailman pisimmästä avioliitosta.

Lansburylla on kaksi lasta ja lisäksi hän on yhdelle lapselle äitipuoli. Hän on myös moninkertainen isoäiti. Lansburyn poika Antony oli tuottaja/ohjaaja tv-sarjassa Murhasta tuli totta.

Lansbury elää nykyisin Corkissa, Irlannissa. Hän on omistautunut ALS-työlle menetettyään sisarensa kyseisen sairauden vuoksi.[2]

Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaasuvalo (Gaslight, 1944)
  • Yli esteiden (National Velvet, 1944)
  • Dorian Grayn muotokuva (The Picture of Dorian Gray, 1945)
  • Juna kulkee länteen (The Harvey Girls, 1946)
  • The Hoodlum Saint (1946)
  • Kunnes pilvet väistyvät (Till the Clouds Roll By, 1946)
  • Bel Amin rakkausseikkailut (The Private Affairs of Bel Ami, 1947)
  • Talven henkäys (If Winter Comes, 1947)
  • Ratkaisun edessä (State of the Union, 1948)
  • Kolme muskettisoturia (The Three Musketeers, 1948)
  • Laitakaupungin kukka (Tenth Avenue Angel, 1948)
  • The Red Danube (1949)
  • Simson ja Delila (Samson and Delilah, 1949)
  • Kind Lady (1951)
  • Kapina merellä (Mutiny, 1952)
  • Kuollut mies murhataan (Remains to Be Seen, 1953)
  • A Life at Stake (1954)
  • Purppuranaamio (The Purple Mask, 1955)
  • Ase on puhunut (A Lawless Street, 1955)
  • Hovinarri (The Court Jester, 1956)
  • Rikos saa palkkansa (Please Murder Me, 1956)
  • Pitkä kuuma kesä (The Long, Hot Summer, 1958)
  • Äiti tietää rakkaudesta (The Reluctant Debutante, 1958)
  • Seitsemännentoista nuken kesä (Summer of the Seventeenth Doll, 1959)
  • Pimeät portaat (The Dark at the Top of the Stairs, 1960)
  • Skandaaliprinsessa (A Breath of Scandal, 1960)
  • Sininen Havaiji (Blue Hawaii, 1961)
  • Neljä ratsastajaa (Four Horsemen of the Apocalypse, 1962) (ääniroolissa)
  • Kaikki pettää (All Fall Down, 1962)
  • Mantshurian kandidaatti (The Manchurian Candidate, 1962)
  • Varjoisat päivät (In the Cool of the Day, 1963)
  • Tyttöjen Henry (The World of Henry Orient, 1964)
  • Rakkaus mielessään (Dear Heart, 1964)
  • Mies Nasaretista (The Greatest Story Ever Told, 1965)
  • Moll Flandersin lemmenseikkailut (The Amorous Adventures of Moll Flanders, 1965)
  • Harlow – seksityttö (Harlow, 1965)
  • Nainen ilman kasvoja (Mister Buddwing, 1966)
  • Something for Everyone (1970)
  • Hokkuspokkus taikaluudalla (Bedknobs and Broomsticks, 1971)
  • Kuolema Niilillä (Death on the Nile, 1978)
  • The Lady Vanishes (1979)
  • Tuijottava katse (The Mirror Crack'd, 1980)
  • The Last Unicorn (1982) (ääniroolissa)
  • The Pirates of Penzance (1983)
  • Sudet tulevat (The Company of Wolves, 1984)
  • Ingrid (1985) (dokumentti)
  • Kaunotar ja hirviö (Beauty and the Beast, 1991) (ääniroolissa)
  • Anastasia (Anastasia, 1997) (ääniroolissa)
  • Fantasia 2000 (1999) (juontajana)
  • The Unexpected Mrs. Pollifax (TV-elokuva, 1999)
  • About Schmidt (About Schmidt, 2002) (Cameo-rooli)
  • Nanny McPhee – satumainen lastenvahti (Nanny McPhee, 2005)
  • Herra Popper ja pingviinit (Mr. Popper's Penguins, 2011)

Broadwaylla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hotel Paradiso (huhtikuu - heinäkuu 1957)
  • A Taste of Honey (lokakuu 1960 - syyskuu 1961)
  • Anyone Can Whistle (huhtikuu 1964)
  • Mame (toukokuu 1966 - tammikuu 1970)
  • Dear World (helmikuu - toukokuu 1969)
  • Gypsy (syyskuu 1974 - tammikuu 1975)
  • The King and I (toukokuu 1977 - joulukuu 1978)
  • Sweeney Todd (maaliskuu 1979 - kesäkuu 1980)
  • A Little Family Business (joulukuu 1982)
  • Mame (heinäkuu - elokuu 1983)
  • Short Talks on the Universe (marraskuu 2002)
  • A Little Night Music (joulukuu 2009 - heinäkuu 2010)

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oscar-palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voitti

Ehdokkuudet

Bafta-palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voitti

  • Britannia Award (elämäntyöpalkinto, 2003)

Ehdokkuudet

Tony-palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voitti

  • Paras naispääosa musikaalissa (Mame, 1966)
  • Paras naispääosa musikaalissa (Dear World, 1969)
  • Paras naispääosa musikaalissa (Gypsy, 1975)
  • Paras naispääosa musikaalissa (Sweeney Todd, 1979)

Emmy-palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehdokkuudet

Golden Globe -palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voitti

Ehdokkuudet

Disney-elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]