Andrei Lugovoi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Andrei Lugovoi

Andrei Konstantinovitš Lugovoi (ven. Андрей Константинович Луговой; s. 19. syyskuuta 1966 Baku, Azerbaidžanin SNT,[1] Neuvostoliitto) on venäläinen liikemies, poliitikko ja entinen KGB:n agentti, jota syytetään Britanniassa Aleksandr Litvinenkon murhasta.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andrei Lugovoi alkoi opiskella 1983 moskovalaisessa armeijan eliittioppilaitoksessa. Valmistumisensa jälkeen 1987 Lugovoi työskenteli KGB:n palveluksessa direktoraatti 9:ssa, joka suojeli arvohenkilöitä. KGB:n hajottua Lugovoi siirtyi vastaavan FSO:n palvelukseen[2], josta hän erosi 1997. Lugovoi siirtyi yksityiselle puolelle ja toimi muutamia vuosia televisiokanava ORT:n turvallisuuspalvelujen johtajana. Kanavan omistivat tuolloin oligarkit ja nykyisin maanpaossa olevat Boris Berezovski ja Badri Patarkatsišvili. Berezovski pakeni maasta 2000 ja Lugovoi joutui epäsuosioon. Lugovoi tuomittiin vuonna 2002 neljäksitoista kuukaudeksi vankilaan Berezovskin tekemiksi väitettyjen petosten vuoksi.[1]

Lugovoi ja murhasyytteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lugovoita vastaan nostettiin Britanniassa 22. toukokuuta 2007 murhasyyte Aleksandr Litvinenkon murhasta. Litvinenko oli Venäjän nykyhallinnon arvostelija, joka kuoli marraskuussa 2006 saatuaan 1. marraskuuta elimistöönsä radioaktiivista polonium 210 -myrkkyä.

Murhan jälkeen alkoivat tutkimukset siitä, miten harvinaista polonium 210 -myrkkyä oli päässyt Britanniaan ja miten se annettiin Litvinenkolle. Lugovoi nousi pian yhdeksi epäillyistä. Lugovoi oli yhdessä toisen venäläisen, Dimitri Kovtunin, kanssa tavannut Litvinenkon aamupäivällä 1. marraskuuta 2006 Millennium-hotellissa.

Lugovoi vieraili Lontoossa lokakuussa 2006 ainakin kolme kertaa ja tapasi Litvinenkon neljästi. Jälkiä polonium 210:stä on löydetty kolmesta hotellista, joissa Lugovoi yöpyi sen jälkeen kun saapui Lontooseen 16. lokakuuta 2006. Polonium-jäänteitä löytyi myös Pescatori-ravintolasta, jossa hänen oletetaan illastaneen ennen marraskuun 1. päivää, sekä ulkomailta kahdesta lentokoneesta, joissa hän matkusti.

Lugovoi piti 31. toukokuuta 2007 tiedotustilaisuuden, jossa hän kiisti syyllisyytensä ja esitti kolme epäilyä Litvinenkon murhaajasta. Lugovoi syytti erityisesti Britannian tiedustelupalvelu MI6:ta osallisuudesta murhaan ja väitti myös Litvinenkon työskennelleen MI6:lle. Lugovoi epäili myös Venäjän mafiaa ja Boris Berezovskia syyllisiksi.[3]

Diplomaattinen selkkaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän turvallisuuspalvelu (FSB) ilmoitti tutkivansa itse kesäkuussa 2007 ex-KGB:n agenttia Lugovoita kohtaan esitettyjä vakoilusyytöksiä mutta kieltäytyi luovuttamasta Lugovoita Britanniaan.[4] Venäjän perustuslain 61. artiklan mukaan maan kansalaista ei saa luovuttaa ulkomaille.

Britannia vastasi Venäjän ilmoitukseen 16. heinäkuuta karkottamalla neljä venäläistä diplomaattia. Moskova taas ilmoitti 17. heinäkuuta ryhtyvänsä vastatoimenpiteisiin Britannian karkotuspäätöksen takia.[5]

Politiikkaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 2007 Lugovoi valittiin duumaan Venäjän liberaalidemokraattisen puolueen listoilta. Venäjällä parlamenttiedustajia koskee parlamentaarinen koskemattomuus, eikä häntä siksi voida asettaa rikossyytteeseen.

Liiketoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lugovoi omistaa Peršin-yhtiön, joka on erikoistunut turvallisuuspalveluihin, virvoitusjuomiin ja viineihin. Peršin valmistaa muun muassa suosittua kvassia. Yhtiön on arvioitu olevan 49 miljoonan punnan arvoinen.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]