André Villas-Boas

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta André Villas Boas)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
André Villas-Boas
André Villas-Boas
Henkilötiedot
Koko nimi Luís André Pina Cabral Villas-Boas
Syntymäaika 17. lokakuuta 1977 (ikä 46)
Syntymäpaikka Porto, Portugali
Pituus 182 senttimetriä
Seura
Seura avoin
Tehtävä päävalmentaja
Valmennusura
2009–2010 Académica
2010–2011 Porto
2011–2012 Chelsea
2012–2013 Tottenham Hotspur
2014–2016 Zenit Pietari
2016–2017 Shanghai SIPG
2019–2021 Olympique Marseille

André Villas-Boas (s. 17. lokakuuta 1977 Porto, Portugali) on portugalilainen jalkapallovalmentaja. Hän on toiminut viimeksi Olympique Marseillen päävalmentajana.

Villas-Boas on historian nuorin UEFAn alaisen kilpailun voittanut päävalmentaja. Hänestä on maksettu suurin valmentajasta maksettu siirtokorvaus, kun hän siirtyi kesällä 2011 englantilaiseen Chelseaan 15 miljoonalla eurolla.[1][2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Villas-Boas aloitti valmennusuransa José Mourinhon alaisuudessa Portossa. Hän seurasi Mourinhoa myös Chelseaan ja Internazionaleen.[3] Kaudeksi 2009–2010 hän siirtyi kotimaansa pääsarjassa pelanneen Académica Coimbran päävalmentajaksi jätettyään aikaisemmin syyskuussa 2009 apuvalmentajan tehtävät.

Villas-Boas oli kaudella 2009–2010 maan pääsarjan nuorin päävalmentaja. Joukkue sijoittui kauden päätteeksi 11:nneksi ja vältti näin putoamisen. 2. kesäkuuta 2010 hänen ilmoitettiin siirtyvän Porton päävalmentajaksi potkut saanneen Jesualdo Ferreiran tilalle. Kaksi päivää myöhemmin 4. kesäkuuta hänet esiteltiin virallisesti joukkueen uutena päävalmentajana.[4] Villas Boasin debyyttikausi Portossa oli kaikin puolin menestyksekäs, ja joukkue varmisti mestaruuden viisi kierrosta ennen kauden loppua häviämättä otteluakaan.[5] Toukokuussa Villas-Boas teki historiaa luotsaamalla Porton Eurooppa-liigan mestariksi nuorimpanana UEFA:n alaisen kilpailun voittaneena valmentajana.[6]

Menestyksekkään kauden jälkeen Villas-Boasin ympärillä käynnistyi vilkas huhumylly hänen siirtymisestään Chelsean valmentajaksi. Villas-Boas erosi Porton päävalmentajan paikalta 21. kesäkuuta 2011.[7] Seuraavana päivänä hän allekirjoitti kolmivuotisen sopimuksen Chelsean kanssa.[8] Villas-Boasin urakka Chelseassa sujui kangerrellen, eivätkä lontoolaiset pysyneet hänen johdollaan Manchester Cityn ja Manchester Unitedin vauhdissa Valioliigassa. Helmikuussa 2012 huhumylly Villas-Boasin erottamisen ympärillä kasvoi, kun Chelsea hävisi Mestarien liigan 1. pudotuspelikierroksen ensimmäisen osaottelun Napolille 3–1. Lopulta Villas-Boasin kohtaloksi koitui 1–0-vierastappio West Bromwichille 3. maaliskuuta, ja hän sai seuraavana päivänä potkut.[9]

Kenny Dalglishin erottua Villas-Boasia kaavailtiin Liverpoolin uudeksi päävalmentajaksi, mutta neuvottelut eivät tuottaneet tulosta. Lopulta portugalilainen teki paluun valmennustehtäviin heinäkuun alussa 2012 allekirjoitettuaan kolmivuotisen sopimuksen Tottenhamin kanssa. [10] Debyyttikausi Spursissa päättyi kovista odotuksista huolimatta viidenteen sijaan ja paikka Mestarien liigaan jäi pisteen päähän. Joukkueen kohtaloksi koitui heikko kevätkausi, jonka aikana Arsenal FC kiilasi paikallisvastustajansa edelle sarjataulukossa. Kausi 2013/14 alkoi puolestaan odotuksia heikommin ja Spurs hävisi syksyn aikana Manchester Citylle 6–0 ja Liverpoolille 5–0. Villas-Boas ja Tottenham purkivat sopimuksensa yhteisymmärryksessä joulukuussa 2013 tappiollisen Liverpool-ottelun jälkeen. [11]

Maaliskuun puolivälissä 2014 Villas-Boas allekirjoitti kaksivuotisen sopimuksen Venäjän valioliigassa pelaavan FK Zenit Pietarin kanssa. [12] Portugalilaisen johdolla Zenit juhli Venäjän mestaruutta kolmen vuoden tauon jälkeen. [13] Syyskuussa 2015 Venäjän jalkapalloliiton kurinpitotoimikunta langetti hänelle kuuden kuukauden toimitsijakiellon erotuomarin koskemattomuuden rikkomisesta. Hänen todettiin sortuneen aggressiiviseen käytökseen, kun hän työnsi erotuomaria 29. elokuuta pelatussa ottelussa.[14] Villas-Boas luotsasi Zenitin Venäjän mestariksi kaudella 2014/15 katkaisten PFK TsSKA Moskovan mestaruusputken. Syyskuussa 2015 hän ilmoitti jättävänsä Zenitin päävalmentajan tehtävät kauden jälkeen perhesyiden vuoksi.[15] Aikaisesta lopettamisilmoituksestaan huolimatta Villas-Boas teki hyvää työtä Zenitissä myös kaudella 2015/16 ja seura voitti hänen johdollaan Venäjän cupin mestaruuden. Liigassa Zenit jäi kolmanneksi TsSKA:n ja FK Rostovin taakse.

Marraskuussa 2016 Villas-Boas teki sopimuksen Kiinan Superliigan Shanghai SIPGn kanssa. Hän asetti tuoreeltaan seuran tavoitteeksi Kiinan mestaruuden voittamisen kaudella 2017.[16] SIPG jäi Villas-Boasin johdolla hopealle niin Kiinan liigassa kuin cupissakin. AFC Champions Leaguessa seura eteni välieriin. Kauden jälkeen Villas-Boas jätti seuran.[17]

Toukokuun lopussa 2019 Ranskan liigan Olympique Marseille teki Villas-Boasin kanssa kaksivuotisen sopimuksen.[18] Villas-Boas luotsasi Marseillen koronaviruspandemian maaliskuussa päättämällä kaudella 2019/20 toiseksi ja Marseille selvitti tiensä Mestarien liigaan ensimmäistä kertaa kauden 2013–2014. Joukkue sai pitää paikkansa turnauksessa, vaikka seura oli rikkonut taloudellisen reilun pelin sääntöjä.[19] Kaudella 2020–2021 Marseille voitti vain yhden Mestarien liigan alkulohkonsa otteluista ja putosi turnauksesta lohkonsa jumbona. Ranskan liigassa joukkue hävisi syyskaudella vain kolme ottelua, mutta lyhyen talvitauon jälkeen Villas-Boas onnistui luotsaamaan joukkueensa vain yhteen voittoon kuudessa ottelussa. Seurajohdon ja Villas-Boasin välit menivät solmuun tammi-helmikuun taitteessa 2021. Villas-Boas ilmoitti lehdistötilaisuudessa, ettei todennäköisesti jatka seuran päävalmentajan kauden jälkeen. Tämän seurauksena seuran kannattajat murtautuivat seuran harjoituksiin ja joukkueen ottelu Stade Rennes'tä vastaan jouduttiin perumaan. Pian tapahtumien jälkeen Villas-Boas ilmoitti eroavansa päävalmentajan tehtävästä vastalauseena sille, että seurajohto oli hankkinut Celticistä lainalle Olivier Ntchamin vastoin Villas-Boasin päätöstä. Seurajohto ilmoitti Villas-Boasin lausuntojen jälkeen siirtäneensä portugalilaisen syrjään valmentajan tehtävistä kommenttiensa takia.[20]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Villas-Boas can be Special The Sun. Viitattu 22.6.2011. (englanniksi)
  2. ↑ Villas-Boas is new Chelsea manager Smh.com.au. Viitattu 22.6.2011. (englanniksi)
  3. ↑ Academica appoint Andre Villas Boas as head coach (Arkistoitu – Internet Archive) PortuGOAL.net. Viitattu 9.6.2010.
  4. ↑ Villas Boas to take charge at Porto (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Mourinhon oppipoika tekee kovaa jälkeä Portossa
  6. ↑ Mourinhon oppipoika teki historiaa
  7. ↑ Andre Villas-Boas quits Porto and is set to become new Chelsea manager
  8. ↑ Andre Villas-Boas appointed as new Chelsea manager
  9. ↑ Chelsea sack Villas-Boas
  10. ↑ Official: Villas-Boas appointed new Tottenham head coach
  11. ↑ Andre Villas-Boas leaves Spurs (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Andre Villas-Boas agrees deal to manage Zenit St Petersburg
  13. ↑ Andre Villas-Boas leads Zenit St Petersburg to Russian Premier League title after ill-fated spells at Chelsea and Tottenham
  14. ↑ Entiselle Chelsea-luotsille puolen vuoden panna aggressiivisesta käytöksestä 3.9.2015. Yle Urheilu. Viitattu 3.9.2015.
  15. ↑ Andre Villas-Boas to quit as Zenit St Petersburg coach in May 10.9.2015. Sky Sports. Viitattu 11.1.2017. (englanniksi)
  16. ↑ Andre Villas-Boas joins Shanghai FC, eyes Chinese title 4.11.2016. Daily Mail. Viitattu 11.1.2017. (englanniksi)
  17. ↑ André Villas-Boas quits as manager of Shanghai SIPG to drive in Dakar Rally 29.11.2017. The Guardian. Viitattu 29.12.2017. (englanniksi)
  18. ↑ Andre Villas-Boas appointed Marseille head coach 28.4.2019. BBC Football. Viitattu 29.5.2019. (englanniksi)
  19. ↑ Robin Bairner: Marseille keep Champions League place despite breaking UEFA FFP rules 19.6.2020. Goal.com. Viitattu 5.2.2021. (englanniksi)
  20. ↑ Marseille meltdown: Ex-Chelsea boss Villas-Boas at the centre of astonishing civil war 5.2.2021. Goal.com. Viitattu 5.2.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Jesualdo Ferreira 		Porton päävalmentaja
2010–2011 		Seuraaja:
Vítor Pereira
Edeltäjä:
Carlo Ancelotti 		Chelsean päävalmentaja
2011–3/2012 		Seuraaja:
Roberto Di Matteo
Edeltäjä:
Harry Redknapp 		Tottenhamin päävalmentaja
2012–12/2013 		Seuraaja:
Tim Sherwood
Edeltäjä:
Luciano Spalletti 		Zenitin päävalmentaja
3/2014–2016 		Seuraaja:
Mircea Lucescu
Edeltäjä:
Sven-Göran Eriksson 		Shanghai SIPGn päävalmentaja
2017 		Seuraaja:
Vítor Pereira
Edeltäjä:
Rudi Garcia 		Olympique Marseillen päävalmentaja
2019–2/2021 		Seuraaja:
Jorge Sampaoli
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=André_Villas-Boas&oldid=21673076”