Anderson Silva

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Anderson Silva
Anderson "The Spider" Silva
Anderson "The Spider" Silva
Tiedot
Lempinimi The Spider
Pituus 188 cm
Paino 83,5 kg
Kansalaisuus Brasilian lippu Brasilia
Syntymäaika 14. huhtikuuta 1975 (ikä 39)
Syntymäpaikka Curitiba, Brasilia
Kätisyys Vasen
Taistelutyyli Muay Thai, nyrkkeily, Brasilialainen jujutsu, Taekwondo, Judo, Capoeira
Tilastot
Ottelut 38
Voitot 33
– tyrmäyksellä 20
– luovutuksella 6
Tappiot 5

Anderson da Silva (s. 14. huhtikuuta 1975), joka tunnetaan myös nimellä Anderson "The Spider" Silva, on brasilialainen vapaaottelija. Hän on otellut väli-, keski- ja kevyessä raskaassa sarjassa ja on ollut vuodesta 2006 lähtien Ultimate Fighting Championshipin keskisarjan mestari. Viidellätoista peräkkäisellä voitollaan Silvalla on kaikkien aikojen pisimmästä voittoputkesta UFC:ssa ja hänen 10 menestyksellisen mestaruuspuolustusten sarjansa on organisaation historian pisin. Arvostettu vapaaottelusivusto Sherdog sekä Yahoo Sports arvioivat Silvan tällä hetkellä maailman parhaaksi vapaaottelijaksi[1][2] ja UFC:n presidentti Dana White on kutsutunut Silvaa modernin vapaaottelun historian parhaaksi ottelijaksi[3].

Vapaaottelu-ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anderson Silva syntyi 14. Huhtikuuta 1975 São Paulossa ja oli neljän lapsen perheessä keskimmäinen. Andersonilla oli hyvin vaikea lapsuus perheensä kanssa, mutta muutti nuorena asumaan Curitibaan tätinsä ja enonsa luokse, joka toimi kaupungissa poliisina. Silva eli paljon elämäänsä kotinsa ja perheensä ulkopuolella, vaikkei ikinä sekaantunutkaan jengielämään tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen, mikä oli hänen asuinalueellaan kuitenkin hyvinkin yleistä. Näillä seuduilla hän myös kiinnostui kamppailulajeista. Hän alkoi ystävystyä lähistöllä asusteleviin lapsiin, joiden perheillä oli tarpeeksi varaa viedä heidät opettelemaan Brasilialaista jujutsua. Pian he alkoivat opettaa perusteita myös nuorelle Andersonille. Silva itse kertoo, että se ei ollut mitenkään varsinaisesti ohjattua tai virallista harjoitusta, mutta uskaltaa sanoa hänen harjoittelunsa alkaneen tästä. Andersonin oltua noin kolmentoista vuoden ikäinen hänen perheellään oli vihdoin varaa viedä hänet harjoittelemaan taekwondoa. Reilu puoli vuotta myöhemmin hänen ollessaan neljätoista hänellä oli mahdollisuus aloittaa Capoeiran harjoittelu koulussa, joka harjoitteli aina kaduilla, puistoissa ja muissa ulkotiloissa. Andersonin oli helppo päästä mukaan, koska hyväntahtoisen mestarin tarkoitus oli saada lapsia ja nuoria pois kaduilta tekemään jotain hyödyllistä, muttei vaatinut heiltä muuta vastineeksi, kuin, että hän saisi heidät oppilaikseen. Vielä viisitoista-vuotiaana Silva kuuli eräältä ystävältään, jonka kanssa tämä kävi harjoittelemassa taekwondoa, että hän tykkää käydä harjoittelemassa myös Thainyrkkeilyä, sillä sen pitäisi olla hyvä vastapaino taekwondolle. Silva kiinnostui ajatuksesta ja alkoi työskentelemään itse jotta voisi mennä myös harjoittelemaan Thainyrkkeilyä. Kuusitoista-vuotiaana Silvalla oli tarpeeksi varoja ja alkoi harjoitella thainyrkkeilyä ja länsimaista nyrkkeilyä toisella salilla. Vaikka hän hyödyntääkin parhaiten Thainyrkkeilyä ja on muutenkin kaikinpuolin parempi pystyssä, Silva alkoi harjoitella myös vapaaottelu-uransa alussa viimein virallisesti Brasilialaista jujutsua sekä Judoa, joissa Antonio Rodrigo Nogueira myönsi hänelle mustat vyöt vuonna 2006 tämän ollessa 31-vuotias.

Uran alku: 1997-2002[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silva aloitti ammattilaisvapaaottelijan uransa Brasiliassa voittamalla kaksi ottelua vuonna 1997. Kahden vuoden kilpailutauon jälkeen hän kärsi ensimmäisen tappionsa toukokuussa 2000 Luiz Azeredoa vastaan. Tämän jälkeen hän avasi vuoteen 2003 kestäneen yhdeksän ottelun voittoputken. Vuosina 2002 Silva otteli sekä kotimaansa vale tudo -otteluissa että japanilaisessa Shooto-organisaatiossa. Toisessa Shooto-ottelussaan Silva voitti organisaation keskisarjan mestarin, Hayato Sakurai. Tappio oli Sakurain uran ensimmäinen ja katkaisi 20 ottelua jatkuneen voittoputken. [4]

Pride, Cage Rage, Rumble on the Rock: 2003-2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuusta 2002 kesäkuuhun 2003 Silva otteli neljästi Pride -organisaatiossa Japanissa. Pridessa Silva kohtasi siihenastisen uransa nimekkäimmän vastustajan, entisen UFC:n välisarjan mestarin Carlos Newtonin, jonka tyrmäsi polvella päähän maaliskuussa 2003 Pride 25 -tapahtumassa. Saman vuoden kesäkuussa Silvan voittoputki katkesi Pride 26 -tapahtumassa, kun altavastaajan pidetty Daiju Takase pakotti hänet luovuttamaan kolmiokuristuksella.[4]

Tappion jälkeen Silva voitti kolme seuraavaa otteluaan eri promootioissa. Kesäkuussa 2004 hän voitti aiemmin mm. Chuck Lidellia vastaan menestyneen Jeremy Hornin ja saman vuoden syyskuussa Silva voitti Cage Rage-promootion välisarjan mestaruuden Lee Murraylta. Silva kärsi seuraavan tappionsa palatessaan Pride-promootioon joulukuussa 2004, Ryo Chonanin pakotettua hänet luovuttamaan kiertävällä polvilukolla Shockwave 2004 -tapahtumassa. Vuonna 2005 Silva otteli vain kahdesti, puolustaen molemmilla kerroilla menestyksekkäästi Cage Rage -mestaruuttaan.[4]

Tammikuussa 2006 Silva osallistui Rumble on the Rock -promootion 80 kiloisten turnaukseen. Ennakkosuosikkina pidetty Silva hävisi ensimmäisessä turnausottelussaan Yushin Okamille.[4] Selällään ollut Silva potkaisi Okamia kasvoihin, kun tämän polvet olivat maassa, mikä tulkittiin sääntörikkomukseksi. Ottelun jälkeen Silva kertoi, ettei ollut tietoinen että kyseinen potku oli sääntörikkomus. Lisäksi hän syytti Okamia pelkuruudesta, koska tämä oli kieltäytynyt mahdollisuudesta jatkaa ottelua ja valinnut hylkäysvoiton.[5][6] [4].

UFC: Keskisarjan mestaruuden alkuvuodet: 2006-2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hävittyään Okamille Silva puolusti vielä kerran Cage Rage:n keskisarjan mestaruutta. Huhtikuussa 2006 UFC julkisti solmineensa sopimuksen Silvan kanssa. Hänen ensiesiintymisensä promootiossa tapahtui Ultimate Fight Night 5 -tapahtumassa sitkeänä pystyottelijana tunnettua, 5 ottelun voittoputkessa ollutta Chris "The Crippler" Lebeniä vastaan. Silva voitti ottelun teknisellä tyrmäyksellä 49 sekunnissa.[4]

Vakuuttavan suorituksen ja yleisöpalautteen vuoksi Silvan siirtyi suoraan haastamaan Rich Franklinin UFC:n keskisarjan mestaruudesta lokakuussa 2006 UFC 64 -tapahtumassa. Silva voitti mestaruuden ylivoimaisella suorituksella alle 3 minuutissa, muay thai-tyylisen polvipotkun murrettua Franklinin nenän.[7] Silvan ensimmäiseksi mestaruuspuolustukseksi suunniteltua ottelua Travis Lutterin kanssa UFC 67 -tapahtumassa helmikuussa 2007 pidettiin yleisesti pettymyksenä, sillä ottelua ei voitu käydä mestaruusvyöstä Lutterin tultua punnitukseen ylipainoisena. Silva voitti ottelun luovutuksella toisessa erässä. Vuonna 2007 hän puolusti mestaruuttaan vielä kahdesti, voittaen Nate Marquardtin UFC 73:ssa ja Rich Franklinin uusintaottelussa UFC 77:ssä.[4]

Maaliskuussa 2008 Silva kohtasi hallitsevan Pride:n keskisarjan mestarin Dan Hendersonin UFC 82 -tapahtumassa. Ottelulla oli erityistä painoarvoa, sillä se UFC:n omistajayhtiö Zuffa oli hiljattain ostanut Priden ja ottelun oli määrä yhdistää promootioiden keskisarjan mestaruudet[8]. Kahdesti olympialaisissa painiin osallistuneen Hendersonin[9] odotettiin hallitsevan ottelun mattokamppailuosuuksia mutta Silva voitti kuristuksella toisessa erässä[4]. Heinäkuussa 2008 Silva puolusti mestaruuttaan menestyksekkäästi James Irviniä vastaan UFC Fight Night 14 -tapahtumassa[4].

UFC: Epätasaisten mestaruuspuolustusten kausi: 2008-2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voitettuaan Irvinin Silvan ura siirtyi erikoiseen laskusuhdanteeseen suoritusten, joskaan ei lopputulosten kannalta. Hän voitti mestaruuspuolustuksen Patrick Côtéta vastaan UFC 90 -tapahtumassa lokakuussa 2008, Côtén loukattua jalkansa ottelun kolmannessa erässä[4]. Ottelun jälkeen media ja UFC:n presidentti Dana White kritisoivat Silvaa aiempaa huomattavasti passiivisemmasta ottelutyylistä. Silva puolustautui toteamalla, että oli pyrkinyt houkuttelemaan Côtén tekemään virheitä myöhemmissä erissä.[10][11] UFC 97 -tapahtumassa , toukokuussa 2009, Thales Leiteksestä tuli ensimmäinen ottelija, joka selvisi UFC-häkissä täydet viisi erää Silvan kanssa[4]. Mestari voitti ottelun tuomariäänin, mutta sai jälleen kritiikkiä passiivisesta ottelutyylistä ja ja yrityksistään provosoida Leites hyökkäämään[12].

Elokuussa 2009 Silva siirtyi kevyeen raskaaseen sarjaan kohdatakseen Forrest Griffinin UFC 101 -tapahtumassa. Silva hallitsi ensimmäisessä erässä tekniseen tyrmäykseen päättynnyttä ottelua täysin, lyöden Griffinin kolmasti maahan ja pitäen käsiään pitkiä aikoja alhaalla, väistellen pystyottelijana tunnetun Griffinin iskut pelkästään pään liikkeillä. Ottelun jälkeen Griffin poistui häkistä juosten ennen virallista voittajan julistamista.[13][14]

Silvan oli seuraavaksi määrä palata keskisarjaan puolustamaan mestaruuttaan Vitor Belfortia vastaan. Alustavasti ensin UFC 108[15] ja sitten UFC 109[16] tapahtumaan suunniteltu ottelu peruuntui, koska Silva ei toipunut leikkauksesta odotetussa aikataulussa. Kohtaaminen sovittiin uudelleen UFC 112:een, mutta tällä kertaa Belfort loukaantui ennen ottelua[17]. Hänen tilalleen Silvaa vastaan asettui Demian Maia. Huhtikuussa 2010 käyty ottelu sai kautta linjan negatiiviset arviot. Silva hallitsi kahta ensimmäistä erää nopeilla, yksittäisille iskuilla, antamatta Maialle mahdollisuuksia vastahyökkäyksiin. Kolmessa viimeisessä erässä Silva tyytyi kiertämään vastustajaansa ja pilkkaamaan tätä suullisesti sekä mm. riiputtamalla käsiään alhaalla ja ottamalla tanssiaskelia, paeten joka kerran kun Maia hyökkäsi. Silva voitti ottelun tuomariäänin. Dana White, joka yleensä pukee mestaruusvyön ottelijan päälle henkilökohtaisesti, jätti tämän tekemättä omien sanojensa mukaan ensimmäistä kertaa, ja poistui häkin ääreltä 4. erän aikana. Ottelun jälkeen Silva pyysi suoritustaan anteeksi.[18][19]

UFC: 2010-[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 2010 Silva kohtasi Chael Sonnenin UFC 117 -tapahtumassa. Ottelu oli Silvalle hänen UFC-uransa haasteellisin. Sonnen onnistui horjuttamaan Silvaa lyönneillä ja viemään tämän mattoon, missä hän tyypilliseen tapaansa hyökkäsi väsymättä lyönneillä Silvan guardista. Paljon kertovana tilastotietona Sonnen löi Silvaa ottelun aikana onnistuneesti 320 kertaa, kun tätä oli yhteensä lyöty kaikkien aikaisempien UFC-otteluidensa aikana vain 208 kertaa[20]. Viidennen ja viimeisen erän puolivälissä Sonnen johti kaikkien arvostelutuomareiden pisteissä, mutta ajassa 3:25 Silvan onnistui lukita kolmiokuristus-käsivarsilukkoyhdistelmä, joka pakotti Sonnenin luovuttamaan.[4][21]

Ottelun jälkeen Silva kertoi loukanneensa kylkiluunsa ennen ottelua, harjoitellessaan judon olympiavoittaja Satshi Ishiin kanssa, ja loukkaantuminen oli haitannut Sonnenin maahanvientiyritysten torjuntaa[22]. UFC:n presidentti Dana White ilmoitti Silvan ja Sonnenin kohtaavan välittömästi uudelleen. Sonnenin näytteestä löytyi kuitenkin Kalifornian urheilukomission testeissä raja-arvot ylittävä testosteroni-epitestosteroni-suhde, joka viittasi doping-rikkeeseen. Sonnen puolustautui lääkärintodistuksella, joka määräsi hänelle testosteronipistoksia normaalin hormonitason ylläpitämiseksi. Urheilukomission tutkimuksen lopputulos oli doping-rikkeen osalta vapauttava, mutta Sonnenin katsottiin rikkoneen ilmoitusvelvollisuuttaan ja valehdelleen komissiolle. Näin ollen Silvan ja Sonnenin ottelun tulosta ei muutettu, mutta Sonnen sai väliaikaisen kilpailukiellon.[23][24][25]

Silva kohtasi Vitor Belfortin lopulta helmikuussa 2011 UFC 126:ssa. Ottelu alkoi yli kaksi minuuttia pitkällä tunnusteluvaiheella. Lyhyen iskujen vaihdon jälkeen Silva yllätti Belfortin suoralla etupotkulla leukaan ja jatkoi lyönneillä maassa kunnes ottelu keskeytettiin ajassa 3:25. Tyrmäystappio oli Belfortin uran ensimmäinen.[26][27]

UFC 134 -tapahtumassa elokuussa 2011 Silvaa vastaan asettui viimeinen hänet voittanut mies, Yushin Okami. Silva osoitti jälleen ylivoimaisuutensa, väistellen Okamin iskuja suojaus alhaalla ja voittaen vakuuttavasti teknisellä tyrmäyksellä toisessa erässä.[28]

UFC 134:n jälkeen Silva piti pitkän ottelutauon toipuakseen Okamia vastaan otellessaan saamastaan vammasta[29]. Ottelutauon aikana Chael Sonnen ansaitsi mahdollisuuden mestaruusotteluun voittamalla Michael Bispingin. Silvan ja Sonnen toinen kohtaaminen oli määrä otella kesäkuussa 2012 Silvan kotimaassa Brasiliassa mutta logististen ongelmien vuoksi ottelu siirtyi UFC 148 -tapahtumaan Las Vegasiin.[30]. Ottelun alla yleensä rauhallisesti julkisuudessa käyttäytyvä Silva vastasi Sonnenin suulliseen piikittelyyn poikkeuksellisen voimakkaasti, mm. uhkaamalla katkoa tämän hampaat[31] ja töytäisemällä Sonnenia olkapäällään punnitustilaisuudessa [32].

Silvan ja Sonnenin toinen kohtaaminen tapahtui 7. heinäkuuta 2012 MGM Grand hotellin areenalla Las Vegasissa. Noustuaan häkkiin Silva ryhtyi pyyhkimään kasvoilleen levitettyä vaseliinia yläruumiiseensa. Ottelijoiden kasvoille levitetty vaseliini ehkäisee haavojen aukeamista iskujen seurauksena mutta muualle ruumiiseen sen levittäminen on kiellettyä koska se tekee otteen saamisen vaikeammaksi. Ottelun tuomari Yves Lavigne huomasi Silvan toimet ja pyyhki vaseliinen pois. Sonnen onnistui välittömästi ottelun alussa kahden jalan alasviennissä ja hallitsi mattopainia koko erän, ohittaen Silvan guardin lähellä erän loppua. Haastaja ei kuitenkaan pystynyt erän aikana juurikaan vahingoittamaan Silvaa. Toisen erän alussa Sonnen pyrki jälleen alasvientiin mutta Silvan onnistui torjua yritys, joskin tuomari varoitti häntä Sonnenin housuihin tarttumisesta. Sonnenin kiertolyöntiyritys epäonnistui pahoin ja hän menetti tasapainonsa, kaatuen päin häkkiä. Silva hyödynsi tilanteen välittömästi, potkaisemalla haastajaa polvella rintaan ja jatkamalla lyönnein kunnes tuomari Lavigne keskeytti ottelun ajassa 1:55.[33][34] Huolimatta ennen ottelua vaihdetuista loukkauksista, Sonnen kertoi ottelun jälkeen ihailevansa Silvaa[35]. Silva voitti suorituksellaan 70 000 dollarin palkinnon illan parhaasta tyrmäyksestä[36].

Mediassa on spekuloitu 40 ikävuotta lähestyvän Silvan siirtyvän lähitulevaisuudessa eläkkeelle[37], mahdollisesti kohdattuaan superottelussa välisarjan mestari Georges St. Pierren[38] tai kevyen raskaansarjan mestari Jon Jonesin[39]. Superottelun todennäköisyyttä kasvattaa se, että Silvan voitettua Chael Sonnenin toistamiseen keskisarjassa ei juurikaan ole tälle varteenotettavia haastajia jäljellä[40].

Ottelutyyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anderson Silva hallitsee suvereenisti kaikki vapaaottelun osa-alueet. Hänen erikoispiirteitään ovat ensiluokkainen pään liike, iskujen tarkkuus sekä jalkatyö, johon liittyy myös taito vaihtaa vaivattomasti kätisyyttä kesken ottelun. Mattopaini on yleisesti arvioitu hänen heikoimmaksi osa-alueekseen mutta tälläkin saralla hän on kyennyt voittamaan maailman huippuja kuten Dan Hendersonin ja Chael Sonnenin[41]. Silva on UFC:n historian tarkin iskijä sekä useimmin vyötään puolustanut ja pitkäaikaisin mestari.[42][43][44]

Silvalla on Minotauro Nogueiran myöntämä musta vyö brasilialaisessa jujutsussa . Silva on harjoitellut vuodesta 2006 lähtien Black House-tiimissa, johon hänen lisäkseen kuuluvat mm. Lyoto Machida, Vitor Belfort ja Nogueiran veljekset Minotaruo ja Rogério.[45]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anderson Silva on naimisissa Dayane Silvan kanssa. Pariskunnalla on viisi lasta.[46]

Silva on vuonna 2011 julkaistun dokumenttielokuvan Like Water päähenkilö. Elokuva kertoo hänen valmistautumisestaan otteluun Chael Sonnenin kanssa UFC 117:ssä.[46][47]

Ennen urheilu-uraansa Silva työskenteli McDonald'sissa.[48]

Ottelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulos Tilasto Vastustaja Tyyli Tapahtuma Päivämäärä Erä Aika Paikka Huomautuksia
Tappio 31-5 Flag of the United States.svgChris Weidman Tyrmäys (Lyönnit) UFC 162 6. heinäkuuta 2013 2 1:18 Flag of the United States.svg Las Vegas, Nevada, USA Menetti UFC:n keskisarjan mestaruuden.
Voitto 31-4 Flag of the United States.svgStephen Bonnar Tekninen tyrmäys (Polvi ja lyönnit) UFC 153 13. lokakuuta 2012 1 4:40 Flag of Brazil.svg Rio de Janeiro,Brasilia Kevyen raskaansarjan ottelu.
Voitto 30-4 Flag of the United States.svgChael Sonnen Tekninen tyrmäys (Lyönnit) UFC 148 7. heinäkuuta 2012 2 1:55 Flag of the United States.svg Las Vegas, Nevada, USA Puolusti UFC:n keskisarjan mestaruutta. Teki uuden ennätyksen mestaruuden puolustamisessa (10 kertaa). Voitti Knockout of the Night -palkinnon.
Voitto 29-4 Flag of Japan.svgYushin Okami Tekninen tyrmäys (Lyönnit) UFC 134 27. elokuuta 2011 2 2:04 Flag of Brazil.svg Rio de Janeiro, Brasilia Puolusti UFC:n keskisarjan mestaruutta.
Voitto 28–4 Flag of Brazil.svg Vitor Belfort Tekninen tyrmäys (Potku ja lyönnit) UFC 126: Silva vs. Belfort 2. helmikuuta 2011 1 3:25 Flag of the United States.svg Las Vegas, Nevada, USA Puolusti UFC:n keskisarjan mestaruutta.
Voitto 27–4 Flag of the United States.svg Chael Sonnen Luovutus (Triangle Choke) UFC 117: Silva vs. Sonnen 7. elokuuta 2010 5 3:32 Flag of the United States.svg Oakland, Kalifornia, USA Puolusti UFC:n keskisarjan mestaruutta. Voitti Fight of the Night ja Submission of the Night -palkinnot.
Voitto 26–4 Flag of Brazil.svg Demian Maia Päätös (Yksimielinen) UFC 112: Invincible 10. huhtikuuta 2010 5 5:00 Arabiemiirikuntien lippu Abu Dhabi, Yhdistyneet arabiemiirikunnat Puolusti UFC:n keskisarjan mestaruutta
Voitto 25–4 Flag of the United States.svg Forrest Griffin Tekninen tyrmäys (Lyönti) UFC 101: Declaration 8. elokuuta 2009 1 3:23 Flag of the United States.svg Philadelphia, Pennsylvania, USA Raskaan keskisarjan ottelu. Voitti Fight of the Night -ja Knockout of the Night -palkinnot.
Voitto 24–4 Flag of Brazil.svg Thales Leites Päätös (Yksimielinen) UFC 97: Redemption 18. huhtikuuta 2009 5 5:00 Flag of Canada.svg Montreal, Quebec, Kanada Puolustaa UFC:n keskisarjan mestaruutta.
Voitto 23–4 Flag of Canada.svg CôtéPatrick Côté TKO (Polvivamma) UFC 90: Silva vs. Côté 25. lokakuuta 2008 3 0:39 Flag of the United States.svg Rosemont, Illinois, USA Puolusti UFC:n keskisarjan mestaruutta.
Voitto 22–4 Flag of the United States.svg IrvinJames Irvin KO (Lyönnit) UFC Fight Night 14: Silva vs Irvin 19. heinäkuuta2008 1 1:01 Flag of the United States.svg Las Vegas, Nevada, USA Raskaan keskisarjan ottelu.
Voitto 21–4 Flag of the United States.svg HendersonDan Henderson Luovutus (Rear Naked Choke) UFC 82: Pride of a Champion 1. maaliskuuta2008 2 4:50 Flag of the United States.svg Columbus, Ohio, USA Puolusti UFC:n keskisarjan mestaruutta. Voitti Fight of the Night ja Submission of the Night -palkinnot. Priden World Welterweight -mestaruus ja UFC:n keskisarjan mestaruus yhdistyivät.
Voitto 20–4 Flag of the United States.svg FranklinRich Franklin TKO (Polvet) UFC 77: Hostile Territory 20. lokakuuta2007 2 1:07 Flag of the United States.svg Cincinnati, Ohio, USA Puolusti UFC:n keskisarjan mestaruutta. Voitti Knock out of the Night -palkinnon.
Voitto 19–4 Flag of the United States.svg MarquardtNate Marquardt TKO (Lyönnit) UFC 73: Stacked 7. heinäkuuta2007 1 4:50 Flag of the United States.svg Sacramento, Kalifornia, USA Puolusti UFC:n keskisarjan mestaruutta.
Voitto 18–4 Flag of the United States.svg LutterTravis Lutter Luovutus (Triangle Choke) UFC 67: All or Nothing 3. helmikuuta 2007 2 2:11 Flag of the United States.svg Las Vegas, Nevada, USA Ei-titteli ottelu.
Voitto 17–4 Flag of the United States.svg FranklinRich Franklin KO (Polvi) UFC 64: Unstoppable 14. lokakuuta 2006 1 2:59 Flag of the United States.svg Las Vegas, Nevada, USA Voitti UFC:n keskisarjan mestaruuden.
Voitto 16–4 Flag of the United States.svg LebenChris Leben KO (Knee) UFC Ultimate Fight Night 5 26. kesäkuuta 2006 1 0:49 Flag of the United States.svg Las Vegas, Nevada, USA UFC Debyytti
Voitto 15–4 Flag of the United States.svg FryklundTony Fryklund KO (Elbow) Cage Rage 16: Critical Condition 22. huhtikuuta 2006 1 2:02 Flag of the United Kingdom.svg Lontoo, Englanti, Iso-Britannua Puolusti Cage Ragenn keskisarjan mestaruutta.
Tappio 14–4 Flag of Japan.svg OkamiYushin Okami DQ (Laiton potku) Rumble on the Rock 8 20. tammikuuta 2006 1 2:33 Flag of the United States.svg Honolulu, Havaiji, USA ROTR WW -turnauksen avauskierros.
Voitto 14–3 Flag of the United States.svg StoutCurtis Stout KO (Lyönnit) Cage Rage 14: Punishment 3. joulukuuta 2005 1 4:59 Flag of the United Kingdom.svg Lontoo, Englanti, Iso-Britannia Puolusti Cage Ragen keskisarjan mestaruutta.
Voitto 13–3 Flag of the United States.svg RiveraJorge Rivera TKO (Polvet ja lyönnit) Cage Rage 11: Face Off 30. huhtikuuta 2005 2 3:53 Flag of the United Kingdom.svg Lontoo, Englanti, Iso-Britannia Puolusti Cage Ragen keskisarjan mestaruutta.
Tappio 12–3 Flag of Japan.svg ChonanRyo Chonan Luovutus (Flying Scissor Heel Hook) Pride Shockwave 2004 31. joulukuuta 2004 3 3:08 Flag of Japan.svg Saitama, Saitama, Japani
Voitto 12–2 Flag of the United Kingdom.svg MurrayLee Murray Päätös (Yksimielinen) Cage Rage 8: Knights of the Octagon 11. syyskuuta 2004 3 5:00 Flag of the United Kingdom.svg Lontoo, Englanti, Iso-Britannia Voitti Cage Ragen keskisarjan mestaruuden.
Voitto 11–2 Flag of the United States.svg HornJeremy Horn Päätös (Yksimielinen) Gladiator FC: Day 2 27. kesäkuuta 2004 3 5:00 Etelä-Korea Seoul, Etelä-Korea
Voitto 10–2 Flag of Brazil.svg dos AnjosWaldir dos Anjos TKO (Kulman lopetus) Conquista Fight 1 20. joulukuuta 2003 1 5:00 Flag of Brazil.svg Vitoria da Conquista, Brasilia
Tappio 9–2 Flag of Japan.svg TakaseDaiju Takase Luovutus (Triangle Choke) Pride 26: Bad to the Bone 8. kesäkuuta 2003 1 8:33 Flag of Japan.svg Yokohama, Japani
Voitto 9–1 Flag of Canada.svg NewtonCarlos Newton KO (Lentävä polvi ja lyönnit) Pride 25: Body Blow 16. maaliskuuta 2003 1 6:27 Flag of Japan.svg Yokohama, Japani
Voitto 8–1 Flag of Japan.svg OtsukaAlexander Otsuka Päätös (Yksimielinen) Pride 22: Beasts From The East 2 29. syyskuuta 2002 3 5:00 Flag of Japan.svg Nagoya, Japani
Voitto 7–1 Flag of the United States.svg StiebingAlex Stiebling TKO (Lääkärin pysäytys) Pride 21: Demolition 23. kesäkuuta 2002 1 1:23 Flag of Japan.svg Saitama, Saitama, Japani
Voitto 6–1 Flag of Brazil.svg CarneiroRoan Carneiro Luovutus (Lyönnit) Mecca: World Vale Tudo 6 31. tammikuuta 2002 1 5:32 Flag of Brazil.svg Curitiba, Brasilia
Voitto 5–1 Flag of Japan.svg SakuraiHayato Sakurai Päätös (Yksimielinen) Shooto: To The Top 7 26. elokuuta 2001 3 5:00 Flag of Japan.svg Osaka, Japani Voitti Shooton keskisarjan mestaruuden
Voitto 4–1 Flag of Brazil.svg AlbuquerqueIsrael Albuquerque Luovutus (Iskut) Mecca: World Vale Tudo 5 9. kesäkuuta 2001 1 6:17 Flag of Brazil.svg Curitiba, Brasilia
Voitto 3–1 Flag of Japan.svg KatoTetsuji Kato Päätös (Yksimielinen) Shooto: To The Top 2 2. maaliskuuta 2001 3 5:00 Flag of Japan.svg Tokio, Japani
Voitto 2–1 Flag of Brazil.svg FontinelleClaudionor Fontinelle TKO (Iskut) Mecca: World Vale Tudo 4 16. joulukuuta 2000 1 4:35 Flag of Brazil.svg Curitiba, Brasilia
Voitto 1–1 Flag of Brazil.svg BarretoJose Barreto TKO (Iskut) Mecca: World Vale Tudo 2 12. elokuuta 2000 1 1:06 Flag of Brazil.svg Curitiba, Brazil
Tappio 0–1 Flag of Brazil.svg AzeredoLuiz Azeredo Päätös Mecca: World Vale Tudo 1 27. toukokuuta 2000 2 10:00 Flag of Brazil.svg Curitiba, Brasilia

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sherdogcoms Pound for Pound To 10 Sherdog.com
  2. MMA rankings: Jones’ remarkable run can’t dislodge Silva from top spot 23.3.2012. Yahoo Sports. Viitattu 18.4.2012.
  3. Anderson Silva, Proclaimed 'Greatest Ever' by Dana White, Readies for UFC Rio 16.6.2011. MMAFighting.com. Viitattu 18.4.2012.
  4. a b c d e f g h i j k l ANDERSON SILVA (Sherdog.com-profiili) Sherdog.com. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  5. Anderson Silva Looking To Make Yushin Okami Pay For 2006 DQ Loss 23.5.2011. FightoftheNight.com. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  6. Damon Martin: Anderson Silva Still Not Counting First Fight with Okami a Loss, Forrest Griffin Offers His Advice 16.6.2011. MMAWeekly.com. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  7. Wade Keller: KELLER'S UFC 64 REPORT 10/14: Ongoing "virtual time" coverage of live PPV event 15.10.2006. MMATorch.com. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  8. Dave Meltzer: Dan Henderson Ready for Anderson Silva's Challenge 26.2.2008. MMAJunkie.com: Yahoo Sports. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  9. Dan Henderson Sports-reference.com. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  10. Dann Stupp: UFC 90 recap: Patrick Cote's injury nets Anderson Silva successful title defense 26.10.2008. MMAJunkie.com. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  11. Jan Encarnacao: THE WEEKLY WRAP: OCT. 25 – OCT.31 1.11.2008. Sherdog.com. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  12. Jake Rossen: SPORT VS. SPECTACLE 27.5.2009. Sherdog.com. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  13. UFC 101 Play-by-Play 9.8.2009. Sherdog.com. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  14. John Morgan&Dann Stupp: Scary good: Silva dominates Griffin at UFC 101, Penn submits Florian to retain belt 9.8.2009. MMAJunkie.com. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  15. John Morgan: Anderson Silva vs. Vitor Belfort not happening at UFC 108 in January 31.10.2009. MMAJunkie.com. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  16. John Morgan: Anderson Silva's recovery slow, not fighting Vitor Belfort at UFC 109 28.11.2009. MMAJunkie.com. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  17. Vitor Belfort Out of Title Bout With Anderson Silva at UFC 112 11.2.2010. BloodyElbow.com. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  18. UFC 112 RESULTS & LIVE PLAY-BY-PLAY 10.5.2010. Sherdog.com. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  19. John Morgan: Dana White "embarassed" with UFC 112 main event, promises to "make it up" to fans 11.5.2010. MMAJunkie.com. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  20. UFC 117: Silva vs. Sonnen Fightmetric.com. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  21. Brian Knapp: SILVA, AFTER GETTING DOMINATED, SUBS SONNEN 8.8.2010. Sherdog.com. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  22. Marcelo Alonso: Silva: Submission Was Payback, Injury Layoff Undetermined 10.8.2010. Sherdog. Viitattu 23.1.2012. (englanniksi)
  23. Steven Marrocco: CSAC changes mind, UFC's Chael Sonnen free to apply for license after June 29 20.5.2011. MMAJunkie. Viitattu 23.1.2012. (englanniksi)
  24. Josh Gross: Chael Sonnen's suspension upheld 20.5.2011. ESPN.com. Viitattu 23.1.2012. (englanniksi)
  25. Greg Savage: CSAC: Sonnen Positive for PEDs at UFC 117 19.9.2010. Sherdog. Viitattu 23.1.2012. (englanniksi)
  26. UFC 126 play by play and live results 5.2.2011. MMAJunkie.com. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  27. Brian Knapp: SILVA FRONT KICK KOS BELFORT AT UFC 126 5.2.2012. Sherdog.com. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  28. Brian Knapp: SWEET REVENGE FOR ‘THE SPIDER’ 27.8.2011. Sherdog.com. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  29. Jamie Penick: UFC Champ Anderson Silva casts doubt on return time, says he's still injured 13.1.2012. MMATorch.com. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  30. Mike Whitman: Anderson Silva-Chael Sonnen 2 Moved to UFC 148 in Vegas; UFC 147 Could Get Jose Aldo 24.4.2012. Sherdog.com. Viitattu 25.4.2012. (englanniksi)
  31. Tristen Critchfield: ANDERSON SILVA ON UFC 148 BOUT WITH CHAEL SONNEN: HE’S NEVER GOING TO WANT TO FIGHT AGAIN 25.7.2012. Sherdog.com. Viitattu 8.7.2012. (englanniksi)
  32. UFC 148 official weigh-in results: Silva (184) and Sonnen (185) on weight 6.7.2012. MMAJunkie.com. Viitattu 8.7.2012. (englanniksi)
  33. UFC 148 RESULTS: LIVE PLAY-BY-PLAY & UPDATES 7.7.2012. Sherdog.com. Viitattu 8.7.2012. (englanniksi)
  34. Jesse Holland: Luke Rockhold: Anderson Silva's win 'looked dirty' after greasing and grabbing shorts 9.7.2012. MMAMania.com. Viitattu 11.7.2012. (englanniksi)
  35. Mike Whitman: CHAEL SONNEN ADMIRES CHAMPION ANDERSON SILVA, BRAZILIAN FANS AFTER UFC 148 LOSS 8.7.2012. Sherdog.com. Viitattu 8.7.2012. (englanniksi)
  36. Mike Whitman: UFC 148 BONUSES: TITO ORTIZ, FORREST GRIFFIN, ANDERSON SILVA BANK $75,000 EACH 7.7.2012. Sherdog.com. Viitattu 8.7.2012. (englanniksi)
  37. Marcelo Alonso: NOGUEIRA: ANDERSON SILVA NEARLY RETIRED BEFORE ENTERING UFC 18.4.2011. Sherdog.com. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  38. Anderson Silva vs George St. Pierre UFC catchweight superfight? 14.3.2011. MMAMania.com. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  39. John Morgan: UFC boss says Jon Jones vs. Anderson Silva not 'happening anytime soon' 12.12.2011. MMAJunkie.com. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  40. Brian Knapp: MATCHES TO MAKE AFTER UFC 148 8.7.2012. Sherdog.com. Viitattu 8.7.2012. (englanniksi)
  41. Michael Rome: Anderson Silva's Mysteriously Successful Ground Game 5.5.2010. BloodyElbow.com. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  42. Robert Rousseau: Biography and Profile of Anderson Silva About.com. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  43. Oliver Saenz: 5 Reasons Anderson Silva Could Beat Georges St. Pierre 22.1.2011. Fighters.com. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  44. Why Anderson Silva is the best p4p fighter in the world 30.12.2010. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  45. Anderson Silva (Black House-profiili) Black House MMA. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  46. a b Marcelo Alonso: SILVA, TEAM CELEBRATE ‘LIKE WATER’ DOC AT RIO FILM FESTIVAL 5.10.2011. Sherdog.com. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)
  47. Pable Croce: Like Water. Brasilia, 2011. (englanniksi)
  48. Anderson Silva (Virallinen UFC-profiili) UFC. Viitattu 21.4.2012. (englanniksi)