Anders Svedberg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anders Svedberg

Anders Svedberg (11. maaliskuuta 1832 Munsala - 25. tammikuuta 1889 Munsala ) oli suomalainen opettaja, toimittaja, moninkertainen valtiopäivämies ja ruotsin kielellä kirjoittanut kirjailija. Hän käytti nimimerkkiä A.S-g.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talollisen poikana syntynyt Svedberg ei päässyt käymään kouluja mutta sai perusopetuksen luku-, kirjoitus- ja laskutaidossa kotoaan jossa hänen isällään oli aikojen kuluessa kerätty kirjastokin. Svedberg alkoi hoitaa kyläläisten perunkirjoituksia, pesänjakoja ym. asioita ja hän saavutti näissä toimissa suuren luottamuksen. Svedberg oli viiden vuoden ajan Munsalaan vuonna 1856 perustetun kiertokoulun opettajana. Kun kiertokoulu lakkautettiin 1861, Svedbergin aloitteesta sen tilalle perustettiin 1862 valtion tuella vakinainen kansakoulu, joka oli ensimmäisiä lajissaan Suomessa. Svedberg toimi myös uuden koulun opettajana ja hän sai tässä yhteydessä paljon julkisuuttakin. Svedberg kirjoitti lehtiin kansakouluja käsitelleitä artikkeleita ja hänet kutsuttiin 1861 jäseneksi komiteaan, joka valmisteli kansakoululaitosta koskevaa ehdotusta.

1860-luvun alkupuolella Svedberg oli mukana toimittamassa Folkvännen ja Barnavännen-nimisiä lehtiä. Hän oli 1861—1878 Österbotten-lehden päätoimittajana ja vuodesta 1884 Österbottniska Posten -lehden toimittajana. Svedberg kirjoitti myös artikkeleita Hufvudstadsbladet-lehteen erityisesti kansansivistystyöstä. Kaiken kaikkiaan hän toimi noin 15 Suomessa ja Ruotsissa ilmestyneen lehden avustajana. Svedberg kuului nuoruudestaan lähtien herännäisiin ja hän haki ja sai Turun tuomiokapitulilta saarnaoikeudet.

Svedberg oli Uudenkaarlepyyn tuomiokunnan edustajana talonpoikaissäädyssä valtiopäivillä 1877–1878, 1882, 1885 ja 1888.[1] Hän kuoli 57-vuotiaana tammikuussa 1889 sydänkohtaukseen. Svedbergin vuonna 1862 perustamassa kansakoulussa Munsalan Storsvedissä toimi nykyisin Suomen ruotsalainen koulumuseo (Finlands svenska skolmuseum).

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kort och lättfattlig underrättelse om svenska ords stafning. Wasa 1858
  • Dryckenskapens rysliga följder : skildringar från husbehovsbränningens dagar. 1862, uusi painos Finlands svenska nykterhetsförbund, Vasa 1929
  • Niistä vahingoittavista haitoista kuin vanhain elake eli muona tuottaa maanviljelykselle, suomennos. Suomen talousseuran kirjasia kansalle 1. Frenckelliläinen kirjapaino, Turku 1868
  • Om Nödbrödsämnen. Åbo 1868
  • Om Lag och Rätt. Helsinfors 1875
  • Laki ja oikeus : suomen valtiotieto lyhyesti esiteltynä : kansakoulussa ja kotona luettavaksi, suomentanut Frans Ferdinand Ahlman. Edlund, Helsinki 1876

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 275–278. Helsinki: Otava, 1926.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Signe Strömborg: Anders Svedberg, en folkets man. Vasa 1932.