Anders Gustav Thitz

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Anders Gustav Thitz (16. tammikuuta 1767 Nora, Ruotsi – 4. joulukuuta 1828 Loviisa) oli ruotsalaissyntyinen Loviisassa asunut taidemaalari.

Thitzin vanhemmat olivat saksalaissyntyinen Johan Gottfried Thitz (1726–1793) ja Hedvig Sofia Munck af Fulkila (1729–1794). Johan Gottfried Thitz saapui Suomeen 1748 ja toimi lasinpuhaltajamestarina Åvikin lasitehtaalla Somerolla.

Anders Gustav Thitz oli naimisissa 1791–1820 kuuromykän Sofia Kristina Stichaeusin (1767–1820) kanssa. Heidän lapsiaan olivat kapteeni, kartanonomistaja Gustav Fredrik Thitz (1794–1864) ja tyttökoulun omistaja Anna Charlotta Thitz (1799–1889). Kontra-amiraali Ernst Gustav Julius Thitz oli Anders Gustav Thitzin pojanpoika. Anders Gustav Thitz meni vielä 1828 uudelleen naimisiin Anna Sofia Kajanderin (1787–1855) kanssa. [1][2]

Thitz kävi Turun triviaalikoulua 1778–1782. Hän asui sitten jonkin Turussa ja oli merimiehenä. Thitz opiskeli piirustusta Tukholman taideakatemiassa ja toimi maalarina ja miniatyristinä Tukholmassa 1790–1795. Hän hankki maalarimestarin kirjat sekä Tukholmassa että Helsingissä ja toimi maalarimestarina Helsingissä 1795–1800 ja sitten vuodesta 1800 alkaen Loviisassa. [3] Perinteisen maalarin töiden ohella hän maalasi myös kirkkoihin alttaritauluja ja uskonnollisia kuvia.

Thitz maalasi 1820 Valkealan kirkkoon Ristiltäotto-nimisen maalauksen alttaritauluksi. Thitzin maalaama taulu siirrettiin 1898 "pahennusta herättäneenä" viereiseen kellotapuliin ja sen tilalle tuotiin uusi alttaritaulu joka esitti Jeesuksen ilmestymisestä Maria Magdalenalle. Valkealan kirkko tuhoutui tulipalossa 1920 ja tulipalolta säästynyt Thitzin taulu palautettiin tilalle rakennettuun uuteen kirkkoon. [4][5][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]