Anastasia Mannerheim
Sivulta puuttuu Anastasia Nikolajevna Mannerheim (ven. Анастасия Николаевна Маннергейм, Anastasija Nikolajevna Mannergeim) o.s. Arapova (Арапова) (9. tammikuuta 1872 Moskova – 31. joulukuuta 1936 Pariisi) oli Carl Gustaf Emil Mannerheimin aviopuoliso ja vapaaherratar vuosina 1892–1919. Anastasija Nikolajevna oli venäläistä aatelissukua. Hänen vanhempansa olivat Moskovan ylipoliisimestari, sivusadjutantti kenraalimajuri Nikolai Ustinovitš Arapov ja hänen toinen vaimonsa Vera Aleksandrovna Kazakova.[1]
Anastasija Arapova avioitui viisi vuotta vanhemman, Pietarissa Venäjän armeijan chevalerierkaartissa palvelleen Mannerheimin kanssa 20-vuotiaana 2. toukokuuta 1892.[2] Arapova oli ortodoksi ja Mannerheim luterilainen, joina he pysyivätkin. Anastasian molemmat vanhemmat olivat kuolleet, isä 1873 ja äiti 1890. Tutustuminen oli tapahtunut Mannerheimin palvelustoverin, Anastasijan serkun kautta. Avioliitto rikkaan kenraalin tyttären kanssa päätti rahavaikeuksista aiemmin kärsineen Mannerheimin taloudelliset ongelmat. Mannerheimien kotikieli oli ranska.
Pietarissa asuneeseen perheeseen syntyi kaksi tytärtä, Anastasie 1893 ja Sophie 1895. Kesällä 1894 syntyi lisäksi kuolleena poika.
Pojan kuolema oli avioliittoa vaurioittava tekijä, Anastasia sulkeutui suruunsa ja isä pakeni työhön. Liitto ei muutenkaan muodostunut onnelliseksi, sillä Gustaf Mannerheim ei ollut erityisen uskollinen aviomies. Puolisoiden välit alkoivat heiketä jo vuoden 1896 tienoilla. Aviolitto päättyi käytännössä jo vuonna 1902 epäviralliseen asumuseroon. Oltuaan 1900-luvun alussa puolitoista vuotta sotasairaanhoitajana Punaisen Ristin palveluksessa kaukoidässä Anastasia Mannerheim jätti miehensä ja muutti tyttäriensä kanssa Ranskaan[3] ja vuonna 1903 Kiinan kautta Yhdysvaltoihin vieden molemmat lapset mukanaan.[2] Virallisesti kenraali Gustaf Mannerheim erosi vaimostaan kuitenkin vasta vuonna 1919 Tornion raastuvanoikeuden päätöksellä. Muistelmateoksessaan marsalkka Mannerheim omisti avioliitolleen ja vaimolleen ainoastaan yhden lauseen. Joidenkin vahvistamattomien arvelujen mukaan avioliitto saattoi olla hänelle vain keino parantaa taloudellista tilannetta ja edetä upseerin uralla.
Mannerheimien tyttäret Anastasie ja Sophie elivät vanhempiensa avioeron jälkeen Britanniassa ja Ranskassa, jonne myös äiti Anastasia oli muuttanut. He pysyivät koko ikänsä naimattomina. Anastasia Mannerheim kuoli 1936 Pariisissa.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Mannerheim Museo
- ↑ a b Mannerheimin perhe
- ↑ Elina Koivunen: Carl Gustaf Mannerheim – Suomen historian myyttisin mies, Kotiliesi s. 82–85, nro 12/15.6.2010
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Edeltäjä: Ellen Svinhufvud |
Suomen valtionhoitajan puoliso 1918–1919 |
Seuraaja: - |
