Anáfi
| Anáfi Ανάφη |
|
|---|---|
 Anáfin sijainti |
|
| Sijainti | |
| Saariryhmä | Kykladit |
| Vesialue | Egeanmeri |
| Merialue | Välimeri |
| Pinta-ala | 40,4 km² |
| Väkiluku | 273 (2001) |
| Kielet | Kreikka |
| Valtio | Kreikka |
Anáfi (kreik. Ανάφη) on Kykladien saariryhmän kaakkoisin saari Kreikassa. Saaren maaperä ei ole erityisen hedelmällistä vaan saari on vuoristoista ja kivistä. Turismia ei juurikaan ole, vaikka pääkaupungissa on vuokrahuoneita[1].
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Anáfi mytologiassa
Kreikkalaisen mytologian mukaan argonautit nimesivät saaren Anáfiksi, kun Apollon oli nostanut saaren merestä argonauttien pelastukseksi myrskyltä [1]. Saarella on Apollonin temppelin rauniot. Temppeli on mytologian mukaan argonauttien perustama [1].
[muokkaa] Historia
Saari asuttivat foinikialaiset ja sitten doorilaiset[1]. Venetsialaiset ottivat saaren haltuunsa vuonna 1207. Merirosvot ryöväsivät saaren vuonna 1537, jonka jälkeen saapuivat osmanit[1]. Apollonin temppelin raunioiden päälle oli rakennettu neitsyt Kalamiótissan luostari, joka tuhoutui vuoden 1956 maanjäristyksessä[1].
[muokkaa] Maantiede
Anáfin saari on eristyksissä muista Kykladien saarista. Laiva- ja veneyhteyksiä saarelle on vähän, varsinkin talvisin. Saaren pohjoisosan maaperä on hyvin kivinen ja pinnanmuotojen vaihtelut jyrkkiä. Saaren eteläpuolelta löytyy useita hiekkarantoja, joihin pääsee veneellä[1].
[muokkaa] Lähteet
- Karpodini-Dimitriadi E. (päätoim): Kreikan saaret - Matkaopas kaikille Kreikan saarille. Suom. Toni Ahola. Ateena: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1992. ISBN 960-212-259-0.
[muokkaa] Viitteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Anafi.gr (kreikaksi) (englanniksi) (ranskaksi) (italiaksi)
