Ammatilliset tutkinnot
Sivulta puuttuu | Koulutus Suomessa |
|---|
| Esiaste |
| - Varhaiskasvatus |
| Perusaste |
| - Peruskoulu |
| Toinen aste eli keskiaste |
| - Lukio |
| - Ammattikoulutus |
| - Ammatillinen aikuiskoulutus |
| - Kaksoistutkinto |
| Korkea-aste |
| - Ammattikorkeakoulu |
| - Yliopisto |
| Historiallisia oppilaitosmuotoja |
| - Kansakoulu |
| - Oppikoulu |
| - Opistoaste |
| - Kouluaste |
Ammatillinen koulutus on jaettu ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon sekä erikoisammattitutkintoon. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa ammattikoulussa, oppisopimuskoulutuksessa tai työvoimakoulutuksessa. Aikuiset voivat suorittaa perustutkinnon ammatillisessa aikuiskoulutuksessa tai näyttötutkintoperustaisena, mikäli he ovat hankkineet tutkintoa vastaavan ammattitaidon itsenäisesti. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet voivat osoittaa kehittymistään ammatissaan suorittamalla näyttötutkintona oman alansa ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon voi suorittaa näyttötutkintona myös kuka hyvänsä, joka on hankkinut itsenäisesti työssään vastaavan ammattitaidon.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tutkintojärjestelmä
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon koulutus järjestetään ammatillisesti valmentavana koulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena ammatillisissa oppilaitoksissa ja aikuiskoulutuskeskuksissa. Osaaminen näytetään aina näyttötutkintona, joka on osaamisen hankintatavasta riippumaton ja kaikille avoin tilaisuus näyttää ammatillinen osaaminen ja pätevöityä ammattiin. Näyttötutkinnon sisällön määrittää Opetushallitus.
[muokkaa] Perustutkinnot
Ammatillisen perustutkinnon koulutus järjestetään joko kolmivuotisena ammatillisena koulutuksena ammatillisessa oppilaitoksessa (ns. nuorisoasteen koulutus) tai tutkintoon valmentavana aikuiskoulutuksena. Aikuiskoulutuksessa ammatillinen osaaminen osoitetaan näyttötutkintona.
Ammatillisissa perustutkinnoissa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen ja alalle työllistymisen edellyttämät tiedot ja taidot. Ammatilliset perustutkinnot voi suorittaa joko näyttötutkintona tai nuorten opetussuunnitelmiin perustuvana koulutuksena. Suoritustavasta riippumatta tutkinnot vastaavat toisiaan.
Kaikkien ammatillisten perustutkintojen laajuus on koulutuksena suoritettaessa 120 opintoviikkoa eli kolme vuotta. Näyttötutkinnoissa opiskeluun tarvittava aika on yleisesti huomattavasti lyhyempi, koska aikaisempi osaaminen otetaan täysimääräisesti huomioon henkilökohtaista oppimissuunnitelmaa laadittaessa. Ammatilliset perustutkinnot arvioidaan arvosanoin 1–3, joista 3 on kiitettävä, 2 on hyvä ja 1 tyydyttävä.
[muokkaa] Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot
Ammattitutkinnossa osoitetaan tietyn alan ammattityöntekijän taitojen hallinta. Tyypillinen tutkintonimike on alalla käytettävä ammattimiehen titteli, esimerkiksi sähköasentaja, veneenrakentaja. Kulttuurin alalla käytetään usein myös kisälli-sanaan päättyviä tutkintonimikkeitä. Tutkinto suoritetaan aina näyttötutkintona, jossa ammattitaito osoitetaan näytöin. Arviointi tehdään asteikolla hyväksytty tai hylätty.
Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan puolestaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Tämä tehdään aina näyttötutkintona. Tutkintonimike on yleensä muotoa, joka tuo esille työntekijän hyvän ammattitaidon, esimerkiksi sähköyliasentaja, venemestari. Usein erikoisammattitutkintojen tarkoituksena on pätevöittää henkilö työnjohtotehtäviin. Tällöin erikoisammattitutkinnoilla pyritään korvaamaan vanhat opistoasteen tutkinnot.
[muokkaa] Tutkintojen perusteet
Jokaiseen ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon on laadittu Opetushallituksessa tutkinnon perusteet, joissa määritellään tutkinnossa vaadittava ammattitaito, tutkinnon osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, ammattitaidon osoittamistavat sekä tutkinnon arvioinnin yleiset perusteet.
[muokkaa] Jatko-opintokelpoisuus
[muokkaa] Ammattitutkinnon kautta korkeakouluopintoihin
Näyttötutkintona tai ammatillisissa oppilaitoksissa suoritettu laajuudeltaan vähintään kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto antaa yleisen kelpoisuuden hakea ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin. Tätä suppeampi ammatillinen perustutkinto antaa kelpoisuuden hakea vastaavan alan ammattikorkeakouluopintoihin.
Kolmea vuotta suppeamman ammatillisen perustutkinnon lisäksi suoritettu ammatti- tai erikoisammattitutkinto antaa yleisen kelpoisuuden hakea ammattikorkeakouluopintoihin. Ammattitutkinto antaa kelpoisuuden vastaavan alan ammattikorkeakouluopintoihin. Ammattitutkinnon lisäksi suoritettu erikoisammattitutkinto antaa yleisen kelpoisuuden hakea ammattikorkeakouluopintoihin. Kelpoisuuden vastaavan alan ammattikorkeakouluopintoihin voi laajentaa yleiseksi kelpoisuudeksi ammattikorkeakoulu-opintoihin myös hankkimalla vähintään kolmen vuoden työkokemuksen tutkinnon suorittamisen jälkeen sitä vastaavalla alalla.[1]
Vastaavalla alalla tarkoitetaan koulutusalaa, joita ovat humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala,luonnontieteiden ala, tekniikan ja liikenteen ala, luonnonvara- ja ympäristöala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala.[1]
[muokkaa] Opintoihin yliopistoissa
Vähintään kolmivuotiset ammatilliset tutkinnot antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin. Opiskelijaksi on kelpoinen myös se, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. [2]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Opetusministeriön asetus eräiden opintojen tuottamasta kelpoisuudesta ammattikorkeakouluopintoihin (355/233). Viitattu 9.5.2008
- ↑ Yliopistolaki (558/2009), 37§. Viitattu 26.1.2010.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Opetushallituksen määräyskokoelma, joka sisältää kaikkien ammatillisten tutkintojen sisältökuvaukset.
- Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne
- Ammatillinen koulutus (Opintoluotsi)
| Ammattikoulutus Suomessa |
| Ammattioppilaitos | Ammatilliset tutkinnot | Luettelo ammatillisista perustutkinnoista | Luettelo ammattitutkinnoista | Luettelo erikoisammattitutkinnoista | Näyttötutkinto | Oppisopimus | Työvoimakoulutus | Erityisopetus |
