Amerikanviklo
| Amerikanviklo | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Tringa melanoleuca (Gmelin, 1789) |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Amerikanviklo (Tringa melanoleuca) on keskikokoinen kahlaaja. Lajin nimesi Johann Friedrich Gmelin 1789.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Linnun pituus on 29-31 cm, siipien kärkiväli 70-74 cm ja paino keskimäärin noin 160 g. Naaras on hieman kookkaampi. Amerikanviklo muistuttaa kooltaan ja höyhenpuvultaan valkovikloa, mutta sen koivet ovat keltaiset ja yläperän neliömäinen valkoinen laikku erottuu räikeästi tummasta selästä. Sukupuolet ovat samanvärisiä.
Esiintyminen [muokkaa]
Pesii eteläisessä Alaskassa ja Kanadassa. Maailman populaation koko on noin 100 000 yksilöä. Lajin kanta on elinvoimainen. Se on muuttolintu, joka talvehtii Yhdysvaltain eteläosista Etelä-Amerikan eteläkärkeen. Lajia ei ole tavattu Suomessa.
Elinympäristö [muokkaa]
Pesii pohjoisella soiden ja vesistöjen pirstomalla havumetsäalueella. Muuttomatkoilla ja talvehtimisalueilla laji viihtyy lampareilla ja allikoilla sekä märillä niityillä.
Lisääntyminen [muokkaa]
Pesä on kuoppa maassa kasvillisuuden suojassa, usein pensaan alla, metsässä ja usein kaukana rannasta. Munia on 3 tai 4. Haudonta kestää noin 23 päivää. Poikaset ovat pesäpakoisia ja ovat lentokykyisiä 18-20 päivän ikäisinä.
Ravinto [muokkaa]
Mudassa elävät selkärangattomat. Myös pikkukalat.
Lähteet [muokkaa]
- Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. III. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-857506-8
- ADW
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Tringa melanoleuca IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)