Amblyomma americanum
| Amblyomma americanum | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Leukakoukulliset Chelicerata |
| Luokka: | Hämähäkkieläimet Arachnida |
| Alaluokka: | Punkit Acari |
| Lahko: | Ixodida |
| Heimo: | Puutiaiset Ixodidae |
| Suku: | Amblyomma |
| Laji: | americanum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Amblyomma americanum |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Amblyomma americanum on pohjoisamerikkalainen puutiaisiin lukeutuva punkkilaji. Se on merkittävä useiden sairauksien levittäjä ja Yhdysvaltojen eteläosissa yleisin ihmiseen tarttuva punkki.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Täysikasvuinen A. americanum naaras on punaruskea ja sen selkäpuolella on valkoinen lakku. Myös koiraan yleisväri on punaruskea, mutta koiraalla takaruumiin reunuksessa on epäsäännöllisiä valkeita laikkuja ja selkäpuolella tummaa kuviointia. Toukkavaiheessa eläin on 0,5–1,0 mm ja nymfivaiheessa 1,5–2,5 mm:n pituinen. Aikuisena koko vaihtelee. Muiden puutiaisten tapaan ensimmäisessä nuoruusvaiheessa raajoja on vain kolme paria, muutoin neljä paria.[1][2]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puutiaislajin levinneisyys kattaa Yhdysvaltojen itä- ja kaakkoisosat sekä keskilännen alueen. Sillä voi olla myös paikallisia esiintymiä tämän alueen ulkopuolella.[2]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
A. americanum -puutiaiset ovat nisäkkäiden ja lintujen loisia. Tärkeitä isäntiä ovat etenkin valkohäntäpeura sekä kalkkuna. Laji esiintyy etenkin metsissä ja tiheää, pitkää kasvillisuutta kasvavilla alueilla, joilla mikroilmasto on sopiva munien kehittymiselle.[2]
Punkki pureutuu isännän ihoon terävillä suuosillaan ja erittää liimamaista ainetta, joka estää sitä irtoamasta helposti. Naaras munii 2500–3000, joskus jopa 5000 munaa. Kaikki munat munitaan yhdellä kertaa ja ne muodostavat suuren punaruskean massan. Niistä kuoriutuvat ensimmäisen nuoruusvaiheen poikaset ("toukat") kiinnittyvät ohikulkevan isännän iholle ja imevät verta noin yhdestä neljään vuorokauden ajan ennen pudottautumistaan karikkeen joukkoon. Tämän jälkeen ne luovat nahkansa siirtyen nymfivaiheeseen. Nymfit kiinnittyvät ihoon nopeasti, jopa alle 10 minuutin kuluessa ja imevät verta 5–6 vuorokauden ajan. Lopuksi nymfi pudottautuu maahan ja luo lopulta nahkansa muuttuen aikuiseksi punkiksi. Aikuisen naaraan veriaterian imeminen kestää viikosta jopa kymmeneen vuorokauteen. Molemmat sukupuolet imevät verta myös aikuisvaiheessa.[2][1]
Kukin punkin kehitysvaihe voi paastota pitkiä aikoja, aikuinen yksilö sopivissa olosuhteissa jopa kaksi vuotta.[2]
Vaikka punkkeja saatetaan tavata ympäri vuoden eri elämänvaiheet ovat aktiivisia eri aikoina. Georgian osavaltiossa toukat ovat liikkeellä pääasiassa heinäkuulta syyskuulle, nymfit toukokuulta heinäkuulle sekä elo-syyskuussa ja aikuiset huhtikuusta kesäkuuhun. Laboratorio-oloissa punkin koko elinkierto on voinut kestää vain 22 viikkoa, mutta luonnossa kehitys munasta munivaksi aikuiseksi kestänee yleensä kaksi vuotta.[2]
Punkin levittämiä sairauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
A. americanum levittää muiden muassa ehrlichioosia, jänisruttoa ja pilkkukuumetta. Sen levittämiin sairauksiin kuuluu myös tuntemattoman taudinaiheuttajan aiheuttama STARI.[2][1]
Erikoisena piirteenä puutiaisen pureman on todettu voivan aiheuttaa liha-allergian punaista lihaa kohtaan.[3][4][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Tick Encounter: Amblyomma americanum (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h University of Florida: Featured Creatures (englanniksi)
- ↑ The relevance of tick bites to the production of IgE antibodies to the mammalian oligosaccharide galactose-α-1,3-galactose (englanniksi)
- ↑ Anaphylactic Reactions to Oligosaccharides in Red Meat: a Syndrome in Evolution (englanniksi)
|