Vuorikauris

Wikipedia
Ohjattu sivulta Alppikauris
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vuorikauris
Bouquetin alpes.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo: Onttosarviset[2] Bovidae
Alaheimo: Vuohieläimet[2] Caprinae
Suku: Capra
Laji: ibex
Kaksiosainen nimi
Capra ibex
Linnaeus, 1758
Levinneisyyskartta
Vuorikauriin levinneisyys
Vuorikauriin levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Vuorikauris Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Vuorikauris Commonsissa
Vuorikauris Sveitsin Gornergratissa heinäkuun lopulla 2010.
Uros Münchenin eläintarhassa

Vuorikauris eli alppikauris eli ibex[2] (Capra ibex) on Alpeilla elävä vuohieläinlaji. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on alppivuohi.[3] Vuorikauriille ei nykyisin ole määritetty alalajeja.[4][5]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uros voi olla metrin korkuinen ja painaa sata kiloa, naaras on kooltaan noin puolet siitä. Molemmilla sukupuolilla on sarvet, jotka voivat kasvaa jopa metrin pituisiksi. Kesäkarva on vaaleanruskea, talvikarva tummempi.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuorikauriit syövät pelkkää kasvisravintoa: ruohoa, sammalta, kukkia, lehtiä ja pieniä oksia. Ne voivat nousta takajaloille kurkottelemaan lehtiä pensaasta tai ruohoa kallionkielekkeeltä. Niiden täytyy juoda vähintään parin päivän välein.

Erityistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji on ollut vähällä kuolla sukupuuttoon, mutta kanta elpyi suojelutoimien ansiosta.[6] Vuorikauriita metsästettiin liikaa, ja noin 170 vuotta sitten oli jäljellä enää 60 yksilöä, jotka kaikki elivät Pohjois-Italiassa.[6] Metsästyksen kieltämisen ja eläintarhoissa kasvatettujen yksilöiden palautusistutusten seurauksena laji ei ole enää uhanalainen.[6]

Vuorikauriita yritettiin 1900-luvun alussa istuttaa Suomeen, Inkoon Hättön saarelle.[7] Kokeilu ei kuitenkaan onnistunut.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aulagnier, S., Kranz, A., Lovari, S., Jdeidi, T., Masseti, M., Nader, I., de Smet, K. & Cuzin, F.: Capra ibex IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 30.7.2014. (englanniksi)
  2. a b c Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 144–149. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 2, sarjassa World of animals). Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.
  3. Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (Vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Viitattu 22.7.2010.
  4. Don E. Wilson & DeeAnn M. Reeder: Capra ibex Mammal Species of the World. 2005. Bucknell University. Viitattu 22.7.2010. (englanniksi)
  5. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Capra ibex (TSN 625139) Viitattu 22.7.2010. (englanniksi)
  6. a b c Järvinen, Olli; Miettinen, Kaarina: Sammuuko suuri suku? – Luonnon puolustamisen biologiaa, s. 207. Vantaa: Suomen luonnonsuojelun tuki Oy, 1987. ISBN 951-9381-20-1.
  7. a b Wikström, Mikael: Mufloni 70 vuotta Suomessa (ePaper) (Metsästäjä -lehden 4/2009 verkkoversio, s. 57) ePaper.fi. 2009. Viitattu 14.7.2010.
Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.