Allerød-kausi

Sarja	Vaihe	Alivaihe	Kronozooni	Aika vuotta sitten
Holoseeni			Preboreaali	10 640–11 560
Pleistoseeni	Veiksel-jääkausi	Jääkauden loppuvaihe	Nuorempi Dryas	11 560–12 700
			Allerød	12 700–13 350
			Vanhempi Dryas	13 350–13 480
			Bølling	13 480–13 730
			Vanhin Dryas	13 780–13 860
			Meiendorf	13 860–14 500
		Keski-Veiksel-kausi
			LGM	18 000–28 000
			Denekamp	28 000–32 000
			Hengelo	36 900–38 700
			Moershoofd
			Glinde	48 000–51 000
			Ebersdorf
			Oerel	55 400–57 700
			Schalkholz
		Varhaisjääkausi	Odderade	±74 000
			Rederstall
			Brørup
			Herning	-116 000
	Eem			116 000–128 000
Sinertävä, kylmää, punertava, lämmintä

Allerød-kausi tai Alleröd-kausi oli viime jääkauden päättymisen aikainen lämmin kausi, jota seurasi kylmä nuorempi dryas-kausi. Kausi oli noin 13 450–12 600 kalenterivuotta sitten. Tänä aikana mannerjäätikkö vetäytyi SuomessaSalpausselille asti. Mammutti kuoli sukupuuttoon laajoilta alueilta juuri Alleröd-kaudella Euroopassa, jossa metsä valtasi alaa mammutille sopivalta arotundrakasvillisuudelta. Täysin mammutti ei vielä tällöinkään Euraasian mantereelta hävinnyt. On kiistelty siitä, johtuiko mammutin häviäminen enemmän kasvillisuuden muutoksista vai lisääntyneestä ihmisen harjoittamasta metsästyksestä. Alleröd-kautta luonnehtivat Euroopassa Federmesserin ja Azilin myöhäispaleoliittiset metsästäjäkulttuurit.

Allerød-kausi

Jääkauden lopun ilmastokäyrä 16000-10000 vuotta sitten Grönlannin jäätikön happi-isotooppien perusteella. Keskellä oleva syvä kuoppa on kylmä Nuorempi dryas. Sitä edeltävä huippusarja on Bölling-Alleröd-interstadiaali; sen kaksi oikeanpuolista osahuippua vastaavat Alleröd-vaihetta

Noin 14 700 eaa. maapallon ilmasto alkoi lämmetä nopeasti, mikä tiesi viimeisen Veiksel-jääkauden päättymisen alkua. Tämä oli Bölling-kausi. Koettiin lyhyt, kylmä vanhempi dryaskausi, jonka jälkeen tuli taas lämmin kausi Eurooppaan, tosin ei niin lämmin kuin Bölling. 13 450 vuotta sitten alkanut lämmin Allerød-kausi päättyi nuoremman dryas-kauden nopeaan viilenemiseen noin 12 600 vuotta sitten. Grönlannista kairatuista näytteistä on havaittu, että lämpeneminen on ollut lähes hyppäyksenomaista ts. alle sadassa vuodessa 10 °C luokkaa. Ensimmäistä lämmintä kautta jääkauden päätösvaiheessa sanotaan Bölling-Allerød-interstadiaaliksi.

Alleröd-kaudella metsä valtasi suuren alan arolta ja muulta avoimelta kasvillisuudelta Euroopassa. 13 000 vuotta sitten oli metsää Etelä-Espanjassa ja Itä-Euroopassa. Keski- ja Länsi-Eurooppa olivat metsättömiä. Etelä-Ruotsi oli jäätön, jään raja kulki Äänisen eteläpuolella, Alppien jäätikkö sulamatta, samoin Pohjois-Irlannissa oli pieni jäätikkö. Jää vetäytyi tällä kaudella Ruotsissa hieman, Vänernin eteläosista järven pohjoisosiin. Jää vetäytyi Pohjois-Virosta Suomenlahden yli suunnilleen Jyväskylä-Turku-linjalle. Laatokka vapautui jäästä, ja jään raja kulki kauden lopussa Karjalassa jossain Joensuun seuduilla. Laaja Laatokasta Vienanmereen ulottuva alue vapautui jäästä. Kauden lopussa jäätikön reuna oli Vienanmeren rannoilla jossain Belomorskin seuduilla. Etelä-Norjan rannikolla suuri alue vapautui jäästä, nyt myös eteläisin Norjan rannikko, jää vetäytyi Pohjois-Norjassakin. Jää vetäytyi Karjalan - Suomenlahden seuduilla noin 300 km laajalla alalla..

Jää oli vetäytynyt Norjassa sisämaahan ja sen reuna kulki Ruotsissa Vänernin poikki, Vätternin pohjoispuolelta Tukholman seuduille sekä Suomessa Turun ja Lahden, Savonlinnan sekä Joensuun seuduilla. Metsänraja kulki aivan Pohjois-Saksassa ja idempänä Laatokan ja Äänisen eteläpuolella eli Britteinsaarten seuduilla 45 leveysasteella, Pohjois-Saksassa 50 leveysasteella ja Laatokan seudulla 60 leveysasteella sekä Uralilla 63 leveysasteella. Alpeilla kasvoi pensastoa. Suomessa Alleröd-kauden lopulla ennen suurta kylmenemistä oli jo vaivaiskoivikoita.

Alleröd-kaudella Pohjois-Ranska oli avoimen, harvapuisen metsämaan peitossa. Joillain alueilla oli eniten koivua, toisilla mäntyä. Molempien seassa kasvoi lauhkeamman vyöhykkeen lajeja, mm. poppelia ja hasselpähkinäpensasta. Peura ja muut kylmän vyöhykkeen eläimet vetäytyivät pohjoiseen, mutta kylmää sietävät hevoset ja sarvekkaat eläimet jäivät. Kasvien ja eläinten biomassan määrä kasvoi. Usein väitetään jääkauden päättymisen olleen ekokatastrofin, vaikka asia on päinvastoin.

Alleröd Euroopassa ja Venäjällä

Alleröd oli Böllingin kautta kylmempi. Heinäkuun keskilämpötila oli Alleröd-kaudella arvioiden mukaan Melekhovossa ja Virustissa lähellä nykyistä, vain 0-2 astetta alempi ja Schwarzes Moorissa jopa asteen verran korkeampi. Tammikuun keskilämpötilat olivat näissä paikoissa 6-14 astetta alempia. Puolan tammikuun keskilämpötila oli 4 °C. Sekä Ranskassa että Latviassa näkyy kerrostumissa kolme Allerödin alikautta. Ranskassa Allerödin varhaisvaihe oli kostea ja kohtalaisen lämmin, keskivaihe hyvin kylmä ja kostea ja loppuvaihe lämmin ja kostea. Latviassa varhais-Allerödin aikana kasvoi mäntyä ja hieman koivuakin, keskivaiheilla puusto väheni ja pensaat yleistyivät. Samoihin aikoihin mannerjäätikön reuna pysähtyi joksikin aikaa suunnilleen paikoilleen tai jopa hieman eteni. Tämä kylmä kausi oli radiohiiliajoitusten mukaan noin 11 100-11 300 +/-350 radiohiilivuotta sitten. Allerödin loppuvaiheessa mänty yleistyi uudestaan ja koivu ja ruohot harvinaistuivat. Siperiassa Allerödin viimeinen lämpimähkö vaihe oli kylmempi kuin lämmin alkuvaihe.

Tulivuorenpurkaus Euroopassa

Nykyisessä Saksassa 40 kilometriä nykyisestä Bonnista etelään ollut Laacher See-tulivuori purkautui rajusti noin 12900 vuotta sitten. Purkaus autioitti laajan alueen. Tuhka ulottui nykyisiin Italiaan, Ruotsiin, Belgiaan ja Puolaan asti. Yli 1 m paksuinen tuhka kerros syntyi Pinatubon purkausta vastaavassa kuukausia kestäneessä vulkaanisessa tapahtumassa noin 1400 km2 alalle. Arkeologien mukaan Federmesser-kulttuuriin liittynyt ihmisasutus hävisi tuhkan kohdalta. Purkauksen jälkeen nousi pohjoisessa Brommen kulttuuri, jossa ei joidenkin mukaan tunnettu jousta ja nuolta, vaan käytettiin keihäänheitintä. Koillis-Euroopassa nous Perstunian kulttuuri. Tulivuoren lähellä asuttiin taas 500-600 vuotta myöhemmin.

Alleröd-kauden kulttuureja

Bölling-Alleröd-kauden kulttuureja noin 15 000–13 000 vuotta sitten.

• Azilin kulttuuri
• Myöhäis-Madeleine
• Creswellin kulttuuri
• Lyngbyn kulttuuri
• Federmesserin kulttuuri
• Romanellian
• Tardigravettian
• Imeretian
• Natufin kulttuuri
• Ibero-Mauretanian

Katso myös

• Veiksel-jääkausi
• Interstadiaali
• Heinrichin tapahtuma
• Bölling-interstadiaali
• Nuorempi Dryas
• Pleistoseenin joukkotuho

Lähteet

• "Rutter&Velichko 1997" Quaternary of northern eurasia: Late pleistocene and holocene landscapes, stratigraphy and environments, Nat W. Rutter, editor-in-chief, Guest editors A. A. Velichko et al, Vols 41/42 July/August 1997, ISSN 1040-6182
• Nilsson T: The Pleistocene: geology and life in the quaternary Ice Age‎. D. Reidel Pub. Co., 1983. ISBN 9789027714664.