Allan Edwall

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Allan Edwall
Jens Fremming Anderssenin piirros Allan Edwallista
Jens Fremming Anderssenin piirros Allan Edwallista
Syntymäaika 25. elokuuta 1924
Syntymäpaikka Ruotsin lippu Jämtland, Ruotsi
Aktiivisena 19531997
Kuolinaika 7. helmikuuta 1997 (72 vuotta)
Kuolinpaikka Ruotsin lippu Tukholma, Ruotsi
Oikea nimi Johan Allan Edwall
Ammatti näyttelijä, ohjaaja, kirjailija, muusikko
Puoliso Britt Edwall (19571965)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Johan Allan Edwall (25. elokuuta 1924 Jämtland7. helmikuuta 1997 Tukholma) oli ruotsalainen näyttelijä, ohjaaja, kirjailija ja muusikko.

Edwall oli persoonallinen näyttelijä.

Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edwall kävi vuosina 1949–1952 Dramatenin näyttelijäkoulun, missä hänen oppilastovereitaan olivat muun muassa Max von Sydow, Ingrid Thulin ja Margaretha Krook.

Näyttelijäura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän esiintyi muun muassa viidessä Ingmar Bergmanin elokuvassa, joista ensimmäinen oli Neidonlähde (1960). Elokuvassa Talven valoa (1962) hänellä oli merkittävä sivurooli suntiona.

Kansalliseen tietoisuuteen Edwallin toi varsinaisesti August Strindbergin romaanin Hemsöläiset televisiosovitus (1966), jossa hän esitti tragikoomista renki Carlssonia. Jarl Kullen ohjaamassa elokuvassa Miksi kirjakauppias lopetti uimisen? (1969) Edwallilla oli päärooli vanhapoikaelämään tottuneena kirjakauppiaana, joka ajautuu eroottiseen myrskyyn Margaretha Krookin tulkitseman sensuellin Amélie Arbelin muutettua pikkupaikkakunnalle.

Vuosina 1971–1984 Edwall näytteli useassa Olle Hellbomin ohjaamassa Astrid Lindgren -filmatisoinnissa. Lindgren-rooleista ehdottomasti tunnetuin on Vaahteramäen Eemelin isä Anton Svensson kolmessa Eemeli-elokuvassa 1971–1973 sekä elokuvien materiaalista leikatussa 13-osaisessa televisiosarjassa. Lisäksi hän esiintyi muun muassa elokuvassa Veljeni Leijonamieli (1977) ja Tage Danielssonin ohjaustyössä Ronja, ryövärintytär (1984).

Ingmar Bergmanin suurtuotannossa Fanny ja Alexander (1982) Allan Edwall esittää teatteriohjaaja Oscar Ekdahlia, jonka varhainen kuolema jättää lesken ja lapset sosiaalisesti tyhjän päälle ja lopulta tyrannimaisen piispan perheen yhteyteen. Edwallin isähahmo ilmestyy kuolemansa jälkeenkin haamuna muutamissa kohtauksissa.

Ohjauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edwall ohjasi muun muassa Dramateniin useita omiin käsikirjoituksiin perustuvia näytelmiä. Hänen elokuvaohjauksistaan tunnetuin lienee Åken maailma (Åke och hans värld, 1984), jossa hän itse esittää rehtori Godemania. Elokuva on Bertil Malmbergin romaaniin perustuva, 1930-luvun Ruotsiin sijoittuva lapsikuvaus.

Oma teatteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1986 Edwall perusti Tukholmaan oman teatterin Brunnsgatan 4, jolle hän omistautui kokonaisvaltaisesti ja jota pyöritti kuolemaansa asti. Nykyään teatterin taiteellisena johtajana toimii Kristina Lugn.

Musiikkura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muusikkona Edwall esitti omaa tuotantoaan, jonka sekä sävelsi että sanoitti itse. Musiikki muistuttaa kansanmusiikkia, ja siinä on voimakas yhteiskunnallinen sanoma.

Edwall teki useita levytyksiä vuodesta 1979 lähtien.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Allan Edwall kuoli 72-vuotiaana eturauhassyöpään. Hänellä on neljä lasta kahdesta avioliitosta.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä näyttelijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.