Aljaksandr Milinkevitš

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aljaksandr Milinkevitš
Аляксандр Мілінкевіч
Aleksandr Milinkevitš
Александр Милинкевич
Alaksandar Milinkevich.jpg
Syntynyt 25. heinäkuuta 1947 (ikä 67)
Hrodna, Valko-Venäjän SNT, Neuvostoliitto (nykyään Valko-Venäjä)

Aljaksandr Uladzimiravitš Milinkevitš (valkoven. Алякса́ндр Уладзі́міравіч Мілінке́віч, ven. Алекса́ндр Влади́мирович Милинке́вич, Aleksandr Vladimirovitš Milinkevitš, s. 25. heinäkuuta 1947 Hrodna) on valkovenäläinen poliitikko, joka oli yhdistyneen opposition presidenttiehdokas vuoden 2006 presidentinvaalissa.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Milinkevitš valmistui 1969 fysiikan ja matematiikan opettajaksi Hrodnan instituutista. Hän suoritti korkeakoulututkinnon 1972 Neuvostoliiton tiedeakatemiassa ja väitteli tohtoriksi 1976. Milinkevitšillä on vaimo ja kaksi lasta. Äidinkielensä valkovenäjän lisäksi hän puhuu puolaa, englantia, ranskaa ja venäjää.

Milinkevitš johti Sétifin yliopiston fysiikan laitosta Algeriassa 1980–1984. Vuodet 1987–1980 ja 1984–1990 hän oli dosenttina Hrodnan valtionyliopistolla. Hän osallistui vaihto-ohjelmiin Montpellierin yliopistolle 1980 ja Kalifornian yliopistoon 1998 ja opiskeli European Center for Security Problem Researchissa Garmisch-Partenkirchenissä 2000.

Vuodet 1990–1996 Milinkevitš oli Hrodnan varapormestari, vastuussa koulutuksesta, kulttuurista, urheilusta ja kansainvälisistä yhteyksistä. Vuodet 1996–1997 hän oli jalkapallojoukkue Hrodna-93:n johdossa. Vuonna 1997 Milinkevitš perusti Ratušan, joka ohjasi ja tuki yhdistysten toimintaa. Viranomaiset sulkivat sen 2003.

Presidenttiehdokkaana 2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Milinkevitš oli Aljaksandr Lukašenkan merkittävin haastaja vuoden 2006 presidentinvaalissa. Lokakuussa 2005 Minskissä pidetyssä yli 900 oppositioryhmän edustajien kokouksessa hänet valittiin yhdistyneen opposition yhteiseksi presidenttiehdokkaaksi kolmen ehdokkaan joukosta. Virallisten tulosten mukaan hän sai toiseksi suosituimpana ehdokkaana 6 % äänistä[1].

Milinkevitš piti mahdollisena vastaavanlaista ”veretöntä vallankumousta” kuin naapurimaa Ukrainassa vuonna 2004 tapahtunut ”oranssi vallankumous”. Epärehellisinä pidettyjen vaalien jälkeen vaaleja ei kuitenkaan uusittu opposition suurista protesteista huolimatta ja Lukašenka keskeytti opposition kokoontumiset väkivalloin.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 2005 Milinkevitšin lähipiiriin ja vaalikampanjan taustavoimiin kuuluva Aleksandr Darafejev pidätettiin epäiltynä osallisuudesta Vitebskissä lokakuussa tapahtuneeseen pommi-iskuun, jossa loukkaantui 46 ihmistä.

27. huhtikuuta 2006 Milinkevitš pidätettiin laittoman mielenosoituksen järjestämisestä. Edellispäivänä tuhannet ihmiset olivat osoittaneet mieltään presidenttiä vastaan ja Milinkevitš oli kertonut demokratia-aktivisteille opposition pyrkivän syrjäyttämään Lukašenkan kahden vuoden kuluessa.

Milinkevitš sai 12. joulukuuta 2006 Euroopan parlamentin Saharov-mielipiteenvapauspalkinnon.

Monet yhdistyneen opposition jäsenet eivät pitäneet Milinkevitšin radikaaliudesta. Hänen mielestään neuvottelu Lukašenkan hallinnon kanssa oli turhaa ja hän kannatti kansalaistottelemattomuutta ja mielenosoituksia Lukašenkan kaatamiseksi. Oppositioryhmät äänestivät Milinkevitšin pois johtopaikalta kokouksessaan 26.–27. toukokuuta 2007 ja opposition johtoon tuli neljän vuorottelevan puheenjohtajan ryhmä.[2]

Milinkevitš ilmoitti toukokuussa 2010 asettuvansa ehdolle myös vuoden 2010 presidentinvaaleissa, mutta perui ehdokkuutensa syyskuussa. Milinkevitšin mukaan vaalilainsäädäntöön ei ole tehty riittäviä uudistuksia aidosti vapaiden vaalien järjestämiseksi.[3]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aljaksandr Milinkevitš.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Landslide win for Belarus leader (BBC)
  2. Milinkevich Voted Out Of Belarusian Opposition Coalition RFE/RL. Viitattu 01.06.2007.
  3. http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/12/hajanainen_oppositio_ahtaalla_valko-venajan_vaaleissa_2230541.html