Alister McGrath

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alister McGrath
Alister McGrath syksyllä 2008
Alister McGrath syksyllä 2008
Syntynyt 23. tammikuuta 1953 (ikä 61)
Belfast, Pohjois-Irlanti
Ammatit Oxfordin yliopiston historiallisen teologian professori, Wycliffe Hallin rehtori, pappi
Kansallisuus Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Äidinkieli Englanti
Aikakausi 1900-2000-luku
Aiheet Kristillinen teologia, aatehistoria
Tuotannon kieli Englanti
Uskonnollinen kanta Anglikaaninen kristinusko
Sivusto http://users.ox.ac.uk/~mcgrath/
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Alister E. McGrath (s. 23. tammikuuta 1953 Belfast, Pohjois-Irlanti) on Oxfordin yliopiston historiallisen teologian professori ja kirjailija.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1966 Alister McGrath lähti opiskelemaan metodistiseen collegeen Belfastissa pääaineinaan matematiikka, fysiikka ja kemia. Hän oli kiinnostunut marxilaisuudesta ja katsoi olevansa ateisti. Hänen uskonnonvastaisuuteensa vaikutti Pohjois-Irlannin protestanttien ja katolisten välinen konflikti. Hän sanoi tuolloin nähneensä itsensä tulevaisuuden ”tieteellisen ateismin saarnamiehenä”. Hän alkoi tutkia tieteen historiaa ja tieteenfilosofiaa, mikä sai hänet sanojensa mukaan ajattelemaan, ettei tiede ole vastaus kaikkeen. Hän alkoi perehtyä kristinuskoon, ja katsoi, ettei hänen aiempi käsityksensä kristinuskosta ollut oikea.[1]

Vuonna 1971 McGrath valittiin Oxfordin yliopistoon opiskelemaan kemiaa. Vuonna 1975 hän aloitti teologian opinnot Oxfordissa, mutta teki samalla myös tutkimustyötä luonnontieteessä kolmen vuoden ajan saaden molekulaarisen biofysiikan tohtorin arvon 1977. Vuonna 1978 McGrath siirtyi opiskelemaan Cambridgeen. Kahden vuoden kuluttua hänestä tuli diakoni ja hän alkoi toimia kappalaisena Nottinghamissa ja seuraavana vuonna hänet vihittiin papiksi Nottinghamin katedraalissa. Vuonna 1983 McGrath aloitti teologian ja etiikan luennoitsijana Wycliffe Hallissa Oxfordissa. Vuonna 1993 hänet valittiin teologian tutkijaksi ja luennoitsijaksi Oxfordiin ja professoriksi Regent Collegeen Vancouverissa (1993–1999). Vuonna 1999 McGrath valittiin historiallisen teologian professoriksi Oxfordin yliopistoon ja 2004 juuri perustetun Oxford Centre of Christian Apologeticsin johtajaksi. Seuraava vuonna hänet valittiin jäseneksi Royal Society of Artsiin.[2]

McGrath on kirjoittanut kymmenille kielille käännettyjä kristillisen teologian perusteoksia. Hänen tutkimusalueitaan teologiassa ovat muun muassa evankelikaalisuus ja kirkkohistoria. Erityisesti hän on kiinnostunut uskonnon ja tieteen välisestä suhteesta ja ateismista. Näihin keskusteluihin hän on ottanut aktiivisesti osaa ja toimii tutkijana European Scientific Network - organisaatiossa.[2][3] McGrath on arvostellut Richard Dawkinsia ja hänen teoksensa Dawkinsin jumala: Geenit, meemit ja elämän tarkoitus (2005) ja Dawkinsin harhaluulo (2007) arvostelevat tämän kielteistä kantaa uskonnosta.

Teologia ja tiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alister McGrath on esitellyt ajatuksen ”tieteellisestä teologiasta” tieteen ja kristillisen teologian välistä suhdetta käsittelevissä teoksissaan kuten A Scientific theology. Hänen mukaansa teologian ja luonnontieteen tulisi pyrkiä rakentavaan suhteeseen keskenään ja vuoropuheluun toistensa kanssa. McGrathin mukaan tämä on teologian ja kristinuskon näkökulmasta ”ontologinen imperatiivi”, sillä ne eivät voi sivuuttaa maailmaa Jumalan luomana.[4] Hänen filosofiset ja tieteenfilosofiset näkemyksensä ovat saaneet vaikutteita Jurgen Habermasilta ja Martin Heideggerilta [5].

McGrathin näkemyksen mukaan uskonnon tai tieteen ei tarvitse tässä vuoropuhelussa luopua identiteetistään tai perusnäkemyksistään, eikä hän näe uskonnollista fundamentalismia vastauksena tieteen ja uskonnon väliseen suhteeseen. Tätä McGrath perustelee historian näkökulmasta: tiede ja uskonto eivät hänen mukaansa ole olleet toistensa vastavoimia tai vihollisia historiansa aikana.[6]

McGrathin arvostelu kohdistuu valistuksen ajalle tyypilliseen järjen käsitteeseen ja tämän liittämiseen tieteeseen muun muassa tietoteoreettisen foundationalismin tavoin. Tällainen järjen käsite sulkee uskonnot pois ja katsoo voivansa esittää järkiperäisyyden tunnusmerkkejä muillakin kulttuurin ja ihmiselämän alueilla. McGrath katsoo kuitenkin, ettei valistuksen aikanakaan pystytty luomaan kaikkia tyydyttäviä järjen tunnusmerkkejä. Postmodernistisen ajattelun tapaan McGrath näkee, että on olemassa lukuisia erilaisia järkiä, joista mikään ei tule toimeen ilman omaa perinnettään. Tämän ajattelun mukaisesti hän katsoo esimerkiksi ”luonnon” käsitteen olevan vahvasti kulttuurisidonnainen.[6][7]

McGrathin mukaan eri tieteenaloilla on erilaiset menetelmät, mutta tästä huolimatta ne kaikki tutkivat todellisuutta. Hän ei näe perinteitä tai kulttuurisidonnaisuutta esteinä tieteellisen tiedon hankinnassa. Näin ollen teologiakin on itsenäinen tiede, jonka tulee pohjautua omaan perinteeseensä, mutta säilyttää myös tieteellinen kriittisyys. Teologia on näin ollen itsenäinen tiede, jolla on omat tutkimusmenetelmänsä ja -kohteensa. Hän puolustaa myös tieteellistä ja teologista realismia[8][4].

McGrath vieraili Suomessa 2011 ja 2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

McGrath vieraili Suomessa 3.-5.1.2011 Perusta-lehden teologisilla opintopäivillä Kauniaisissa Suomen Raamattuopiston tiloissa. McGraht piti kolme luentoa englanniksi: The Bible and atheism (Raamattu ja ateismi), The Bible and Science (Raamattu ja tieteellinen tieto) ja The Bible and Theology (Raamattu ja teologia). Luennot tulkattiin simultaanisesti suomeksi. [9] McGrath oli tapahtuman jälkeen runsaasti esillä kristillisessä mediassa.[10] McGrath on vieraillut aiemminkin Perustan teologisilla opintopäivillä, kun hän ei vielä ollut niin tunnettu.

McGrathin seuraava Suomen vierailu tapahtui 2,5 vuoden päästä, kun hän esiintyi 17.5.2013 Kuopion kirkkopäivillä. McGrath piti alustuksen Onko Jumalassa mitään järkeä?[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. McGrath, Alister: Dawkinsin jumala: Geenit, meemit ja elämän tarkoitus. (Dawkins' God: Genes, Memes, and the Meaning of Life, 2005.) Suomentanut Kirsi Nisula. Helsinki: Kirjapaja, 2006. ISBN 951-607-279-8.
  2. a b Alister E. McGrath: biography
  3. Kristillisen uskon perusteet: Johdatus teologiaan. (Christian theology: An introduction. First edition 1995, second edition 1997, third edition 2001.) 2. tarkistettu painos. Suomentanut Satu Norja. Suomenkielisen laitoksen toimittanut Reijo Työrinoja. Theologia systematica. Helsinki: Kirjapaja, 1999. ISBN 951-625-616-3.
  4. a b Kirja-arvostelu: Willem B. Drees: A Scientific Theology, Volume 2: Reality
  5. kirja-arvostelu: Willem B. Drees:A Scientific Theology, Volume 3: Theory
  6. a b Gregory A. Snyder Anglican theological review, kesä 2004.
  7. Alister McGrath, Kristillisen uskon perusteet, Jyväskylä 1999, 231-232, 235-7.
  8. Gregory A. Snyder Anglican theological review, kesä 2004.
  9. http://www.sro.fi/sro/ohjelma.php?id=836
  10. Perusta 1/2011 s. 41
  11. http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/5956B02FD411F201C2257B640024199E?OpenDocument&lang=FI

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Epäilys ja sen rehellinen kohtaaminen. (Doubt: Handling it honestly, 1990.) Suomentanut Risto K. Träff. Kauniainen: Perussanoma, 1998. ISBN 951-888-250-9.
  • Kristillisen uskon perusteet: Johdatus teologiaan. (Christian theology: An introduction. First edition 1995, second edition 1997, third edition 2001.) 2. tarkistettu painos. Suomentanut Satu Norja. Suomenkielisen laitoksen toimittanut Reijo Työrinoja. Theologia systematica. Helsinki: Kirjapaja, 1999. ISBN 951-625-616-3.
  • (toim.): Modernin teologian ensyklopedia. (The Blackwell encyclopedia of modern Christian thought, 1993.) Suomentaneet Satu Norja ja Kia Sammalkorpi-Soini. Theologia systematica. Helsinki: Kirjapaja, 2000. ISBN 951-625-495-0.
  • Tuntematon Jumala: Kohti hengellistä täyttymystä. (The unknown God: Searching for spiritual fulfilment, 1999.) Suomentanut Ulla Salava. Helsinki: Sley-kirjat, 2000. ISBN 951-618-421-9.
  • Ateismin lyhyt historia. (The twilight of Atheism: The rise and fall of disbelief in the modern world, 2004.) Suomentanut Jukka Raunu. Helsinki: Kirjapaja, 2004. ISBN 951-607-082-5.
  • Dawkinsin jumala: Geenit, meemit ja elämän tarkoitus. (Dawkins' God: Genes, memes, and the meaning of life, 2005.) Suomentanut Kirsi Nisula. Helsinki: Kirjapaja, 2006. ISBN 951-607-279-8.
  • Dawkins-harha? Ateistinen fundamentalismi ja jumalallisen olemassaolon kieltäminen. (The Dawkins delusion? Atheist fundamentalism and the denial of the divine, 2007.) Suomentanut Jani Kurki. Hyvinkää: Cranite, 2008. ISBN 978-952-92-4259-7.
  • Tätä on teologia. (Mere theology: Christian faith and the discipleship of the mind, 2010.) Suomennos: Kirsi Nisula. Helsinki: Kirjapaja, 2011. ISBN 978-952-247-153-6.

Muut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Luther’s Theology of the Cross: Martin Luther’s Theological Breakthrough (Blackwell: Oxford, 1985); paperback edition published January 1990.
  • The Making of Modern German Christology: From the Enlightenment to Pannenberg (Blackwell: Oxford, 1986).
  • ‘Reformation to Enlightenment (1500–1800)’,in The History of Christian Theology I: The Science of Theology, ed. P. D. L. Avis (Eerdmans: Grand Rapids, Michigan, 1986), pp. 105–229. [Book-length article].
  • Iustitia Dei: A History of the Christian Doctrine of Justification (2 vols; Cambridge University Press: Cambridge, 1986; paperback edition 1989, 1991). Second edition (in one volume) published by CUP in 1998. Third edition 2005.
  • The Intellectual Origins of the European Reformation. (Blackwell: Oxford, 1987). Second edition 2003.
  • The Genesis of Doctrine. (Blackwell: Oxford, 1990). Second edition: Grand Rapids: Eerdmans, 1997.
  • The Renewal of Anglicanism (London: SPCK, 1993). Foreword by John Macquarrie.
  • The Foundations of Dialogue in Science and Religion. (Oxford: Blackwell, 1998).
  • (toim.), A Handbook of Anglican Theologians (London: SPCK, 1998).
  • Thomas F. Torrance: An Intellectual Biography. (Edinburgh: T. & T. Clark, 1999).
  • Science & religion: An introduction. Oxford: Blackwell, 1999. ISBN 0-631-20842-9. (englanniksi)
  • The Future of Christianity. (Oxford: Blackwell, 2000).
  • A scientific theology: Vol. 1: Nature. Edinburgh: T&T Clark, 2001. ISBN 0-567-08791-3.
  • A scientific theology: Vol. 2: Reality. Edinburgh: T&T Clark, 2002. ISBN 0-567-08888-X.
  • A scientific theology: Vol. 3: Teoria. Edinburgh: T&T Clark, 2003. ISBN 0567083497.
  • A Brief History of Heaven. (Oxford: Blackwell, 2002).
  • Alister McGrath & Darren C Marks (toim.): The Blackwell Companion to Protestantism (Oxford: Blackwell, 2003).
  • The science of God: An introduction to scientific theology. London: T&T Clark, 2004. ISBN 0-567-08353-5.
  • The Science of God: An Introduction to Scientific Theology. (London: Continuum, 2004).
  • The Order of Things: Explorations in Scientific Theology. (Oxford: Blackwell, 2006).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]