Alger Hiss
Alger Hiss (11. marraskuuta 1904, Baltimore, Maryland, Yhdysvallat – 15. marraskuuta 1996, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen poliitikko. Alger Hiss toimi Yhdysvaltain ulkoministeriön virkamiehenä YK:ssa. Hiss joutui poliittisen ajojahdin kohteeksi 1940-luvun lopulla. Hänet tuomittiin väärästä valasta viiden vuoden vankeuteen.
Työura [muokkaa]
Alger Hiss oli opiskellut Baltimoren kaupungin koulussa ja Johns Hopkinsin yliopistossa. Vuonna 1929, hän suoritti lakitutkinnon Harvardin yliopiston lakikoulussa. Hiss työskenteli lakitoimistossa Bostonissa. Vuonna 1933 Hiss meni hallituksen palvelukseen, työskenteli presidentti Franklin Delano Rooseveltin Uuden Jaon aikana, Maatalousministeriössä. Alger Hiss työskenteli Nyen komiteassa, Senaatin investointikomiteassa. Vuodesta 1936 lähtien hän työskenteli ulkoministeriön palveluksessa. Presidentti Roosevelt otti hänet mukaan Jaltan konferenssiin. Tämän jälkeen Hiss työskenteli YK:n perustamista valmistelleen toimikunnan pääsihteerinä vuoteen 1945 asti. Hiss työskenteli Yhdysvaltain ulkoministeriön virkamiehenä YK:ssa vuosina 1945–1946 ja Carnegien kansainvälisen rauhansäätiön johtajana vuosina 1946–1949.
Oikeudenkäynti [muokkaa]
Alger Hissin juttu oli Yhdysvaltain sisäpolitiikan merkittävimpiä tapahtumia 1940-luvun lopulla, Trumanin vaalivoiton ohella. Republikaanipuolue oli kärsinyt arvovaltatappion ja nyt alettiin etsiä uusia keinoja kukistaa demokraatit. Neuvostoliiton ja Kiinan kommunistivaltioiden voimistuessa Yhdysvalloissa alkoi vastareaktiona antikommunistisen liikkeen voimistuminen. Yhdysvalloissa alettiin etsiä kommunisteja valtion hallinnosta ja sisäpolitiikasta. Kommunisminvastaisuudesta tuli sisäpolitiikan ase poliittisia vastustajia kohtaan ja sitä käytettiin tarpeen vaatiessa.
Whittaker Chambers kertoi kongressin epäamerikkalaista toimintaa tutkivalle valiokunnalle 3. elokuuta 1948, että Alger Hiss oli ollut kommunistisen solun johtaja Washingtonissa ja auttanut muita kommunisteja saamaan asemia Yhdysvaltain hallinnossa. Kongressin valiokunta kutsui Hissin kuultavaksi. Oikeudenkäynti herätti huomiota eri puolella maailmaa. Kongressin valiokunnan jäsen Richard Nixon kuulusteli Hissiä. Hiss myönsi tavanneensa Chambersin mutta eri nimellä George Crosleyna. Hän oli esiintynyt sanomalehtimiehenä ja Hiss oli antanut lehtiartikkeleita. Chambers kielsi käyttäneensä nimeä Crosley. Chambers vei syytöksensä kongressin valiokunnan ulkopuolelle ja siten syytteen nostaminen tuli mahdolliseksi. Hiss nosti syytteen Chambersia vastaan panettelusyytteen ja vaati 50 000 dollarin vahingonkorvausta.
Myöhemmin kuulusteluja jatkettiin kongressin valiokunnan toimesta. Chambers väitti Hissin luovuttaneen mikrofilmejä neuvostoliittolaisille agenteille.
Todisteeksi Hissin asunnolta löytyi kurpitsasta filmirullia. Chambersin mukaan osa dokumenteista oli kirjoitettu rouva Hissin kirjoituskoneella, rouva Hiss kiisti kirjoituskoneen olemassaolon. Myöhemmin löytyi kirje joka myös oli kirjoitettu samalla kirjoituskoneella. Ulkoministeri Dean Acheson sanoi tuntevansa Hissin ja hänen oma asemansa ulkoministerinä asiassa oli kiusallinen. Kuitenkin Alger Hiss tuomittiin väärästä valasta viiden vuoden vankeuteen tammikuun 25.päivänä 1950. Hän joutui vankilaan maaliskuussa 1951. Tapaus nosti senaattori Joseph McCarthyn intoa toimittaa vankilaan kommunismista epäilyt henkilöt.
Sivulta puuttuu