Alfred Lichtwark

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alfred Lichtwark vuonna 1899.
Leopold von Kalckreuth: Alfred Lichtwarkin muotokuva, 1912.

Alfred Lichtwark (14. marraskuuta 1852 Hampuri - 13. tammikuuta 1914 Hampuri) oli saksalainen Hampurissa toiminut taidehistorioitsija, museonjohtaja ja pedagogi. Hän oli yksi museopedagogiikan ja taidekasvatusliikkeen perustajista.[1][2]

Lichtwark oli Hampurin taidehallin ensimmäinen johtaja vuodesta 1889 alkaen. Hän toi museolle maailmanlaajuista mainetta löytämällä uudelleen merkittävät gotiikan ajan hampurilaiset maalarit Mestari Francken ja Mestari Bertramin, sekä romantiikan ajan maalarit Rungen ja Friedrichin. Hän myös hankki museoon näiden taiteilijoiden teoksia ja laajensi monien uudempien taiteilijoiden, kuten ranskalaisten impressionistien teosten kokoelmaa museossa.[3]

Lichtwark ja taidekasvatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lichtwarkin teosta Taideteoksia oppimassa (Übungen in der Betrachtung von Kunstwerken 1897)[1] pidetään taidekasvatuskirjallisuuden klassikkona. Se on yksi ensimmäisistä teoksista, jossa pohditaan museossa tehtävää taidekasvatusta ja yleisötyötä. Kirja käännettiin suomeksi noin kolmekymmentä vuotta ilmestymisensä jälkeen. Koulutusaatteet yleensäkin tulivat Suomessa 1800-luvun alkupuolelta toiseen maailmansotaan asti pitkälti saksalaiselta kielialueelta.[2]

Lichtwark painotti omakohtaista kokemusta, eli lasten saattamista taideteosten äärelle. Taiteen ymmärtäminen lähti avoimesta havainnoinnista ja vastaanottaminen edellytti heittäytymistä katsomistilanteeseen. Teoksen äärellä tuli viipyä mahdollisimman pitkään ja pienimmästäkin yksityiskohdasta voitiin keskustella. Lichtwark kuitenkin varoitti opettajia tyrkyttämästä omia mielipiteitään. Oppilaiden tuli saada ajatella vapaasti.[4]

Lapsiin oli Lichtwarkin mukaan hyvä vaikuttaa taidekasvatuksen keinoin jo varhain. Heille oli hyvä tarjota taidetta aloittaen helposti avautuvista ja tutuimmista teoksista. Sen jälkeen oli vaikeampien ja moniselitteisempien teosten vuoro. Hyvä kohde aloitukselle oli myös paikallinen aikalaistaide, joka todennäköisesti sisälsi jotain tuttua.[4]

Lichtwark-palkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lichtwarkin nimeä kantava palkinto perustettiin vuonna 1951 Lichtwarkin 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi. Palkinto jaetaan joka viides vuosi.[5]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Taideteoksia oppimassa, Porvoo: WSOY, 1926.[6]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tapio Suominen: Alfred Lichtwark: saksalaisen taidekasvatusliikkeen jäljillä. Tampere: Tampereen taidemuseo, 1999. (Tampereen taidemuseon julkaisuja; 85). Lisensiaatintutkimus.[6]
  • Rudolf Großkopff: Alfred Lichtwark. Ellert und Richter, Hamburg 2002, ISBN 3-8319-0076-0 (elämäkerta)
  • Nobumasa Kiyonaga: Alfred Lichtwark: Kunsterziehung als Kulturpolitik. Kopäd, München 2008, ISBN 3-867-36117-7

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b ”Lichtwark, Alfred”, Otavan iso tietosanakirja Encyclopaedia Fennica, s. 578. 5. osa Kuus-Mons. Helsinki: Otava, 1963.
  2. a b Liisa Piironen: Tarvitaanko Nokia-Suomessa taidekasvatusta? Virkaanastujaispuhe, Taideteollinen korkeakoulu 14.1. 2000. Viitattu 19.8.2010
  3. The History of the Hamburg Kunsthalle Hampuri: Hampurin taidehalli. Viitattu 19.8.2010.
  4. a b Susanna Pettersson: Jonka voi vain tuntea...' Mustekalan pääkirjoitus 16.10.2006 Viitattu 19.8.2010
  5. Hamburg.de
  6. a b Valtion taidemuseo: Suomen kuvataiteen bibliografia

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]