Alexander Wetmore

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Frank Alexander Wetmore (18. kesäkuuta 1886 North Freedom, Wisconsin7. joulukuuta 1978 Glen Echo, Maryland) oli yhdysvaltalainen lintutieteilijä ja paleontologi.

Hänen vanhempansa olivat maalaislääkäri Nelson Franklin Wetmore ja Emma Amelia (Woodworth) Wetmore.

Wetmore opiskeli ensin Kansasin yliopistossa ja myöhemmin George Washingtonin yliopistossa, jossa hän suoritti tohtorin tutkinnon 1920. Väitöskirjan nimi oli The Birds of Porto Rico. Vuosina 1905-1908 hän toimi assistenttina Kansasin yliopiston luonnonhistoriallisessa museossa ja 1909 assistenttina Denverin luonnonhistoriallisessa museossa. 1910 hän meni liittovaltion palvelukseen ja toimi tutkijana maatalousosastolla (Biological Survey of the Department of Agriculture). 1915 hän julkaisi tutkimuksen vesilintujen metsästyksestä, jossa hän havaitsi lyijyhaulien syömisen johtavan linnun kuolemaan. Paleontologian alalla hän tutki fossiilisia lintuja Palaeochenoides miocaenus ja Nesotrochis debooyi.

Wetmore avioitui Fay Hollowayn kanssa 1912. Heillä oli tytär, Margaret Fenwick Harlan. Fay kuoli vuonna 1953 ja Wetmore avioitui sittemmin Annie Beatrice (Bea) Thielenin kanssa.[1]

1925 Wetmore sai apulaissihteerin viran Smithsonian-instituutista, toimien sihteerinä 1945-1952. Vuonna 1939 hänet äänestettiin Royal Australasian Ornithologists Unionin kirjeenvaihtajajäseneksi. 1959 hänelle myönnettiin American Ornithologists' Unionin (AOU) kunniamerkki William-Brewster-mitali ja 1972 saman yhdistyksen Elliott-Coues-mitali.

Hän kirjoitti teoksen A Systematic Classification for the Birds of the World (1930, parannetut versiot 1951 ja 1960). Tämä Wetmoren Sääntö saavutti laajan hyväksynnän ja oli yleisessä käytössä 1900-luvun loppupuolelle saakka.

Wetmore nimesi useita lintulajeja, muun muassa panamanviiriäisen (Odontophorus dialeucos).[2] Kaikkiaan hän kuvaili 189 fossiilista lintulajia ja -alalajia, enimmäkseen Pohjois-Amerikasta. Useita lintuja on nimetty hänen kunniakseen, kuten esihistoriallinen suku Alexornis, venezuelanluhtakana (Rallus wetmorei), oranssikurkkutangara (Wetmorethraupis sterrhopteron) ja naamiovuoritangara (Buthraupis wetmorei).[3]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The relationship of the fossil bird Palaeochenoides miocaenus (1917, Journal of Geology 25(6))
  • Birds of Haiti and the Dominican Republic (1931)
  • The Book of Birds (1932)
  • A check-list of the fossil birds of North America (1940), Washington
  • A Checklist of the Fossil and Prehistoric Birds of North America and the West Indies (1940, 1956)
  • Song and Garden Birds of North America (1964)
  • The Birds of the Republic of Panamá (1965)
  • Water Prey and Game Birds of North America (1965)
  • The Birds of Panama, 4 osaa (1968).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Muistokirjoitus
  2. Zoonomen
  3. BirdLife Suomi