Alex, Aisha ja Sam

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alex, Aisha ja Sam
Alkuperäisteos
Kirjailija Marja-Leena Tiainen
Kieli Suomi
Kustantaja Tammi
Julkaistu 2007
Sivumäärä 373[1]
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Alex, Aisha ja Sam on Marja-Leena Tiaisen nuortenromaani vuodelta 2007. Se on jatko-osa Tiaisen aiemmalle romaanille Alex ja pelon aika. Vuonna 2008 kirja sai jatko-osakseen teoksen Alex, Aisha ja toivon aika.[2]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

15-vuotias, Kaksoisvuortenmaasta kotoisin oleva Alex on vastikään saapunut Suomeen. Hänen tarkoituksenaan oli mennä Ruotsiin setänsä luokse, mutta hän joutuikin jäämään Suomeen, ja hän haki siksi turvapaikkaa maasta. Nyt hänet viedään maahanmuutajanuorten ryhmäkotiin Jaakkolaan. Sinne tuodaan myös somalityttö Aisha ja kongolaispoika Sam. Vaikka elämä ryhmäkodissa sujuukin pääosin hyvin, niin yhteentörmäyksiltä muiden nuorten kanssa ei vältytä. Alex menestyy koulussa ja harrastaa koripalloa, mutta häntä painaa huoli hänen isästään Antonista, joka on vankilassa Kaksoisvuorteenmaassa, ja hänen isoveljestään Zazasta, jota syytetään terrori-iskusta ja joka on kadonnut. Aishan puolestaan on vaikea sopeutua Jaakkolan sääntöihin, ja hänen suhteensa Tahir-nimiseen mieheen herättää paheksuntaa hänen muslimitovereissaan. Sam puolestaan saa tuekseen mukavan suomalaisen perheen, ja retket heidän kanssaan ovat hänen mieleensä. Kuitenkin sekä Aisha että Sam murehtivat sisimmässään heidän Somaliaan ja Kongoon jääneitä perheitään. Kaikkia maahanmuuttajia huolestuttaa lisäksi turvapaikkapäätösten odottaminen ja pelko karkottamisesta.[3]

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Arvostelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alex, Aisha ja Sam sai useita hyviä arvosteluja. Esimerkiksi Savon sanomissa, Keskisuomalaisessa ja kirjallisuussivusto Iilimadossa kehuttiin sitä, kuinka kirja kuvaa maahanmuutajanuorten elämän pinnalista normaaliutta, mutta myös siihen kuuluvaa huolta, pelkoa ja vieraassa kulttuurissa elämistä.[2][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]