Aleponmänty
| Aleponmänty | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||
| Pinus halepensis Mill.[2] |
||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
| |
Aleponmänty tai alepponmänty[3] (Pinus halepensis) on mäntyihin kuuluva havupuu, jota tavataan luonnollisesti Välimeren alueella.[4]
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö [muokkaa]
Aleponmänty on pieni tai keskikokoinen puu, joka kasvaa 15–25 metriä korkeaksi.[5] Rungon halkaisija on yleensä maksimissaan 60 senttimetriä, mutta joskus se saattaa yltää metriin. Aleponmännyn kaarna oranssinpunainen, paksu ja halkeillut rungon alaosassa, mutta latvassa kaarna on ohutta ja hilseilevää.
Kellertävän vihreät neulaset ovat sirot ja ne ovat 6–12 senttimetriä pitkiä. Ne kasvavat yleensä pareittain. Kävyt kapeita ja 5–12 senttimetriä pitkiä. Kävyt aukeavat muutaman vuoden aikana ja tuottavat 5–6 millimetriä pitkiä siemeniä, joilla on 20 millimetriä pitkä siipi. Siemenet leviävät tuulen mukana.
Levinneisyys ja elinympäristö [muokkaa]
Aleponmännyn levinneisyysalue ulottuu Marokosta Espanjaan, Etelä-Ranskaan, Italiaan ja Kroatiaan. Idässä puuta kasvaa Kreikassa ja Pohjois-Libyassa. Syrjäisiä populaatiota on myös Syyriassa, Jordaniassa ja Israelissa.
Yleensä aleponmännyt kasvavat alankomailla alle 200 metrissä.[6] Etelä-Espanjassa sitä tavataan kuitenkin jopa 1000 metrissä ja Marokossa sekä Algeriassa jopa 1700 metrissä.
Käyttö [muokkaa]
Luonnollisen levinneisyysalueensa sisällä aleponmäntyä kasvatetaan yleisesti puutavaraa varten. Se on Algeriassa ja Marokossa metsäteollisuuden tärkeimpiä puita.[7] Aleponmäntyä käytetään myös koristepuuna, jota on istutettu puistoihin ja puutarhoihin lämpimänkuivilla alueilla, kuten Kalifornian eteläosissa.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Pinus halepensis IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ Catalogue of Life: Pinus halepensis Viitattu 19.7.2012.
- ↑ Räty, E. & Alanko, P: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliitto, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
- ↑ Luukkanen, O: Maapallon metsät, luentomoniste (Suomenkielisen nimen lähde) Helsingin yliopisto.
- ↑ Virginia Tech Dendrology
- ↑ Mediterranean woodlands and forests WWF
- ↑ Country profile Algeria (s.12) Library of Congress, USA.