Aleksanteri VI

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aleksanteri VI
Alexander VI
Pope Alexander Vi.jpg
Syntymänimi Roderic Borja/Borgia
Paavius alkoi 11. elokuuta 1492[1]
Paavius päättyi 18. elokuuta 1503[1]
Edeltäjä Innocentius VIII
Seuraaja Pius III
Syntynyt 1. tammikuuta 1431
Xàtiva, Espanja
Kuollut 18. elokuuta 1503 (72 vuotta)
Rooma, Italia

Aleksanteri VI (alk. Rodrigo Borgia, 14311503) oli kuuluisin renessanssiajan maallistuneista paaveista.[2]

Elämä ennen paaviutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Borgia syntyi Espanjassa ja hänen isänsä sukunimi oli Lanzol; hän otti enonsa sukunimen noustessaan tämän avulla paaviksi vuonna 1492.

Rodrigo Borgia opiskeli lakia Bolognassa. Hänen huhutaan tehneen ensimmäisen murhansa 12-vuotiaana. Enonsa noustua paaviksi Borgia nousi piispaksi, kardinaaliksi ja lopulta kirkon varakansleriksi: tämä oli tuolle ajalle tyypillistä nepotismia. Hän työskenteli Pyhän Istuimen Virastossa viiden paavin aikana ja hankki hallinnollista kokemusta, suhteita ja vaurautta, vaikka ei vielä paljoakaan suoranaista valtaa.

Kuten monet muutkin sen ajan papiston jäsenet, hänkään ei juuri harjoittanut pidättyväisyyttä, vaan tyydytti vapaasti kullan ja naisten himojaan.[2] Uskotaankin, että hänellä oli kuppa. Hänen sanotaan olleen omistautuva isä rakastajattariensa synnyttämille kymmenelle lapselleen. Hänellä oli rakastajattarensa Vannozza di Cattanin kanssa ainakin kolme poikaa ja tytär: Giovanni, Cesare Borgia, Goffredo ja Lucrezia Borgia. Muut lapset olivat muiden rakastajattarien synnyttämiä.

Paavina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paavi Aleksanteri VI

Borgian nousu paaviksi nimellä Aleksanteri VI ei aluksi herättänyt juuri vastustusta. Varsin pian kävi kuitenkin selväksi, että paavi oli valmis auttamaan sukulaisiaan ja naapureitaan kirkon kustannuksella ennennäkemättömissä määrin. Hän oli valmis rikoksiin tai viemään Italian sotaan.

Aleksanteri VI perheineen puuttui voimakkaasti Italian, Espanjan ja Ranskan politiikkaan korkeimmalla tasolla: juonitteli kuninkaiden hyväksi ja toisia vastaan ja liittoutui kruunutavoittelijoiden kanssa sen mukaan, kuka kykeni hyödyttämään hänen perhettään. Hänen poliittisista päätöksistään huomattavin oli kuitenkin päätös jakaa koko Euroopan ulkopuolinen maailma Espanjan ja Portugalin kesken (ks. Tordesillasin sopimus).

Firenzeläinen dominikaanimunkki Girolamo Savonarola yritti vastustaa korruptiota ja väärinkäytöksiä, mutta Aleksanteri VI poltti hänet roviolla vuonna 1498.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jussi Hanska: Kristuksen sijaiset maan päällä?. Paaviuden historiaa apostoli Paavalista Johannes Paavali toiseen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Vammala 2005. ISBN 951-746-719-2.
  • Simo Heininen: Ihmistä suurempi: paaviuden historia. Edita, 2004. ISBN 951-37-4184-2.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hanska 2005: 322.
  2. a b Heininen 2004: 58.


Edeltäjä:
Innocentius VIII
Luettelo paaveista

Emblem of the Papacy SE.svg

Seuraaja:
Pius III