Albatros B.II
| Albatros B.II | ||
|---|---|---|
| Kuvaus | ||
| Tyyppi | tiedustelu- ja koulukone | |
| Rakenne | kankaalla verhoiltu puurakenteinen kaksitaso | |
| Miehistö | 2 | |
| Ensilento | 1914 | |
| Valmistaja/suunnittelija | Ernst Heinkel | |
| Mitat | ||
| Pituus | 7,63 m | |
| Kärkiväli | 12,80 m | |
| Korkeus | 3,15 m | |
| Siipipinta-ala | n. 43 m² | |
| Paino | ||
| Lentopaino | 1 070 kg | |
| Voimanlähde | ||
| Moottori | 6-sylinterinen nestejäähdytetty Mercedes D.II rivimoottori | |
| Teho | 100 hv | |
| Suoritusarvot | ||
| Huippunopeus | n. 105 km/h | |
| Suurin korkeus | n. 3 000 m | |
Albatros B.II oli saksalainen Ernst Heinkelin suunnittelema kaksitasoinen tiedustelu- ja koulukone ensimmäisen maailmansodan alkuvuosina. Koneen suunnittelutehdas oli Albatros Flugzeugwerke ja se suoritti ensilentonsa 1914. Kone pohjautui Albatros B.I-malliin ja sitä rakennettiin melko suuria määriä ennen kuin kehitys korvasi koneet C-tyypillä.
Vuonna 1914 Albatros B.II saavutti uuden korkeusennätyksen 4 500 metriä.
Sisällysluettelo |
Muunnokset [muokkaa]
Albatros B.II-koneesta rakennettiin runsaasti lisenssi- ja kopiokoneita, mm. Ruotsissa viidellä eri valmistajalla:
- Svenska Aeroplanfabriken (SAF),
- Södertelge Werkstäder (SW),
- Marinens Flygväsende (MFV),
- Nordiska Aviatikbolaget (NAB) ja
- Flygkompaniets Verkstäder Malmen (FVM).
Konetyypistä tehtiin myös kellukeversio B.II-W tai W.I ja jatkokehitys johti B.III-tyyppiin, jota rakennettiin pieni määrä.
Käyttö [muokkaa]
Koneen käyttäjämaita olivat luonnollisesti sen valmistusmaa Saksa sekä Puola, Ruotsi lisenssi- ja kopiokoneineen sekä sitä kautta myös Suomi. Saksassa koneen pääasiallinen käyttö loppui jo 1915 mutta sitä käytettiin koulukoneena aina vuoteen 1918 asti. Ruotsissa käyttö kesti vuotta pidempään, Puolassa vuoteen 1920 ja Suomessa vuoteen 1923.
Käyttö Suomessa [muokkaa]
Suomen ilmavoimilla oli yhteensä 4 lisenssillä valmistettua Nordiska Aviatikbolagetin (N.A.B.) ja Södertelge Werkstäderin (S.W.) valmistamaa Albatros B.II-tyyppistä lentokonetta.
Lähteet [muokkaa]
- Kalevi Keskinen, Kyösti Partonen, Kari Stenman, Suomen Ilmavoimat I 1918-27, 2005. ISBN 952-99432-2-9.
- Timo Heinonen, Thulinista Hornetiin, Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 3, Gummerus Kirjapaino Oy, 1992. ISBN 951-95688-2-4
Sivulta puuttuu