Alankomaiden hallitsija

Ensimmäinen Alankomaiden hallitsija oli vuosina 1806–1810 hallinnut Ranskan keisarin Napoleon I:n veli Ludvig Bonaparte, jonka Alankomaat vallannut Napoleon asetti luomansa Hollannin kuningaskunnan nukkevaltion hallitsijaksi. Nykyinen monarkia perustettiin Wienin kongressissa 1815 osana Napoleonin kukistumisen jälkeistä Euroopan uudelleenjärjestelyä. Tuolloin Alankomaille kuuluivat myös nykyiset Belgia ja Luxemburg. Belgia itsenäistyi 1830. Vilhelm III:n kuoltua hallitsijaksi tuli hänen tyttärensä Vilhelmiina, mutta Luxemburgin laki ei sallinut naispuolista hallitsijaa, joten Luxemburgin hallitsijaksi tuli Aadolf, Nassaun entinen herttua.

Alankomaiden hallitsijoilla on ollut tapana luopua kruunustaan myöhemmällä iällä. Vilhelm I luopui kruunusta poikansa Vilhelmin hyväksi, Vilhelmiina tyttärensä Julianan hyväksi ja Juliana tyttärensä Beatrixin hyväksi. Nykyinen halltsija Beatrix on ilmoittanut^lähde?, ettei aio vähään aikaan erota antaakseen pojalleen Willem-Alexanderille ja hänen vaimolleen prinsessa Máximalle aikaa olla pienten lastensa ja toistensa kanssa.

[muokkaa] Orania-Nassau-suku

	vallassa	syntynyt	kuollut	puoliso(t)
Vilhelm I	15. maaliskuuta, 1815- 7. elokuuta,1840	24. elokuuta, 1772 Haagissa	12. joulukuuta 1843 (71 vuotta) Berliinissä	Frederica Louisa Wilhelmina
Vilhelm II	7. elokuuta, 1840- 17. maaliskuuta,1849	6. joulukuuta, 1792 Haagissa	17. maaliskuuta 1849 (56 vuotta) Tilburgissa	Anna Pavlovna Romanova
Vilhelm III	17. maaliskuuta,1849 - 23. marraskuuta,1890	17. helmikuuta, 1817 Brysselissä	23. marraskuuta 1890 (73 vuotta) Apeldoornissa	Sophie von Württemberg Emma av Waldeck-Pymont
Vilhelmiina	23. maaliskuuta,1890-4. syyskuuta,1948	31. elokuuta, 1880 Haagissa	28. marraskuuta 1962 (82 vuotta) Apeldoornissa	Henry Mecklenburg-Schwerin
Juliana	4. syyskuuta 1948 – 30. huhtikuuta 1980	30. huhtikuuta 1909 Haagissa	20. maaliskuuta 2004 (94 vuotta) Baarnissa	Bernhard zur Lippe-Biesterfeld
Beatrix	30. maaliskuuta 1980-	31. tammikuuta 1938 (ikä 74) Baarnissa		Claus von Amsberg