Aku Päiviö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Aukusti Päiviö (ent. Jaakola ja Koponen), kirjailijanimi Aku Päiviö (2. huhtikuuta 1879 Kärsämäki[1]1956 Kanada[2]) oli kanadansuomalainen toimittaja ja runoilija. Hän oli Sanna Kannaston ja A. T. Hillin ohella aikakauden merkittävimpiä kanadansuomalaisen työväenliikkeen vaikuttajia.[3] Päiviö tunnettiin marxilaisena, joka piti koulutusta parhaana keinona työläisten ja köyhälistön olojen parantamiseksi.[4]

Elämä ja tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärsämäellä syntynyt Päiviö kävi kansakoulun, jonka jälkeen hän toimi sekatyömiehenä Oulun ja Tornion seuduilla. Vaihdettuaan nimensä, Päiviö muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1902. Hän työskenteli toimittajana amerikansuomalaisissa sanomalehdissä Amerikan Uutiset, Päivän Uutiset ja Kansan Lehti, joita julkaistiin Ohiossa ja Michiganissa. Samoihin aikoihin Päiviö kiinnostui työväenliikkeestä ja siirtyi vuonna 1905 toimittajaksi Taavi Tainion vastaperustamaan sosialistiseen Raivaajaan, joka ilmestyi Massachusettsin Fitchburgissa. Avioiduttuaan Ida Hännisen kanssa, Päiviö muutti perheineen vuonna 1912 Kanadaan Thunder Bayn Alppilaan. Hän elätti 17 vuoden ajan perheensä runoilijana ja näytelmäkirjailijana, mutta ryhtyi vuonna 1929 Ontarion Sudburyssa ilmestyvän Vapaus-lehden päätoimittajaksi. Vuonna 1939 Päiviöstä tuli myös samassa kaupungissa ilmestyneen Liekki-kirjallisuuslehden päätoimittaja.[4]

Päiviön tuotanto käsittää satoja runoja, kolme romaania sekä kuusi näytelmää, joista kolme oli lapsille suunnattuja. Ne käsittelevät amerikansuomalaisten elämää ja työväenliikettä. Hän kirjoitti lukuisia ruonoja myös ajankohtaisista työväenliikkeeseen liittyvistä tapahtumista, kuten lakoista, erilaisista festivaaleista ja työväentalojen avajaisista. Päiviön romaaneista tunnetuin on Sara Kivistö (1913), joka kertoo amerikansuomalaisen naisen tarinan. Hänen runojaan julkaistiin useissa kokoelmissa.[4]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aku Päiviön puoliso oli Viitasaarella syntynyt Ida Hänninen, jonka kanssa hän avioitui Massachusettsin Fitchburgissa vuonna 1906.[2] Pariskunnalle syntyi kuusi lasta. Heistä tunnetuin on arkkitehti Jules Päiviö, joka lähti vuoden 1936 lopulla vapaaehtoisena tasavaltalaisten joukkoihin Espanjan sisällissotaan. Aku Päiviö kirjoitti tämän johdosta kuuluisan runonsa To My Son in Spain (Pojalleni Espanjassa).[5] Pariskunnan lapsista tunnettu on myös professori Allan Päiviö.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaaneja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runokokoelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näytelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Murrosaikana, 1911.
  • Saiturin hanhet : leikkinäytelmä lapsille. Suom. sos. kustannusyhtiö, Fitchburg, Massachusetts 1916.
  • Tädin marjat : 2-kuvaelmainen lasten näytelmä. Suom. sos. kustannusyhtiö, Fitchburg, Massachusetts 1916.
  • Rahaprinsessan suruja : toinen puoli pilaa, toinen puoli totta : kahdessa kuvaelmassa : varttuneempia tyttösiä ja poikasia varten. Suom. sos. kustannusyhtiö, Fitchburg, Massachusetts 1919.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Saarinen, Oiva W.: "Between a Rock and a Hard Place: A Historical Geography of the Finns in the Sudbury Area". Wilfrid Laurier University Press, 1999. ISBN 978-088-92035-3-2.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Päiviö, Aku Suomen kirjailijat. Viitattu 8.5.2014.
  2. a b Family:Aku Päiviö and Ida Hanninen We Relate. Viitattu 8.5.2014.
  3. Under The Red Star FinnFun 2013 – Finnish Canadian Grand Festival. Viitattu 10.1.2014.
  4. a b c Saarinen, s. 136–137.
  5. Aku Päiviö: "To My Son in Spain" The Friends and Veterans of the Mackenzie-Papineau Battalion. Viitattu 8.5.2014.