Aksishirvi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aksishirvi
Axis axis Kanha 4kl.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo: Hirvieläimet Cervidae
Alaheimo: Jalohirvet Cervinae
Suku: Axis
Laji: axis
Kaksiosainen nimi
Axis axis
(Erxleben, 1777)
Levinneisyyskartta
Aksishirven levinneisyys
Aksishirven levinneisyys
Synonyymit
  • Cervus axis [2]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Aksishirvi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Aksishirvi Commonsissa

Aksishirvi eli chital (Axis axis) on Etelä-Aasiassa elävä täplikäs jalohirvilaji. Se on Intian metsien yleisin hirvieläimiin kuuluva laji. Sitä on siirretty puisto- ja riistaeläimeksi muillekin mantereille.

Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajille uutta suomenkielistä nimeä aksiskauris[3].

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Srilankalainen aksishirvi.

Aksishirven karvapeite on väriltään punertavan kellanruskea valkoisin täplin ja sen vatsa ja koivet ovat valkoiset. Sen sarvet, jotka uusiutuvat vuosittain, ovat tavallisesti kolmihaaraiset, taipuvat lyyran muotoisiksi ja saattavat kasvaa 75 cm mittaisiksi. Aksishirven säkäkorkeus on noin 90 cm ja se painaa noin 85 kg.

Euroopassa aksishirvi saatetaan toisinaan sekoittaa japaninhirveen (Cervus nippon), joka on varsin saman näköinen ja myöskin siirtoistutusten seurauksena alueelle levinnyt laji[2].

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aksishirvi elää luontaisesti Sri Lankan, Nepalin, Bangladeshin, Bhutanin ja Intian aukeissa metsissä.[1] Sitä on istutettu monille luontaisen elinalueensa ulkopuolella sijaitseville alueille: Aasiassa Andamaaneille, Armeniaan, Pakistaniin ja Papua-Uuteen-Guineaan, Amerikassa Argentiinaan, Uruguayhin, Brasiliaan, Yhdysvaltojen Floridaan[4] ja Texasiin, Euroopassa Kroatiaan, Moldovaan ja Ukrainaan sekä muualla maailmassa Havaijille ja Australiaan.[1] Eurooppaan laji tuotiin jo 1700-luvun alkupuolella, ja nykyisin sitä tavataan edellä lueteltujen maiden lisäksi puolivillinä puistoeläimenä muun muassa Saksassa, Britanniassa, Itävallassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Balkanin alueella.[2]

Aksishirveä pidetään elinvoimaisena lajina, eikä se ole uhanalainen.[1]

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uros juomassa.

Lajilla on jatkuva lisääntymiskausi trooppisen ilmaston vuoksi, joten vasoja syntyy läpi vuoden. Tämän vuoksi urosten sarvet eivät uusiudu samanaikaisesti, ja joitakin hedelmällisiä lehmiä on liikkeellä vuoden kaikkina aikoina. Urokset, joilla on päässään kovat sarvet, käyttäytyvät hallitsevasti nukkaiset sarvet omaavia ja sarvettomia kohtaan riippumatta yksilöiden koosta tai muista seikoista.

Aksishirvet esiintyvät tavallisesti 10–15 yksilön laumoissa, jotka koostuvat muutamasta uroksesta ja useista naaraista ja vasoista. Ne eivät useinkaan häiriinny ihmisten ja kulkuneuvojen lähestymisestä varsinkaan sellaisilla alueilla, joilla ne ovat tottuneet ihmisten läheisyyteen. Niitä ei esiinny metsissä, joissa maanpinnan korkeuserot ovat suuria, ja siellä niiden tilalla esiintyy muita lajeja, kuten sambarhirviä.

Aksishirvet syövät pääasiassa ruohoa ja muuta kasvillisuutta, mutta ne syövät myös pudottamansa ravinteikkaat sarvet.[5] Apinat auttavat aksishirviä tiputtamalla lehtiä puista ja varoittamalla vaaroista, kuten pahimmasta vihollisesta tiikeristä.

Elinikä on noin 20-30 vuotta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Axis axis IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. a b c Laukkanen, A.-M.; Virtanen, M.: Koko perheen eläinkirja, s. 108. (Toinen painos). Vantaa: Kirjalito, 1997. ISBN 951-28-1927-9.
  3. Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) 2008. Viitattu 3.4.2011.
  4. Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Axis axis Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 3.4.2011. (englanniksi)
  5. AskDefine | Define chital (englanniksi) Viitattu 5.7. 2011.