Akropolis-museo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Akropolis-museo
Μουσείο Ακρόπολης
Akropolis-museo.
Akropolis-museo.
Perustettu 2009
Sijainti Makrygiánni, Ateena, Kreikan lippu Kreikka
Koordinaatit 37°58′6.3″N, 23°43′42.5″E
Tyyppi arkeologinen museo
Ylläpitäjä Kreikan valtio
Kotisivut www.theacropolismuseum.gr

Akropolis-museo (kreik. Μουσείο Ακρόπολης, Mouseío Akrópolis) on arkeologinen museo Ateenassa Kreikassa. Se keskittyy Akropolis-kukkulaan liittyvän antiikin aikaisen esineistön säilyttämiseen ja kunnostamiseen.[1] Museo sijaitsee Dionysíou Areopagítou -kadulla Makrygiánnin kaupunginosassa Akropoliin eteläpuolella.

Museossa käy noin miljoona kävijää vuodessa. Tavallisen museotoiminnan ohella museossa järjestetään erilaisia yleisötilaisuuksia ja muun muassa konsertteja.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäinen Akropolis-museo sijaitsi Akropoliin huipulla kukkulan kaakkoisreunassa. Sitä alettiin suunnitella pian sen jälkeen kun turkkilaiset olivat vetäytyneet kukkulalta vuonna 1833. Museo rakennettiin 1860-luvulla. Kukkulan arkeologisten kaivausten edetessä rakennus osoittautui kuitenkin melko pian pieneksi ja sitä laajennettiin vuonna 1888 sekä vuosina 1946–1947.[2]

Arkeologisia kaivauksia museon sisäänkäynnin alla.

1970-luvulla museon ahtaus alkoi käydä niin ongelmalliseksi, että alettiin suunnitella kokonaan uutta museota. Uuden museon suunnittelussa eräänä lähtökohtana oli, että lordi Elginin 1800-luvun alussa Parthenon-temppelistä ja muualta Akropoliilta viemät, nykyisin British Museumissa säilytettävät marmoriveistokset, niin kutsutut Elginin marmorit, saataisiin takaisin Kreikkaan. Museosta järjestettiin arkkitehtuurikilpailut vuosina 1976, 1979 ja 1989, mutta ne eivät johtaneet toteutukseen. Syynä oli muun muassa se, että museon sijoituspaikaksi valitulla paikalla tehdyt arkeologiset löydökset hidastivat suunnitelmia, sillä ne haluttiin ottaa osaksi museota jollakin tavalla.[2]

Lopullinen arkkitehtuurikilpailu järjestettiin vuonna 2000. Bernard Tschumin suunnittelema museorakennus valmistui vuonna 2007.[2] Museoesineiden siirto vanhasta museosta uuteen alkoi 14. lokakuuta 2007 kestäen kuuden viikon ajan. Museo avattiin virallisesti 20. kesäkuuta 2009.[3]

Erotuksena vanhasta Akropolis-museosta, nykyistä museota kutsuttiin alkuvaiheessa ”Uudeksi Akropolis-museoksi” (Νέο Μουσείο Ακρόπολης, Néo Mouseío Akrópolis).

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museon ala on 25 000 neliömetriä ja näyttelytilan ala 14 000 neliömetriä. Näin se on kymmenen kertaa suurempi kuin vanha museo.[2] Museossa on neljä kerrosta, joista kolme on pääosin vakituisina näyttelytiloina. Lisäksi museossa on muun muassa tila vaihtuville näyttelyille, auditorio, ravintola, kahvila ja kirjakauppa. Rakennuksen pääsisäänkäynnin alla avautuu näkymä rakennuksen alle jääneisiin antiikin Ateenan arkeologisiin kaivauksiin.[4][1]

Kokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kore-patsas, n. 500–490 eaa.

Akropolis-museon kokoelmiin kuuluu noin 4 250 museoesinettä. Niihin lukeutuvat muun muassa ne Parthenonin temppelin marmorit, jotka ovat säilyneet Kreikassa, sekä Erekhtheionin karyatidi-patsaat yhtä British Museumissa olevaa lukuun ottamatta. Lisäksi museossa esitellään muista Akropoliin rakennuksista säilyneitä muinaisjäänteitä sekä sen lähiympäristöstä tehtyjä löydöksiä. Museossa on myös muun muassa suuri sali arkaaisen kauden kuvapatsaille.[4][1]

Akropoliin ympäristön galleria

Museon ensimmäisessä kerroksessa esitellään Akropoliin juurella olleiden pyhäkköjen, kuten Asklepieionin sekä Dionysos Eleuthereuksen, Afrodite Uranian, Aglauroksen, Panin ja nymfien pyhäkköjen löydöksiä. Siellä esitellään myös Akropoliin juuren asutusta koskevia löydöksiä, kuten Prokloksen talon löydökset, sekä alueen hautalöytöjä. Löydökset ajoittuvat neoliittiselta kaudelta myöhäisantiikkiin.

Arkaaisen ajan galleria

Museon toisessa kerroksessa esitellään Parthenonia edeltäneen Athenen temppelin koristeluja (mm. gigantomakhia), Akropoliin varhaisimman nimeltä tunnetun rakennuksen Hekatompedon-temppelin koristeluja, sekä arkaaisen ja klassisen ajan kuvapatsaita, kuten kouros- ja kore-patsaita (mm. moskhoforos- ja peploforos-patsaat).

Muiden Akropoliin rakennusten galleria

Museon toisessa kerroksessa sijaitsevat myös Propylaian ja Niken temppelin muinaisjäänteet sekä Erekhtheionin koristelut, merkittävimpinä karyatidit. Esillä on myös myöhäisantiikin ja varhaiskristillisen ajan löytöjä Akropoliin alueelta.

Parthenon-galleria

Museon neljännessä kerroksessa ovat esillä Parthenonin friisien, metooppien sekä päätykolmiokoristelujen jäänteet. Parthenonin päätykolmiokoristelut ovat lattitasolla kerroksen itä- ja länsipäissä samoin päin kuin alkuperäisessä temppelissä. Friisit ja metoopit on asennettu teräksestä ja betonista valmistettuun runkorakennelmaan, joka muodostaa koko museon ytimen. Se on pituus- ja leveyssuunnassa saman kokoinen kuin Parthenon, siinä on yhtä monta teräksistä pylvästä kuin temppelissä[1] ja se on sijoitettu itä-länsisuunnassa samansuuntaisesti temppelin kanssa. Näin syntyy vaikutelma, kuin osa temppelistä olisi siirretty sellaisenaan Akropoliilta alemmas kukkulan juurelle. Gallerian suurista ikkunoista on näkymä ylös Akropoliille ja alkuperäiselle temppelille.

British Museumissa säilytettävistä veistoksista museossa on esillä kopiot. Ne ovat väriltään alkuperäisveistoksia selvästi vaaleampia. Näin halutaan kiinnittää museovieraiden huomio siihen, ettei British Museum ole lukuisista pyynnöistä huolimatta suostunut palauttamaan marmoriveistoksia alkuperäismaahansa.

Rekonstruktio Parthenonin länsipään päätykolmion koristelusta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Acropolis Museum Visit Greece. Viitattu 23.2.2015.
  2. a b c d Museum History Acropolis Museum. Viitattu 23.2.2015.
  3. Akropoliin uusi museo avataan - puuttuvat marmorit huomion kohteena YLE uutiset. 20.6.2009. Viitattu 20.6.2009.
  4. a b Museum Floor Plan Viitattu 23.2.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]