Akkadin valtakunta
| Osa artikkelisarjaa |
| Mesopotamia |
|---|
 |
|
Kieli |
|
Kulttuuri |
Akkadin valtakunta (akkadiksi 𒆳𒌵𒆠, māt Akkadi, sumeriksi 𒀀𒂵𒉈𒆠, a-ga-de3KI) oli muinainen seemiläinen imperiumi keskisessä Mesopotamiassa noin 2350 eaa.–2150 eaa.[1] Valtakunnan pääkaupunki oli Akkad. Akkadin perusti kuningas Sargon Suuri, Kišin kuninkaan juomanlaskija noin 2350 eaa. Sargon valloitti Persianlahdelta Välimereen ulottuvan suuren imperiumin.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Akkadilaiset menestyivät kauppiaina. Tärkeä liike-elämän keskus oli akkadilaisten perustama siirtokunta nimeltä Kaneš, nykyisin Kültepe Turkin valtion alueella. Akkadilaiset hakivat Kanešista metalleja ja möivät niitä Urin sumerilaiselle dynastialle. Sumerin kieleen alettiin omaksua enenevässä määrin akkadinkielisiä eli seemiläisiä lainasanoja. Urin viimeinen sumerilainen hallitsija Ibbi-Sin (1969-1945) tahtoi, että häntä puhutellaan akkadinkielisellä hallitsijanimellä.[2]
Legendojen mukaan Sargon oli ylipapittaren ei-toivottu lapsi, jonka ylipapitar jätti jokeen ajelehtimaan korissa ja jonka muuan puutarhuri löysi. Sargon nousi Kišin kuninkaan ylimysten joukkoon juomanlaskijaksi ja kaappasi lopulta vallan.[3][4]
Sargon perusti Akkadin valtakunnan 2334 eaa., kun hän Kišin armeijalla kukisti Lugalzaggesin. Sargon oli merkittävä sotilasjohtaja, ja hänen johdollaan akkadilaiset valtasivat koko Sumerin ja laajensivat vaikutusvaltaansa myös ympäröiviin maihin. Sargonin sanotaan voittaneen 34 taistelua Mesopotamian alueella ja levittäneen vaikutusvaltansa nykyisen Iranin, Syyrian, Persianlahden ja Turkin alueille.[3] Sargonin valtakautta kesti 56 vuotta, ja hän perusti joidenkin historioitsijoiden mukaan ensimmäisen laajan valtakunnan.[4]
Sargonia seurasivat hänen poikansa Rimuš ja Maništušu, jotka molemmat kuolivat väkivaltaisesti palatsijuonittelujen seurauksena. Akkadin valtakunta saavutti kuitenkin huippunsa Sargonin lapsenlapsen Naram-Sinin aikana. Tuolloin Akkad taisteli muun muassa pohjoisen voimakkaita kaupunkivaltioita, kuten Eblaa vastaan. Naram-Sim kehitti jumaluuteen rinnastettavan kuninkuuden ja käytti nimensä yhteydessä jumalalle tarkoitettua nuolenpäämerkkiä.[4][5]
Naram-Sinia seurasi hänen poikansa Šar-kali-Šarri, "kaikkien kuninkaiden kuningas".[6] Hänen aikanaan Akkad joutui sisäiseen sekasortoon ja monet eteläiset kaupunkivaltiot itsenäistyivät Akkadin vallasta. Šar-kali-Šarria seurasivat vielä Dudu ja Šu-turul, joiden aikana Akkadin valta ulottui enää vain Akkadin kaupungin ympäristöön.[5] Vaikka Akkadin valta heikkeni jo sisäisten olojen takia, Akkadin valtakunnan kaatuminen laitetaan usein itäisiltä vuorilta tulleiden gutilaisten syyksi. Urin kolmannen dynastian perustanut Ur-Nammu ajoi gutilaiset pois alueelta noin 2112 eaa.[4] Suuren kuivuuden arvellaan luoneen nälkää, kun pitkittyneet talven shamal-hiekkamyrskyt tuhosivat peltoja[7].
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Somervill, Barbara A.: Empire of Ancient Mesopotamia. New York: Chelsea House, 2010. ISBN 978-1-60413-157-4. Google-kirjat (viitattu 16.3.2013).
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ ”Akkad”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5.
- ↑ Salonen, Armas. (1956). Itämaisia hallitsijoita ja kansanjohtajia, s. 32, 33. Porvoo: WSOY.
- ↑ a b Somervill, s. 31–32.
- ↑ a b c d The Rise of Sumer and Akkadian Empire Cultural Property Training Resource. Colorado State University. Arkistoitu 19.11.2012. Viitattu 16.3.2013. (englanniksi)
- ↑ a b The Akkadian Period (ca. 2350–2150 B.C.) Heilbrunn Timeline of Art History. The Metropolitan Museum of Art. Viitattu 16.3.2013. (englanniksi)
- ↑ Somervill, s. 35–36.
- ↑ Strong winter dust storms may have caused the collapse of the Akkadian Empire Hokkaido University. Viitattu 12.1.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Akkadin valtakunta Wikimedia Commonsissa
