Akkadin Sargon

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Akkadin Sargon eli Sargon Suuri oli muinaisessa Mesopotamiassa asunut kuningas, joka loi suuren Akkadin valtion. Sargon aloitti sotaisat valloitusretket kaapattuaan vallan kotikaupungissa Kišissä. Kun Sargon julistautui kuninkaaksi, hän otti nimen Sargon, joka tarkoittaa akkadiksi 'oikea kuningas'. Sargon hallitsi lyhyen kronologian mukaan 2334–2279 eaa., Sargonin akkadilainen armeija oli tehokkaampi kuin sumerilaisten, ja siksi Sargon kukisti Sumerin kuninkaaksi julistautuneen Lugalzaggesin.

Akkadin Sargon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pää, jonka väitetään esittävän Akkadin Sargonia.

Sargonin ensimmäinen hallituskaupunki Kiš oli seemiläis-sumerilainen keskus, joka oli ollut monen aiemman lyhytikäisen monta kaupunkia käsittäneen valtion keskus. Sargonin noustessa valtaan Sumerin oli yhdistänyt sumerilainen Umman kaupungin kuningas Lugalzaggesi.

Sargonin kerrotaan olleen syntyjään ylipapittaren lapsi, joka oli laskettu asfaltilla tiivistetyyn koriin Eufratin vietäväksi[1]. Sieltä hänet pelasti eräs puutarhuri. Tämäntyyppistä tarinaa kerrotaan myös Raamatussa Mooseksen varhaislapsuudesta.[2] Aikuisena Sargon nousi Kišin kuninkaan Urzababan juomanlaskijaksi ylimystöön. Jonkin ajan kuluttua Sargon kaappasi vallan ottaen nimen Sargon (akkadiksi Šarru-Keenu tai Šarru-kin, 'oikea kuningas' tai 'laillinen kuningas'), joka tarkoittaa 'oikea kuningas'.

Sargonin tehokas armeija sai voittoja taistelukentillä. Tämän uskotaan johtuneen siitä, että Kišin seemiläisillä sotajoukoilla oli aseistus sumerilaisia liikkuvampaa ja kevyempää. Akkadilaisten menestys perustui mm. jousiin ja tehokkaisiin armeijoihin sekä nopeisiin sotavaunuihin.

Sumerilaisten aseistus oli huonoa; heillä oli hitaita sotavaunuja ja keihäitä sekä sotakirveitä aseina. Sumerilaisilla oli raskaita kilpirivien suojaamia hopliittifalangeja ja nelipyöräisiä sotavaunuja, pitkiä keihäitä, kilpiä ja vaunuja. Kišin seemiläisillä oli jousia, nuolia, tapparoita ja sotakirveitä.[3]

Sargon kertoo savitaulussaan vallannensa Elamin idässä, Subartun pohjoisessa, Amurrun idässä ja kastelleensa jalkansa "alisessa meressä". Sargon pyrki valloituksillaan turvaamaan kauppareitit Mesopotamiaan.

Ensin Sargon kukisti eteläisen Mesopotamian eli Sumerin, jota hallitsi Urukista käsin alkujaan Ummasta kotoisin ollut Lugalzaggesi. Sargon vangitsi Lugalzaggesin ja kuljetutti hänet näytteille kahleisiin Nippuriin Enlilin temppeliin kansan nähtäväksi.

Sargon valtasi itäisen Lounais-Iranissa sijaitseva Elamin, joka oli Mesopotamian vihollinen. Akkadilainen kuningas otti haltuunsa myös Persianlahden Tilmunin saaren, joka on luultavasti nykyinen Bahrain.

Sargon suuntasi valloitusretkensä pohjoiseen ja ulotti valtansa Assyriaan eli Subartuun ja Syyriaan Aleppon lähellä sijaitsevaan Eblaan asti.

Sargon valtasi läntisessä Pohjois-Irakissa sijainneen Marin, Libanonin Amanusvuoret, joilta sai seetripuuta sekä Etelä-Turkin Taurusvuoret, joilta sai hopeaa. Laivasto valtasi kuparilähteen Kyproksen.

Sargon perusti oman pääkaupungin Akkadiin luultavasti Sipparin ja Kišin välille. Aikaisemmin oltiin sitä mieltä, että vasta Sargon olisi aloittanut Mesopotamian alueen laajenemisen, mutta nyt ollaan sitä mieltä, että Sargon jatkoi siitä, mihin Lugalzaggesi jäi. Myös Lugalannemudu (2490–2400 eaa.) oli valloittanut suuren valtakunnan. Aikaisemmin suurkuninkaita kutsuttiin "Kišin kuninkaiksi", mutta Sargon I Suuri julistautui "neljän maailmanäären kuninkaaksi". Akkadia pidetään ensimmäisenä aitona valtiona Lähi-idässä. Sargon siirsi pääkaupunki Akkadiin eli Agadeen, joka oli alussa vain pieni kylä. Sargon loi ensimmäisen, noin 5400 miehen vahvuisen, pysyvän, kasarmeihin sijoitetun armeijan.[4]

Akkadin valtakunta merkitsi lopun alkua sumereille ja seemiläisten esiinmarssia. Akkadin kielestä tuli Mesopotamian virallinen kieli. Nuolenpääkirjoitus sovellettiin kokonaisuudessaan akkadiin. Mesopotamian kulttuurista tuli kaksikielinen. Sumerilaiset eivät olleet lainkaan kuuliaisia Akkadin alamaisia, vaan kapinoivat. Sargon yritti turhaan istuttaa Sumeriin pääjumala Dagania. Kuningas hankki suurtiloja ja edisti merikauppaa. Sargon arvosti Sumerin korkeata kulttuuria.

Sargon kukisti kapinoita vanhoilla päivillään kaikkialla maassaan ja mm. Subartussa.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ihmiskunnan värikkäät vaiheet, WSOY 1971, osa 1,Ransk alkuteos Connaissance de l-histoire,teokselle ei ole isbn-tunnusta, sivu 16
  2. Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, osa 1, s. 310–311. Kirjayhtymä, 1971.
  3. Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, s. 310–. Kirjayhtymä, 1971.
  4. Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, osa 1, s. 311–. Kirjayhtymä, 1971.