Aki Riihilahti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aki Riihilahti
Aki Riihilahti.jpg
Henkilötiedot
Koko nimi Aki Pasinpoika Riihilahti
Syntymäaika 9. syyskuuta 1976 (ikä 37)
Syntymäpaikka Helsinki, Suomi
Pelipaikka alempi keskikenttäpelaaja, puolustava keskikenttäpelaaja
Pituus 185 cm
Lempinimi Ägä[1]
Junioriseurat
1982–1994 HJK
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1995–1998 HJK 62 (11)
1996 Honka (laina) 3 (0)
1999–2000 Vålerenga 47 (5)
2001–2006 Crystal Palace 157 (13)
2006–2007 Kaiserslautern 10 (1)
2007–2009 Djurgården 12 (0)
2009–2011 HJK 40 (6)
2011 Klubi 04 (laina) 2 (0)
2013– Klubi 04 2 (0)
Yhteensä 335 (36)
Maajoukkue
1998–2007 Suomi 69 (11)

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Aki Pasinpoika Riihilahti (s. 9. syyskuuta 1976 Helsinki, Suomi) on suomalainen entinen jalkapalloilija, jonka pelipaikka oli yleensä keskikentällä puolustavassa roolissa. Hän pelasi vuodesta 1995 vuoteen 2011 kestäneellä ammattilaisurallaan Suomen lisäksi myös Norjassa, Englannissa, Saksassa ja Ruotsissa. Suomen maajoukkueessa Riihilahti pelasi 69 A-maaottelua.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihilahti on Helsingin Jalkapalloklubin kasvatti. Ensiesiintymisenä Veikkausliigassa hän teki seuran paidassa 23. heinäkuuta 1995 Ponnistusta vastaan.[2][3] HJK:ssa Riihilahti voitti Suomen-mestaruuden 1997, Suomen Cupin 1996 ja 1998 sekä Liigacupin kolme kertaa vuosina 1996–1998. Hän oli myös mukana, kun HJK selviytyi ensimmäisenä suomalaisjoukkueena Mestarien liigan lohkovaiheeseen. Vuonna 1999 Riihilahti siirtyi Norjan Tippeligaenin Vålerengaan.

Norjasta Riihilahti siirtyi Englannin silloisen 1. divisioonan Crystal Palaceen, jonka paidassa hän teki ensiesiintymisensä maaliskuussa 2001. Riihilahden Englannin uran kohokohta oli Crystal Palacen nousu Valioliigaan kaudeksi 2004–2005, jonka aikana hän teki neljä maalia. Yksi niistä oli tasoitusmaali suurseura Arsenalia vastaan 1–1-tulokseen päättyneessä ottelussa.[4] Joukkue putosi Mestaruussarjaan lopulta yhden pisteen erolla. Riihilahti oli seuran kannattajien suuri suosikki ja arvostettu pelaaja ja persoona Britteinsaarilla. Viimeisenä kautenaan Englannissa hän kärsi lukuisista loukkaantumisista.[5]

Kesäkuussa 2006 Riihilahti siirtyi Saksan Bundesliigasta pudonneeseen Kaiserslauterniin vuoden pituisella sopimuksella.[6] Hän kärsi kauden aikana loukkaantumisista, ja hänet leikattiin.[5] Sopimuksen umpeuduttua Riihilahti siirtyi Djurgårdenin riveihin Ruotsin Allsvenskaniin kahden ja puolen vuoden sopimuksella.[7] Hän oli siirtymässä keväällä MLS-liigan San Jose Earthquakesiin, mutta siirto ei lopulta koskaan toteutunut.[8]

Kesällä 2009 Riihilahti palasi kasvattajaseuraansa HJK:hon.[9] Hän oli mestaruuden voittaneen joukkueen avainpelaajia puolikuntoisenakin tehden kymmenessä ottelussa kolme maalia.[10] Riihilahti voitti Suomen-mestaruuden HJK:n riveissä myös kausilla 2010 ja 2011. 31. tammikuuta 2012 hän ilmoitti Iltalehteen kirjoittamassaan kolumnissa, ettei aio jatkaa kauden 2011 loppuun ulottunutta sopimustaan HJK:n kanssa, vaan lopettaa aktiiviuransa.[11]

Maajoukkueura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihilahti kuului Suomen maajoukkueen runkopelaajiin ollen mukana vuosien 2000, 2004 ja 2008 EM-kilpailujen sekä vuosien 2002 ja 2006 MM-kilpailujen karsinnoissa. Maajoukkue-ensiesiintymisensä hän teki 5. helmikuuta 1998 ystävyysottelussa Kyprosta vastaan, ja ensimmäisen maalinsa kolmannessa maaottelussaan Maltaa vastaan. Viimeisen maaottelunsa Riihilahti pelasi 17. lokakuuta 2007 Espanjaa vastaan. Yhteensä hän pelasi 69 A-maaottelua ja teki niissä 11 maalia.[3]

Muu elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihilahti työskentelee HJK:n kotiareenan Sonera Stadiumin toimitusjohtajana[12] ja on opiskellut MBA-tutkinnon Liverpoolin yliopistossa. Hänen lopputyönsä käsitteli urheilustadionkonseptien hallinnointia.[13]

Riihilahti tunnetaan myös taitavana kirjoittajana, ja hän on kirjoittanut kolumneja muun muassa The Timesiin ja Iltalehteen.[14] Lisäksi hän on toiminut kehitysvammaisten jalkapallomaajoukkueen kummina ja järjestänyt Be Special -hyväntekeväisyyskonsertin.[15] Hänet palkittiin vuoden 2008 Urheilugaalassa työstään kehitysvammaisten urheilun hyväksi urheilukulttuuriteko-Uunolla.[16]

Urheilu- ja televisiotoimittaja Riku Riihilahti on hänen isoveljensä.

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Katso Litin ja Ägän temput - pistä paremmaksi ja voita matka soihtuviestiin! Ilta-Sanomat. Viitattu 1.2.2012.
  2. Liigapelaajat Veikkausliiga. Viitattu 22.2.2009.
  3. a b Riihilahti Aki Suomen Palloliitto. Viitattu 16.7.2010.
  4. Crystal Palace 1-1 Arsenal BBC Sport. 6.11.2004. British Broadcasting Corporation. Viitattu 16.7.2010. (englanniksi)
  5. a b Aki Riihilahti leikkauspöydälle 9.11.2006. Plaza. Viitattu 16.7.2010.
  6. Aki Riihilahti siirtyy Kaiserslauterniin 28.6.2006. Ilta-Sanomat. Viitattu 16.7.2010.
  7. Siggi tror på Riihilathi - En riktig ledare 23.6.2007. FotbollDirekt.com. Viitattu 16.7.2010.
  8. Aki Riihilahden USA-diili varmistui 19.2.2009. Ilta-Sanomat. Viitattu 16.7.2010.
  9. Aki Riihilahti palaa Klubiin 31.7.2009. Veikkausliiga. Viitattu 31.7.2009.
  10. Riihilahti Aki Veikkausliiga. Viitattu 31.7.2009.
  11. Aki Riihilahti lopettaa aktiiviuransa Iltalehti. Viitattu 1.2.2012.
  12. Aki Riihilahti: Riihilahti rakentaa stadionista vientituotetta 14.4.2011. Kauppalehti. Viitattu 16.7.2011.
  13. Aki Riihilahti ihastui riskiin 31.1.2012. Talouselämä. Viitattu 1.2.2012.
  14. Aki Riihilahti, kirjallinen keskikenttämies YLE Elävä Arkisto. Yleisradio. Viitattu 16.7.2010.
  15. Be Special – hyväntekeväisyyskonsertti Finnair Stadiumilla 8.6. klo 18.30 (PDF) Uusimaa Palloliitto. Viitattu 16.7.2010.
  16. Simonen, Timo: Mitä sinulle merkitsee urheilukulttuuri? LUM. Viitattu 16.7.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]