Akebiakasvit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Akebiakasvit
Akebia quinata
Akebia quinata
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Putkilokasvit, Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit, Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset, Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset, Magnoliopsida
Lahko: Ranunculales
Heimo: Akebiakasvit Lardizabalaceae
R.Br.[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Akebiakasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Akebiakasvit Commonsissa

Akebiakasvit (Lardizabalaceae) on pieni leinikkikasveille sukua oleva kukkivien kasvien heimo, jossa on köynnösteleviä, puuvartisia kasveja ja jokunen pystyvartinen pensas. Eräitä pidetään koristekasveina.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akebiakasvien lehdet ovat vuorottaisia, sormiliuskaisia tai -lehdykkäisiä. Lehdykkäruodit ovat usein tyvestään turvonneet. Kukat ovat tertuissa oksien haaroissa olevien suojuslehtien hangoissa. Kasvit ovat tavallisesti yksineuvoisia ja monesti yksikotisia. Verholehtiä on kolme tai kuusi, ja ne ovat usein terämäisiä. Kukkien terälehdet puuttuvat joskus. Kehälehtien ja heteiden välissä on kaksi mesiäislehtikiehkuraa. Heteitä on kuusi, ja emilehdet ovat erillisiä ja niitä on vähintään kolme. Hedelmä on tavallisesti monisiemeninen tuppilo.[2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heimon lajeja tavataan Itä-Aasiassa Himalajalta Kiinaan ja Japaniin ulottuvalla alueella sekä Chilessä Etelä-Amerikassa. [3]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akebiakasveihin kuuluu yhdeksän sukua, ja niissä on yhteensä 36 lajia. Alaheimoja on kaksi, ja niistä toiseen kuuluu vain yksi laji.[4]

  • Lardizabaloideae: Kahdeksan sukua, 35 lajia heimon koko levinneisyysalueella. [5]
  • Sargentodoxoideae. Ainoa laji Sargentodoxa cuneata kasvaa Chilessä. Se on rentovartinen, lehtensä karistava pensas. Se eroaa muista akebiakasveista emiöltään, jossa on runsaasti erillisiä emilehtiä, jotka kiinnittyvät kukkapohjukseen kierteisesti. [6]

Akebiakasvit viljelykasveina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ravinnoksi käytetään sukujen Akebia, Lardizabala, Stauntonia ja Decaisnea meheviä hedelmiä. Lardizabala biternata -lajista saadaan sitkeää kuitua. Koristekasveista tunnetuin on Suomessakin aivan etelässä suojaisella kasvupaikalla menestyvä akebia eli kastanjaköynnös (Akebia quinata).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kasvien maailma - Otavan iso kasvitietosanakirja. Osa 1. 1997
  • Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
  1. Stevens, P. F.: Acanthaceae (Version 9) Angiosperm Phylogeny Website. June 2008. Viitattu 23.11.2010. (englanniksi)
  2. Stevens 2001–, viittaus 1.3.2015
  3. Stevens 2001–, viittaus 1.3.2015
  4. Stevens 2001–, viittaus 1.3.2015
  5. Stevens 2001–, viittaus 1.3.2015
  6. Stevens 2001–, viittaus 1.3.2015