Akanvirta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kelluvaa irtojäätä vuoroveden rinnalla virtaavassa akanvirrassa Schleswig-Holsteinin merenrannikolla.
Meloja odottaa vasemmalla akanvirrassa vuoroaan ja katselee päävirrassa temppuilevaa melojaa.

Akanvirta [1] tai koste [2][3] on virtausdynamiikassa virtaavassa nesteessä tai kaasussa syntyvä pysyvä pyörre. Sellainen syntyy usein luonnossa virtavesissä eli joissa ja siitä käytettävä nimitys on kansanomainen. Akanvirta virtaa joskus virtaveden keskellä kulkevaan päävirtaan nähden päinvastaiseen suuntaan pitkänkin matkan. Suuremmissa virtavesissä syntyvät akanvirrat ovat riittävän suuria, jotta niihin voi ohjata veneensä pysähtymisen ajaksi. Akanvirrat ovat myös hyviä vesillelaskupaikkoja virtaavien vesien varrella, koska akanvirran virtaukset ovat pieniä. Tätä ominaisuutta hyödynnetään nykyään erityisesti koskimelonnassa. Akanvirtoja syntyy koskissa esimerkiksi siltapilareiden, suurien kivien, saarien ja niemenkärkien taakse sekä jokien lahtiin.[3][4][5][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Akanvirta, Tieteen termipankki, viitattu 25.1.2020
  2. Facta 2001, s. 223.
  3. a b Viljanen, Ada: Virtavesikunnostuksen vaikutus melontaan (PDF) (docplayer.fi) opinnäytetyö. 2016. Forssa: Hämeen ammattikorkeakoulu. Arkistoitu 25.1.2020. Viitattu 25.1.2020.
  4. Toivonen, Teijo: Merislangia, Espoon kipparit ry, viitattu 25.1.2020
  5. Rimpeläinen, Jenni: Paikannimen monet tarinat. Varkautelaisten kansanetymologisia tulkintoja kaupunkinsa ja sen lähialueiden paikannimistä (Pro Gradu-tutkielma), Itä-Suomen yliopisto, päiväys 2.5.2011, viitattu 25.1.2020
  6. Kermankoski, kallanmelojat.fi, viitattu 25.1.2020

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.