Ajoneuvoyhdistelmä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ajoneuvoyhdistelmä
1. Vetoauto
2. Perävaunu
Polkupyörän ja perävaunun muodostama ajoneuvoyhdistelmä.

Ajoneuvoyhdistelmä on vetoajoneuvosta ja yhdestä tai useammasta perävaunusta tehty ajoneuvojen yhdistelmä[1].

Yhdistelmiä, joissa vetoautona toimii kuorma-auto, on kahta päätyyppiä: puoliperävaunu- ja täysperävaunuyhdistelmä. Käytännössä kaikkien raskaiden ajoneuvoyhdistelmien kuljettamiseen vaaditaan CE-luokan ajokortti. 1. lokakuuta 2008 alkaen on tilapäinenkin siirto rajoitettu koskemaan vain palo- ja pelastustoimintaa sekä huolto- ja korjaustoimintaa.[2]

Vaikka nimitystä rekka käytetään yleiskielessä perävaunullisesta kuorma-autosta[3] tai jopa pelkästä kuorma-autosta, ammattisanastossa rekan merkitys puolestaan vaihtelee sen suppeamman, perinteisen merkityksen ollessa pelkkä puoliperävaunu[4] ja laajemman merkityksen tarkoittaessa puolestaan puoliperävaunun ja kuorma-auton yhdistelmää. Alun perin rekka tarkoitti parireen päälle asetettua irtolavaa, jolla kuljetettiin puutavaraa.[5] Puoliperävaunun vetämiseen käytetään erityistä lyhyttä kuorma-autoa, jonka taka-akselin kohdalle rungon päällä on asennettu vetopöytä. Täysperä on kuorma-autosta ja varsinaisesta perävaunusta koostuva ajoneuvoyhdistelmä.

Yhdistelmätyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistelmät voidaan jakaa karkeasti kahteen yhdistelmätyyppiin. Nämä ovat moduuliyhdistelmät sekä kaikki näihin kuulumattomat. Moduuliyhdistelmillä tarkoitetaan rakenteellisesti yli 22,00 m pitkiä täysperävaunuyhdistelmiä ja yli 16,50 m puoliperävaunuyhdistelmiä. Moduuliyhdistelmien enimmäispituus on 25,25 metriä. Yli 22,00 metriä pitkissä yhdistelmissä pitää olla ABS-jarrut ja ABS tunnistimet jokaisella akselilla. Suomi ja Ruotsi olivat ensimmäiset Euroopan unionin maat jotka sallivat näiden liikkumisen. Nyt ainakin Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa on näitä testikäytössä, mutta myös Saksassa ja Tanskassa saa ajaa moduuliyhdistelmillä tietyillä reiteillä. Muuallakin Euroopassa on paineita pidempien yhdistelmien käyttöön ottamiseksi.

Perävaunuja koskevat samat leveys- ja korkeusrajoitteet kuin kuorma-autoja.

Täysperävaunuyhdistelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vetoauton ja täysperävaunun yhdistelmä (täysperä)

Täysperävaunuyhdistelmän vetoautona toimii vetokytkimellä varustettu kuorma-auto. Kuorma-auton vetokytkimeen on liitettynä varsinainen perävaunu. Tämän yhdistelmän virallinen nimitys on auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmä. Yhdistelmää kutsutaan myös nimillä täysperä tai täysperävaunuyhdistelmä. Yhdistelmän enimmäispituus on 25,25 metriä ja ilman Abs- jarruja 22,00 metriä. Moduulirakenteisen täysperävaunuyhdistelmän enimmäispituus on myös 25,25 metriä. Täysperävaunullisen yhdistelmän suurin sallittu kokonaismassa on 60 tonnia mikäli yhdistelmässä on vähintään 7 akselia. Kuormatilan enimmäispituus on moduuliyhdistelmässä 21,42 metriä[6]. Kansainvälisessä liikenteessä täysperävaunuyhdistelmän suurin sallittu kokonaispaino on 40 tonnia viidellä akselillalähde?.

Täysperävaunuyhdistelmä voidaan tehdä myös kuorma-autosta, apuvaunusta ("dollysta") ja puoliperävaunusta. Apuvaunu on erikoisrakenteinen keskiakseliperävaunu jonka päälle on asennettu vetopöytä. Vetopöydän päälle saadaan kytkettyä mikä tahansa puoliperävaunu.

Puoliperävaunuyhdistelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puoliperävaunuyhdistelmä

Puoliperävaunuyhdistelmän vetoautona toimii vetopöydällä varustettu kuorma-auto. Vetopöydän päälle kytketään puoliperävaunu. Puoliperävaunun vetoautoa kutsutaan usein nimillä (rekan)veturi, (rekan)vetäjä tai nuppi. Puoliperävaunuyhdistelmää kutsutaan usein nimellä puolikas ja puoliperävaunua nimillä rekka tai irtoperä. Puoliperävaunuyhdistelmän suurin sallittu pituus on 16,50 metriä ja suurin sallittu kokonaispaino on 48 tonnia kuudella akselilla. Etelämpänä Euroopassa puoliperävaunuyhdistelmän suurin sallittu kokonaismassa on 40 tonnia viidellä akselilla.

...jatkettuna keskiakseliperävaunulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vetoauton, puoliperävaunun ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä (lusikka-haarukka tai pendoliino)

Puoliperävaunuyhdistelmään on mahdollista liittää keskiakseliperävaunu. Näin saatavaa moduuliyhdistelmää koskevat samat koko- ja painorajoitukset kuin moduulirakenteista täysperävaunuyhdistelmää. Tämän yhdistelmän epävirallinen kutsumanimi on lusikka-haarukka sen liukkaalla ikävien taipumusten vuoksi. Tätä yhdistelmää koskevat samat rajoitukset kuin muitakin moduuliyhdistelmiä. Tällaisen moduulirekan taaemmasta keskiakselivaunusta käytetään myös "vasikka" nimeä.

...jatkettuna puoliperävaunulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vetoauton ja kahden puoliperävaunun yhdistemä (B-juna)

Puoliperävaunuyhdistelmän ensimmäisen puoliperävaunun päälle on mahdollista kytkeä toinen puoliperävaunu. Tällöin ensimmäiseen puoliperävaunuun pitää olla asennettuna vetopöytä. Tällaista vetopöydällistä puoliperävaunua kutsutaan linkkivaunuksi. Linkkivaunu voi olla varustettu siirrettävillä akseleilla, jolloin vetopöytä ja akselit saadaan siirrettyä kuormatilan alle laituriin peruuttamista ja ahtaissa paikoissa ajamista varten, kun ajetaan ilman toista puoliperävaunua. Vaihtoehtoisesti linkkivaunun korirakenne liukuu taaksepäin, taka-akseleiden päälle. Tämä yhdistelmä on Suomessa hyvin tuore tuttavuus. Yhdistelmää kutsutaan Suomessa nimellä B-juna. Tätä yhdistelmää koskevat samat rajoitukset kuin muitakin moduuliyhdistelmiä.

...jatkettuna varsinaisella perävaunulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vetoauton, puoliperävaunun ja täysperävaunun yhdistelmä (täysperävaunurekka - ei enää laillinen Suomessa)

Puoliperävaunuun voidaan liittää myös varsinainen perävaunu toiseksi perävaunuksi. Tätä yhdistelmää kutsutaan täysperävaunurekaksi[7]. Niitä ei ole saanut Suomessa käyttää enää 31.12.2006 jälkeen[8][7], paitsi poikkeusluvilla. Liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteen mukaan kielto johtuu siitä, että kolminiveliset yhdistelmät haluttiin poistaa liikenteestä niiden epävakaisuuden ja huonon hallittavuuden takia.[9] Vaikka tällä yhdistelmällä saadaan suuri kuljetuskapasiteetti, se on erittäin vaarallinen liukkaissa olosuhteissa, sillä äkkijarrutuksessa perävaunu voi sinkoutua pois ajoradalta ja yhdistelmä mennä kokoon linkkuveitsen tavoin. Tätä taipumusta kutsutaan englanniksi nimellä jackknifing, linkkuveitsi.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi myönsi kuitenkin 19.11.2013 viiden vuoden kokeiluluvan [10] Speed Oy:n täysperävaunurekalle reitille Vuosaari-Lahti-Vuosaari. Tämän yhdistelmän pituus on 33,5m ja kokonaismassa 80t. Jatkossa näiden suurempien "superrekkojen" on tarkoitus parantaa kuljetusten taloudellisuutta ja ekologisuutta.

Auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vetoauton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä

Yhdistelmän vetoautona toimii vetokidalla varustettu kuorma-auto. Tähän on kytketty keskiakseliperävaunu. Yhdistelmän suurin sallitty pituus on 18,75 metriä. Yhdistelmän suurin sallittu kokonaismassa on 44 tonnia. Tätä Suomessa melko harvinaista yhdistelmää käytetään yleisemmin Pohjoismaiden ulkopuolelle suuntautuvassa liikenteessä. Kansainvälisessä liikenteessä tämän yhdistelmätyypin suurin sallittu kokonaismassa on 40 tonnia.

Muualla maailmassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Australiassa saa kokemusperäisellä luvalla kuljettaa rekanvetäjään kytkettyä usean perävaunun yhdistelmää. Yleensä yhdistelmät koostuvat apuvaunulla/-vaunuilla toisiinsa yhdistetyistä linkkivaunun ja puoliperävaunun yhdistelmistä. Yhdistelmää kutsutaan nimellä road train, maantiejuna. Suurimmat sallitut kokonaispituudet vaihtelevat alueittain. Länsi-Australian ja Pohjoisterritorion osavaltioissa ovat sallittuja jopa yli 50-metriset yhdistelmät.

Joissakin Yhdysvaltain osavaltiossa saa puoliperävaunuyhdistelmään kytkeä apuvaunujen avulla lisäksi kaksi muuta puoliperävaunua.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ajoneuvoyhdistelmät - Yleinen suomalainen asiasanasto YSA Kansallinen ontologiakirjastopalvelu ONKI. Viitattu 25.2.2011.
  2. Autorekisterikeskus C-kortilla ei saa siirtää bussia tai yhdistelmää
  3. Suomen kielen perussanakirja. 2. painos, hakusanat rekka ja rekka-auto. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1993.
  4. Nurmi, Timo: MOT Gummerus Uusi suomen kielen sanakirja 1.0. Verkkosanakirja, hakusana rekka. Helsinki: Gummerus Kustannus Oy, 2009. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.2.2010).
  5. Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Hakusana rekka. WSOY, 2004.
  6. Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 4.12.1992/1257, 24 §; Finlex
  7. a b "Täysperävaunurekka" kielletään; TS 29.4.2004
  8. Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta 326/2004; Finlex
  9. LVM:n 29.4.2004 antama tiedote: Kuormaussäännöksen muutoksella parannetaan ajoneuvoyhdistelmien vakautta
  10. Ekorekalla päästösäästöä

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]