Harhaluulo
Harhaluulo eli ajatusharha (deluusio) on todellisuutta koskeva käsitys tai ajatus, jota henkilö pitää totena, vaikka se on todistettavasti epätosi.[1] Ajatusharha perustuu henkilön virhepäätelmiin, eikä sitä voida horjuttaa järkiperusteilla.[2] Harhaluuloa sellaisenaan ei kuitenkaan pidetä sairautena. Salaliittoteorioiden vuoksi voi olla myös vaikeaa päätellä, milloin henkilö puhuu faktaa.
Ajatusharhoja ilmenee usein psykooseissa. Henkilön ei kuitenkaan katsota olevan harhaluuloinen esimerkiksi sellaisten uskonnollisten käsitystensä perusteella, jotka voidaan nähdä päähänpinttyminä. Uudet, henkilökohtaisesta näkemyksestä poikkeavat asiat voivat olla henkilölle niin voimakas kokemus tai järkytys, että hänelle tulee pakkomielle alkaa "saarnata" niistä.
Sen sijaan jos aikuinen henkilö on itse keksinyt todeksi väittämänsä vakuuttelun, niin voidaan jo katsoa olevan kysymyksessä hoitoa vaativa vaiva.
Erilaisia harhaluuloja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harhaluulojen sisällöt ovat monimuotoisia ja harhaluulot voivat yhdistyä toisiinsa. Harhaluulot ovat kokijansa mielestä täysin totta.
Vainoamisharha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Vainoamisharha
Vainoamisharhasta kärsivä henkilö uskoo, että häntä vainotaan ja että vainoajan tarkoituksena on tehdä hänelle pahaa. Henkilö uskoo vainoajan tekevän asioita hänen tietämättään. Henkilö on varuillaan, peloissaan ja ahdistunut sekä usein uskoo, että häntä seurataan ja valvotaan, mahdollisesti myös valvontakameroista tai puhelinta salakuuntelemalla. Saattaa esiintyä skitsofreniassa (paranoidinen skitsofrenia) ja eräässä harhaluuloisuushäiriössä.
Suuruusharha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Suuruusharha
Suuruusharhasta kärsivä henkilö uskoo olevansa jotain suurta. Henkilöllä on virheellinen, epärealistisen suurenteleva käsitys omasta merkityksestä, vallasta ja identiteetistä. Suuruusharhasta kärsivä saattaa luulla olevansa erittäin varakas, vaikutusvaltainen tai kaikkivoipainen. Saattaa esiintyä skitsofreniassa ja eräässä harhaluuloisuushäiriössä. Suuruusharha on yleinen oire kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisessa vaiheessa.
Suhteuttamisharha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Suhteuttamisharha
Suhteuttamisharhasta kärsivä henkilö tulkitsee ympäristön tapahtumia ja ympäristössään havaitsemiaan asioita virheellisesti: henkilö antaa kyseisille asioille itseensä viittaavan merkityksen perusteetta. Asiat eivät kuitenkaan liity millään tavalla henkilöön. Suhteuttamisharhoja voi esiintyä esimerkiksi ihmisten eleisiin, lehtikirjoituksiin ja televisio-ohjelmiin liittyen. Saattaa esiintyä skitsofreniassa.
Erotomaaninen harha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Erotomaanisesta harhasta kärsivä henkilö uskoo perusteetta jonkun henkilön olevan rakastunut häneen. Erotomaanisesta harhasta kärsivän kohde on usein korkeammassa asemassa oleva tai julkisuudessa esiintyvä henkilö. Erotomaanisesta harhasta kärsivä yrittää usein ottaa yhteyttä kohteeseensa, mikä on kohteelle häiritsevää, erityisesti pitkään jatkuessa. Saattaa esiintyä skitsofreniassa ja eräässä harhaluuloisuushäiriössä.
Somaattinen harha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Somaattisesta harhasta kärsivä henkilö uskoo perusteetta, että hänen kehossaan on jotain vialla: esimerkiksi, että hänen kehonsa toimii väärin tai että hänen kehonsa näyttää vääränlaiselta tai että se on esimerkiksi epämuodostunut. Somaattisesta harhasta kärsivä saattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle. Saattaa esiintyä skitsofreniassa ja eräässä harhaluuloisuushäiriössä.
Syitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harhaluuloille ei ole vain yhtä syytä. Huomattavin ympäristötekijä on yksinäisyys. Jos ihminen istuu päivät pitkät yksin asunnossaan ilman ketään kenen kanssa keskustella, hän saattaa alkaa ylen määrin seurata ja kuvitella esimerkiksi naapuriensa tekemisiä.[3]
Muistisairaudet altistavat harhaluuloille. Unohdettuaan mihin on tavaransa laittanut ihminen voi alkaa kuvitella, että joku on koskenut siihen. Myös kuumeinen virtsatietulehdus voi aiheuttaa vanhalle ihmiselle sekavuutta ja harhaluuloja.[3]
Hoito vastoin tahtoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jos harhaluuloista on vaaraa ympäristölle tai henkilölle itselleen, eli jos hän esimerkiksi laiminlyö luulojensa takia oman terveydenhuoltonsa, hänet voidaan toimittaa tahdosta riippumattomaan hoitoon.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Huttunen, Matti: Harhaluulo (deluusio) Lääkärikirja Duodecim. 20.4.2007. Terveyskirjasto, Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 31.8.2008.
- ↑ harhaluulo, delusio Tohtorin lääkärikirja.
- ↑ a b Yksinäisyys voi altistaa vanhuksen harhaluuloille – "Ei ole kummallista, jos alkaa tarkkailla naapureita" Studio55.fi. Viitattu 23.4.2016.
- ↑ Kärsiikö ikääntynyt omaisesi harhaluuloista? Näin voit auttaa Studio55.fi. Viitattu 23.4.2016.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bortolotti, Lisa: Delusion The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
- Huttunen, Matti: Harhaluulo (deluusio) Lääkärikirja Duodecim. Terveyskirjasto, Kustannus Oy Duodecim.
- Mielenterveystalo (Arkistoitu – Internet Archive)