Ajatus (vuosikirja)
| Ajatus | |
|---|---|
 Ajatus 63, 2006. |
|
| Lehtityyppi | tiedejulkaisu |
| Aihealue | filosofia |
| Kustantaja | Suomen filosofinen yhdistys |
| ISSN | ISSN 0355-1725 |
| Perustettu | 1926 |
| Päätoimittaja | Arto Laitinen |
| Kotikunta | Helsinki |
| Kotimaa | Suomi |
| Ilmestymistiheys | kerran vuodessa |
| Kieli | suomi ja ruotsi |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Ajatus on Suomen filosofisen yhdistyksen vuosikirja. Se on ilmestynyt lähes vuosittain vuodesta 1926, sen lisäksi sarjassa on julkaistu joukko erikoisnumeroita. Vuodesta 2016 vuosikirjan päätoimittajana on ollut Arto Laitinen, ja sen toimittajiin ja toimitusneuvostoon kuuluu filosofian tutkijoita eri yliopistoista.[1]
Nykyisin Ajatus-vuosikirjassa julkaistaan lähinnä suomen- ja ruotsinkielisiä artikkeleita, mutta aiemmin siinä on julkaistu artikkeleita myös muun muassa englannin ja saksan kielillä. Yhdistyksen varsinainen kansainvälinen julkaisusarja on vuodesta 1935 ilmestynyt Acta Philosophica Fennica.
Vuosikirjassa julkaistaan tieteellisiä filosofisia artikkeleita, Suomen filosofisen yhdistyksen kokousesitelmiä, väitösluentoja (lectioita) sekä kirja-arvosteluja. Sen lisäksi vuosikirjassa on julkaistu joitakin käännöstekstejä. Ajatus noudattaa referee-menettelyä: toimitukselle tarjotut artikkelit – lukuun ottamatta kokousesitelmiä ja väitösluentoja – arvioidaan nimettömästi. Arviointi kestää noin kolme kuukautta.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1873 perustettu Suomen filosofinen yhdistys sai oman tiedejulkaisunsa vuonna 1926. Tuolloin puheenjohtajana toimi Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian professori Arvi Grotenfelt. Julkaisua oli kuitenkin suunniteltu jo paljon aikaisemmin: sen perustaminen oli ollut esillä jo 1905 ja 1911, ja sitä varten oli kerätty ennakkotilauksia vuonna 1915. Hanke lykkäytyi osin sota-ajan vuoksi.[2]
Alkuvaiheessa vuosikirjan niteitä julkaistiin vaihtelevasti 1–3 vuoden välein. Taukoja oli esimerkiksi talvisodan aikana ja jatkosodan jälkeen. Vuosina 1948–1956 niteitä julkaistiin vain joka toinen vuosi. Vuodesta 1983 niteitä on julkaistu joka vuosi.[2]
Alkuvaihessa Ajatuksessa julkaistiin enimmäkseen saksalaismallista filosofiaa, ja paljon muun muassa psykologian alaan nykyisin luettavaa aineistoa. 1930- ja 1940-luvuilla huomio kääntyi vähitellen analyyttisen perinteen mukaisiin logiikkaa ja (luonnon)tiedettä kosketteleviin kysymyksiin. Ohjelmallisesti Ajatus ei edusta mitään tiettyä filosofista suuntaa, ja viime aikoina sisältö on uudelleen monipuolistunut. Esimerkiksi niteen 61 (2004) teemana oli fenomenologia. Aiemminkin on julkaistu yhtä lailla pragmatismia ja marxilaista filosofiaa (39/1983). Filosofian historiaa on käsitelty usein vuosikirjan historian varrella.[2]
Ajatuksen sisältö oli alussa suomenkielistä. Numerossa 6 (1933) julkaistiin ensimmäiset ruotsin- ja saksankieliset artikkelit. Myöhemmin on julkaistu lukuisia englanninkielisiä artikkeleita (ensimmäiset niteessä 15/1948), ja jopa yksi ranskankielinen artikkeli (Mikel Dufrenne, 36/1976). Viimeinen kansainvälinen nide oli nro 39 (1983), jonka jälkeen Ajatusta on julkaistu jälleen vain suomeksi ja ruotsiksi.[2]
Monissa varhaisissa niteissä julkaistiin varsin laajoja artikkeleita, jopa yli 100-sivuinen. Nykyisin suositeltu enimmäispituus on 30 sivua.[2]
Päätoimittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1926–1965: päätoimittajaa ei nimetty julkaisuissa erikseen
- 1966: Rolf Westman
- 1967–1968: Reijo Wilenius
- 1969–1973: Jaakko Blomberg
- 1976–1983: Juha Manninen
- 1984–1990: Juhani Pietarinen
- 1991–1996: Matti Sintonen
- 1996–2003: Heta Gylling
- 2004–2010: Sami Pihlström
- 2011–2015: Juha Räikkä
- 2016–2020: Arto Laitinen
Sisältöä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eräitä tunnettuja artikkeleita:
- Hintikka, Jaakko: ”Modality and Referential Multiplicity” (20/1957)
- Hintikka, Jaakko: ”'Olevaisen suuren ketjun' aukot” (40/1983)
- Hintikka, Jaakko: ”Transsendentaalitiedon paradoksi” (40/1983)
- Kaila, Eino: ”Muutama huomautus persoonallisuudesta” (5/1932)
- Kaila, Eino: ”Vähäsen logistiikasta” (9/1938)
- Kannisto, Heikki: ”Sokraattinen metodi: Filosofia 'sotataitona'” (45/1988)
- Kannisto, Heikki: ”Hyveetkö jälleen?” (48/1991)
- Salomaa, J. E.: ”Filosofian käsitteestä” (1/1926)
- von Wright, Georg Henrik: ”Ludwig Wittgenstein: En biografisk skiss” (18/1954)
- von Wright, Georg Henrik: ”En filosof ser på filosofin” (40/1983)
- von Wright, Georg Henrik: ”Mitä filosofia minulle on?” (48/1991)
Sarjassa julkaistuja monografioita:
- Kaila, Eino: Einstein-Minkowskin invarianssiteoria (21/1958)
- Tenkku, Jussi: Oikeus ja elämän arvo (25/1963)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ajatus. Suomen filosofinen yhdistys.
- Ajatuksen digitaalinen versio Journal.fi -verkkoalustassa