Aivokalvontulehdus
| Aivokalvontulehdus | |
|---|---|
 |
|
| Luokitus | |
| ICD-10 | G00 |
| ICD-9 | 320 |
| MedlinePlus | 000680 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Aivokalvontulehdus tai meningiitti on yleensä bakteerin (kuten meningokokki, hemofilus, pneumokokki) tai viruksen aiheuttama aivo- ja selkäydinkalvojen tulehdustila.[1] Hoitamaton bakteerimeningiitti saattaa aiheuttaa kuoleman muutaman tunnin kuluessa ensimmäisten oireiden alkamisesta, ja joskus potilas kuolee parhaasta mahdollisesta hoidosta huolimatta.
Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aivokalvontulehduksen tyypillisiä oireita ovat:
- Korkea kuume
- Päänsärky
- Niskajäykkyys
- Tajunnan hämärtyminen
- Meningokokkibakteerin aiheuttamassa taudissa petekkiat (pienet iholla olevat verenpurkaumat) ja šokki
- Pahoinvointi ja oksentelu
Patogeneesi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aivokalvontulehdus tarttuu yleensä heikosti. Bakteerimeningiitti on virustautia harvinaisempi mutta vaarallisempi. Virusmeningiitti on 3–4 kertaa bakteerimeningiittiä yleisempi sairaus. Hyvin harvinaisena aivokalvontulehduksen muotona esiintyy sienimeningiittiä, jonka aiheuttaa useimmiten hiivasieni Candida albicans tai Cryptococcus neoformans. Sairautta ei juuri esiinny muutoin terveillä ihmisillä, vaan kohonnut riski on etupäässä potilailla, joilla immuunijärjestelmä on heikentynyt esimerkiksi HI-viruksen vaikutuksesta.[2]
Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bakteerimeningiittiä hoidetaan suonensisäisellä antibiootilla. Virusmeningiitti on huomattavasti lieväoireisempi tauti, ja osa sitä sairastavista voidaan hoitaa kotona.
Diagnosointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aivokalvontulehdusta epäiltäessä otetaan aivo-selkäydinneste- eli likvornäyte, joka paljastaa mahdollisen tulehduksen.
Epidemiologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kyseessä on vakava mutta koko ajan harvinaistuva sairaus. Suomessa meningiittejä havaittiin 1980-luvulla jopa noin 1 200 tapausta vuosittain, nykyisin enää muutama sata.[3] Sairaus saattaa pahimmillaan johtaa kuolemaan tai pysyviin vaurioihin, ja sitä on todettu kaikissa ikäluokissa.
Lapsilla meningiitin riski on suurin syntymän ja kahden vuoden iän välillä.[4]
Komplikaatiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mikäli potilas on sairastumishetkellä pieni lapsi, vaarana on CP-vamma.[5] Joillakin potilailla aivokalvontulehdus kehittyy sikotaudin oheissairautena. Aivokalvontulehdus voi aiheuttaa potilaalle pysyviä neurologisia haittoja, kuten kuulovamman.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lääkärin CD 2005
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mitä aivokalvontulehdus on? Terve.fi. Viitattu 18.11.2014.
- ↑ Meningitis.com.au (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Sairaslapsi.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Emedicinehealth.com
- ↑ Cp.liitto (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aivokalvotulehdus (meningiitti) aikuisilla, Terveyskirjasto.fi
- Terveyskirjasto, Hannu Jalanko: Aivokalvotulehdus lapsella, 17.2.2021
- Terveyskirjasto: Meningiittivyöhyke
- Mayo Clinic: Meningitis (englanniksi)
- Centers for Disease Control and Prevention (CDC): Meningitis (englanniksi)
- World Health Organization (WHO): Meningitis (englanniksi)