Aisnen taistelut

Aisnen taisteluilla tarkoitetaan kolmea Ranskan Aisnejoella ensimmäisessä maailmansodassa länsirintamalla käytyä taistelua. Taistelut käytiin syksyllä 1914, keväällä 1917 ja kevätkesällä 1918.

Sisällysluettelo

1 Aisnen ensimmäinen taistelu
2 Aisnen toinen taistelu
3 Aisnen kolmas taistelu
4 Lähteet
5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Aisnen ensimmäinen taistelu

Aisnen ensimmäisessä taistelussa ympärysvallat hyökkäsivät Marnejoen taistelusta vetäytyvää Saksan armeijaa vastaan 13.–28. syyskuuta 1914.^[1] Saksan tykistö pysäytti tämän hyökkäyksen. Tämän jälkeen alkoi rintaman jatkaminen kohti pohjoista, eli ”kilpajuoksu Atlantille”.

[muokkaa] Aisnen toinen taistelu

Saksalaisten juoksuhautoja Aisnen toisessa taistelussa

Aisnen toinen taistelu eli Chemin des Damesin taistelu käytiin 16. huhtikuuta – 9. toukokuuta 1917 ja se oli ranskalaisen Nivellen offensiivin pääosa. Nivellen offensiivi epäonnistui kuitenkin täysin ja se tuhosi Robert Nivellen uran, ja laukaisi laajan kapinan ranskalaisissa yksiköissä.^[2] Monet upseerit ja hallituksen jäsenet vastustivat Nivellen suunnittelemaa hyökkäystä. Ranskan armeijalla oli jo yllin kyllin kokemusta Verdunin ja Sommen kaltaisista hyödyttömistä kulutustaisteluista.

Ranskan 1,2 miljoonaa sotilasta hyökkäsi 7 000 tykin voimalla Saksan miljoonaa sotilasta vastaan Roylen ja Reimsin välissä. Ensimmäisenä taistelupäivänä hyökättiin 19 divisioonan voimin 80 kilometrin levyisellä rintamalla, joka ulottui Soissonsista Reimsiin. Koska saksalaisten asemat olivat ylhäällä joen töyräällä, heillä oli etulyöntiasema.

Aisnen rintama 1917

Ensimmäisenä päivänä kuoli ja haavoittui 40 000 ranskalaista, ja 76 ranskalaista Carl Schneider -panssarivaunua tuhottiin. Näitä panssareita käytettiin ensi kertaa tässä taistelussa. Seuraavana päivänä Ranskan 4. armeija hyökkäsi Reimsistä itään Moronvillesiä kohti. Nivelle määräsi joukkonsa uusiin hyökkäyksiin 20. huhtikuuta saakka, sillä hän ei uskonut, että hänen operaationsa oli epäonnistunut. Ranskan kokonaistappiot tässä taistelussa olivat 187 000 kuollutta ja haavoittunutta, Saksan puolestaan 168 000.

Pientä menestystä oli joissain pienemmissä hyökkäyksissä suurten, tappiollisten jälkeen, esimerkiksi 5. toukokuuta 1917 Chemin des Damesissa käydyssä taistelussa. Ranskan 2. divisioona kieltäytyi 3. maaliskuuta hyökkäämästä, ja kapina levisi pian kymmeniin muihin ranskalaisyksiköihin.

[muokkaa] Aisnen kolmas taistelu

Georges Scottin (1873–1943) piirros ”Amerikkalaista merijalkaväkeä Belleaun metsässä” (1918)

Aisnen kolmas taistelu käytiin 27. maaliskuuta – 6. kesäkuuta 1918. Tämän taistelun avulla saksalaiset pyrkivät valtaamaan Aisnen toisessa taistelussa menettämänsä Chemin des Damesin takaisin.^[3] Taistelu oli osa Kaiserschlacht-hyökkäysten sarjaa, joita Saksa teki keväällä ja kesällä 1918.

Hyökkäys nimettiin Blücher-Yorck-hyökkäykseksi parin saksalaisen Napoleonin sotien kenraalin mukaan.^lähde? Sen tarkoitus oli tuoda saksalaiset tykit ampumaetäisyyden päähän Pariisista, ja mahdollistaa hyökkäys Flanderin rintamalla ympärysvaltojen irrottaessa joukkoja puolustamaan Aisnejoen asemia.^[3]

Saksa aloitti 27. maaliskuuta raskaan pommituksen kohti ympärysvaltain joukkoja 4 000 tykin voimin. Seuraavaksi kaasua päästettiin läntisten joukkojen päälle. Saksalaisten jalkaväkihyökkäys eteni vastustamattomalla voimalla 40 kilometrin leveydellä. Hyökkäys oli tullut ranskalaiseille yllätyksenä, niinpä saksalaiset saavuttivat Aisnejoen kuudessa tunnissa. Saksa löi kahdeksan ympärysvaltain divisioonaan Soissonsin ja Reimsin välissä ajaen ympärysvallat Veslejoelle ja edeten sen jälkeen auringonlaskuun mennessä noin 15 kilometriä. Saksalaiset olivat ottaneet 30. toukokuuta mennessä vangiksi 50 000 sotilasta ja 800 tykkiä.^[3]

Saksan armeija oli 3. kesäkuuta 90 kilometrin päässä Pariisista, mutta ampumatarvikkeet olivat lopussa ja varajoukoista oli pulaa. Sitkistyvää vastarintaa oli havaittavissa. Paikalle saapuneet yhdysvaltalaiset divisioonat katkaisivat Saksan hyvin alkaneen etenemisen Chateau-Thierryn ja Belleaun metsän taistelussa. Lopulta saksalaiset pysäytettiin Marnejoella 6. kesäkuuta^[3] samalla tavoin kuin maaliskuun Michael- ja huhtikuun Georgette-operaatiot oli aiemmin samana vuonna pysäytetty.