Air Force One (elokuva)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Air Force One
Elokuvan juliste.
Elokuvan juliste.
Ohjaaja Wolfgang Petersen
Käsikirjoittaja Andrew W. Marlowe
Tuottaja Wolfgang Petersen
David V. Lester
Marc Abraham
Thomas A. Bliss
Peter Kohn
Mary Montiforte
Armyan Bernstein
Gail Katz
Jonathan Shestack
Kuvaaja Michael Ballhaus
Leikkaaja Richard Francis-Bruce
Pääosat Harrison Ford
Gary Oldman
Glenn Close
Wendy Crewson Liesel Matthews
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Columbia Pictures
Ensi-ilta Yhdysvaltain lippu 25. heinäkuuta 1997
Suomen lippu 24. lokakuuta 1997
Kesto 124 min
Alkuperäiskieli englanti, venäjä
Budjetti 85 000 000 $
Tuotto 315 156 409 $ [1]
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Air Force One on yhdysvaltalainen toimintaelokuva, jonka ensi-ilta oli Yhdysvalloissa 25. heinäkuuta 1997 ja Suomessa 24. lokakuuta 1997. Elokuvan on ohjannut Wolfgang Petersen, ja sen pääosissa nähdään Harrison Ford, Gary Oldman ja Glenn Close. Elokuva oli Oscar-ehdokkaana parhaan leikkauksen ja äänitehosteiden palkinnosta, mutta se menetti molemmat ehdokkuudet Titanicille.

Air Force Onen juoni kertoo kuvitteellisesta Yhdysvaltain presidentistä James Marshallista, jonka matkustajalentokone Air Force One joutuu terroristien kaappaamaksi. Presidentti joutuu pelastamaan terroristien panttivangit lentokoneesta, mukaan lukien Valkoisen talon virkailijoita ja oman perheensä. Elokuvassa seurataan myös varapresidentti Kathleen Bennettin ja muun kabinetin yrityksiä neuvotella terroristien kanssa. Elokuvassa esitellään katsojalle Air Force Onen piirteitä, kuten sisätiloja ja turvatoimia, mutta osa näistä on liioiteltuja; esimerkiksi todellisuudessa Air Force Onessa ei ole pakokapselia Yhdysvaltain presidentille.

Sisällysluettelo

Juoni[muokkaa]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Yhdysvaltain presidentti James Marshall matkustaa Venäjän presidentin Petrovin vieraaksi Moskovaan ja julistaa puheessaan, että Yhdysvallat ei enää neuvottele terroristien kanssa. Puheen jälkeen presidentti saapuu lentokentälle ja on aikeissa palata Air Force Onen kyydissä Yhdysvaltoihin, mutta myös joukko uutisryhmän jäseniksi naamioituneita terroristeja saapuu lentokoneen matkustajiksi. Kun lentokone on Saksan ilmatilassa, terroristien kanssa liittoutunut salaisen palvelun agentti Gibbs antaa asevarastosta kiihkomielisen Egor Korshunovin johtamille terroristeille käsiaseita, joiden avulla terroristit tappavat suurimman osan presidentin henkivartijoista. Salaisen palvelun agentit evakuoivat presidentin lentokoneen ruuman pakokapselilla, ja lentäjät laskeutuvat Yhdysvaltain ilmavoimille kuuluvaan Ramsteinin lentotukikohtaan. Terroristit kuitenkin murtautuvat ohjaamoon, ampuvat lentäjät ja ohjaavat Air Force Onen nousuun kiitotieltä.

Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa varapresidentti Kathleen Bennett, puolustusministeri Walter Dean ja muut presidentin kabinetin jäsenet kokoontuvat Valkoisessa talossa ja yrittävät neuvotella terroristien kanssa, jotta nämä vapauttaisivat kaikki panttivangeiksi otetut henkilöt lentokoneessa, mukaan lukien presidentin vaimon Gracen ja tyttären Alicen. Korshunov kuitenkin vaatii, että Yhdysvaltain ja Venäjän on päästettävä vapaaksi Kazakstanin diktaattoriksi julistautunut kenraali Ivan Radek, jonka yhdysvaltalaiset ja venäläiset kaappasivat Marshallin ja Petrovin määräämässä sotilasoperaatiossa ja vangitsivat venäläiseen vankilaan. Bennett kieltäytyy suostumasta Korshunovin vaatimuksiin, koska kansanmurhasta tuomittu Radek voisi kaapata vallan Venäjällä. Korshunov uhkaa teloittavansa panttivankinsa ja ampuu turvallisuusneuvonantaja Jack Dohertyn. Bennetille ja kabinetille ilmoitetaan, että Air Force Onesta laukaistu pakokapseli on paikannettu, mutta presidentti Marshall ei ollut sen sisällä. Todellisuudessa Marshall piiloutui Air Force Onen rahtiruumaan, koska Vietnamin sodan veteraanina hän kykenee pelastamaan panttivangit lentokoneesta. Ruumassa Marshall tappaa yhden terroristeista, mutta muut terroristit havaitsevat hänen läsnäolonsa ja ilmoittavat koneen keskusradiossa teloittavansa yhden panttivangeista, ellei hän antautui heille. Marshall ei suostu ja Korshunov ampuu panttivankinsa, mutta presidentti onnistuu pelastamaan muut panttivangeista.

Air Force Onen polttoainesäiliö ehtyy ja terroristit kutsuvat KC-10 Extender -ilmatankkauslentokoneen, minkä aikana suurin osa panttivangeista pakenee koneesta laskuvarjoilla. Terroristit kuitenkin vangitsevat Marshallin, hänen perheensä, majuri Joe Caldwellin, kansliapäällikkö Lloyd Shepardin ja Gibbsin. Korshunov kertoo ampuvansa Gracen ja Alicen, ellei presidentti soita puhelimella Petroville, jotta Radek pääsisi vapaaksi vankilasta. Washingtonissa Dean suostuttelee Bennettin allekirjoittamaan sopimuksen, jossa presidentin valta siirtyisi varapresidentille, mutta Bennett kieltäytyy suunnitelmasta. Marshall soittaa Petroville ja Radek päästetään vapaaksi, mutta terroristien juhliessa kenraalin vapautumista Marshall pääsee vapaaksi ja tappaa kaikki terroristit paitsi Korshunovin, joka ampuu Shepardin ja pakenee Gracen kanssa. Korshunov pyrkii pakoon koneesta laskuvarjolla, mutta presidentti kuristaa terroristin laskuvarjon naruilla murtaen Korshunovin kaulanikamat. Marshall soittaa Petroville ja käskee häntä perumaan Radekin vapautuksen, mutta kenraali ei tottele vartijoiden käskyjä ja yrittää paeta vankilasta, minkä seurauksena hänet ammutaan vankilapaossa.

Radekille uskollisen kazakstanilaisen lentotukikohdan komentaja lähettää MiG-29-suihkuhävittäjänsä ampumaan alas Air Force Onen, mutta Yhdysvaltain ilmavoimille kuuluvat F-15 Eaglet saapuvat puolustamaan presidentin konetta. MiG-hävittäjien hyökkäys torjutaan, mutta Air Force Onen moottori- ja ohjausjärjestelmät vaurioituvat ja kone alkaa menettää korkeutta. Yhdysvaltain ilmavoimat lähettää C-130 Herculesin, joka Air Force Oneen sidotun kaapelin avulla siirtää Gracen, Alicen ja haavoittuneen Shepardin turvaan. Kun Marshallin vuoro tulee, Gibbs paljastaa työskennelleensä terroristeille ampumalla majuri Caldwellin. Nyrkkitappelun päätteeksi Marshall pakenee kaapelilla, joka irrottautuu Air Force Onesta ja Gibbs syöksyy lentokoneen kyydissä Kaspianmereen. Bennett ja muut kabinetin jäsenet juhlivat Valkoisessa talossa, ja C-130 Hercules vaihtaa radiokoodikseen "Air Force One" ja matkaa turvallisesti Yhdysvaltoihin.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Rooliluettelo[muokkaa]

Rooli Näyttelijä
Presidentti James Marshall Harrison Ford
Evan Korshunov Gary Oldman
Varapresidentti Kathryn Bennett Glenn Close
Grace Marshall Wendy Crewson
Alice Marshall Liesel Matthews
Lloyd Shepherd Paul Guilfoyle
Majuri Caldwell William H. Macy
Walter Dean Dean Stockwell
Jack Doherty Tom Everett
Kenraali Ivan Radek Jürgen Prochnow
Eversti Axelrod Michael Ray Miller
Andrei Kolchak Elya Baskin
Sergei Lenski Levani Outchaneichvili
Igor Nevsky David Vadim
Boris Bazylev Andrew Divoff
Vladimir Krasin Ilia Volokh
Majuri Perkins Chris Howell
Thomas Lee Spencer Garrett
Kenraali Northwood Bill Smitrovich

Lähteet[muokkaa]

  1. Box Office Mojo: Määritä nimeke! Viitattu 24.11.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa]