Aino Lehtokoski
| Aino Lehtokoski | |
|---|---|
 Aino Lehtokoski 1930-luvulla. |
|
| Kansanedustaja | |
|
1.4.1919–14.10.1949
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Turun eteläinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. kesäkuuta 1886 Maaria |
| Kuollut | 14. lokakuuta 1949 (63 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | järjestötyöntekijä |
Aina (Aino) Aleksandra Lehtokoski (o.s. Malm, 6. kesäkuuta 1886 Maaria – 14. lokakuuta 1949 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1919-1949.[1] Puolueensa oikeistosiipeen kuulunut Lehtokoski oli 1920-1940-lukujen merkittävimpiä sosialidemokraattisia vaikuttajia Varsinais-Suomessa. Hän on yksi pitkäaikaisimpia kansanedustajia istuttuaan eduskunnassa yhtäjaksoisesti yli 30 vuotta ja osallistuttuaan kaikkiaan 35 valtiopäiville.[2] Naiskansanedustajista häntä pitkäikäisimpiä ovat ainoastaan Sirkka-Liisa Anttila, Miina Sillanpää ja Aino Malkamäki.lähde?
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aino Lehtokosken vanhemmat olivat kirvesmies Frans Fredrik Malm (s. 1857) ja Oripäästä kotoisin ollut Eeva Stiina Tienhaara (1862-1934).[1] Kansakoulun jälkeen hän muutti yksitoistavuotiaana palvelijaksi Turkuun. Lehtokoski kuului Turun työväenyhdistyksen palvelijattarien ammattiosastoon ja perusti 1904 Turun Taloustyöntekijäin Yhdistyksen, jonka puheenjohtajana hän oli sen koko toiminnan ajan. Palvelijan työnsä jätettyään Lehtokoski oli vuodet 1904-1918 SDP:n ja Työväen Raittiusliiton järjestötyöntekijänä muun muassa vaalipiirinsä kiertävänä puhujana.[2][3]
Lehtokoski valittiin kansanedustajaksi sisällissodan jälkeen vuonna 1919. Eduskunnassa hän ajoi aktiivisesti erilaisia sosiaalisia uudistuksia, kuten uutta avioliittolakia, äitiysvakuutusta ja nuorten työsuojelua sekä punaleskien ja vammaisten asiaa. RAittiusliikkeen vaikuttajana Lehtokoski oli myös innokas kieltolain puolustaja. 1920-luvun alussa Lehtokoski asui Ulvilassa ja toimi kansanedustajan tehtäviensä ohella sosialidemokraattisen piirijärjestön puhujana Satakunnassa. Vuosina 1925–1933 hän oli Kulutusosuuskuntien Keskusliiton luennoitsija. 1930-luvulla Lehtokoski asettui vakituisesesti Helsinkiin, mutta hänet valittiin edelleen kansanedustajaksi Turun eteläisestä vaalipiiristä, jonka työväestön keskuudessa hänellä oli vankka kannatus. Lehtokoski kuului muun muassa Sosialidemokraattisen Työläisnaisliiton hallitukseen 1932–1948 sekä Työväen Raittiusliiton ja Kieltolakiliiton hallituksiin. Hän oli myös Ulvilan kunnanvaltuuston ja Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen sekä toimi presidentin valitsijamiehenä vuosina 1925, 1931, 1937, 1940 ja 1943. Vuonna 1949 Lehtokoskelle myönnettiin talousneuvoksen arvonimi.[2][4]
Lehtokoski kuoli kesken kansanedustajakautensa lyhytaikaisen sairauden jälkeen Marian sairaalassa lokakuussa 1949.[5] Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.[6] Lehtokosken tilalle eduskuntaan nousi Yrjö Helenius.[1]
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aino Lehtokosken puoliso oli Yläneellä syntynyt asioitsija Akseli Lehtokoski (1879-1956), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1910. Akseli Lehtokoski toimi sisällissodan aikana Turussa punaisten virkailijana ja sai 8 vuoden kuritushuonetuomion valtiopetoksesta.[7] Pariskunnalla oli kaksi lasta.[2] Heidän poikansa oli eduskunnan sihteerinä vuosina 1940-1974 työskennellyt varatuomari Reino Lehtokoski (1911-1986).[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Aino Lehtokoski Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 17.1.2008.
- ↑ a b c d Lähteenmäki, Maria: Lehtokoski, Aino (1886–1949) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 20.4.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 11.4.2023.
- ↑ Aino Lehtokoski 50-vuotias. Raitis Kansa, 1936, nro 6, s. 5–6. Kansalliskirjasto. Viitattu 11.4.2023.
- ↑ Aikalaiskirja 1934 : henkilötietoja nykypolven suomalaisista, s. 383–384. Helsinki: Otava, 1933. Projekt Runeberg.
- ↑ Dödsfall. Vasabladet, 15.10.1949, nro 223, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 11.4.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Aino Lehtokoskis jordfästning. Arbetarbladet-Svenska Demokraten, 21.10.1949, nro 241, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 11.4.2023. (ruotsiksi)
- ↑ 5178 Valtiorikosylioikeuden akti – Lehtokoski, Axel Valdemar Valtiorikosylioikeuden aktit. 27.7.1918. Kansallisarkisto. Viitattu 11.4.2023.
- ↑ Kuka kukin on 1978 : henkilötietoja nykypolven suomalaisista, s. 511. Helsinki: Otava, 1978. ISBN 951-10475-5-8. Projekt Runeberg.
|
