Ailanthuskehrääjä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ailanthuskehrääjä
Samia cynthia.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Kehrääjämäiset Bombycoidea
Heimo: Riikinkukkokehrääjät Saturniidae
Alaheimo: Saturniinae
Suku: Samia
Laji: cynthia
Kaksiosainen nimi
Samia cynthia
(Drury, 1773)
Synonyymit
  • Philosamia cynthia
Katso myös
 Commons-logo.svg Ailanthuskehrääjä Commonsissa

Ailanthuskehrääjä (Samia cynthia) on riikinkukkokehrääjiin kuuluva, kookas perhoslaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ailanthuskehrääjä on yleisväritykseltään ruskea, mutta värin sävy ja siiven kontrastisuus vaihtelee suuresti. Siivet ovat leveät ja etusiiven sirppimäisesti kaartuvassa kärjessä on silmätäplä. Molempien siipiparien poikki kulkee punertavanvalkea viiru. Sekä etu- että takasiiven keskellä on lisäksi puolikuun muotoinen silmätäplä. Siipiväli 113–125 mm. Perhosen ruumis on karvainen ja tukeva, noin 25 mm pitkä.[1][2][3]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajin luontainen elinalue on Itä-Aasia Korean niemimaalta Kiinan keskiosiin. Ihmisen toimesta laji on levinnyt luontoon ja muodostanut pysyviä populaatioita ympäri maailmaa. Tällaisia villiintyneitä populaatioita elää mm. Japanissa, Australiassa, Tunisiassa, Ranskassa, Sveitsin ja Saksan eteläosissa, Itävallassa, Unkarissa, Yhdysvaltojen itäosissa, Kanadassa, Brasiliassa sekä Uruguayssa. Aikuiset perhoset lentävät toukokuusta kesäkuuhun ja riittävän lämpimillä alueilla toisena sukupolvena syyskuussa.

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ailantuskehrääjä suosii avoimia ympäristöjä. Alueilla joille se on levinnyt karkulaisena sen tapaa tavallisimmin puiistoista ja puutarhoista, joihin on istutettu toukan ravintokasvia. Aikuinen perhonen on aktiivinen yöllä ja lepää päivät kasvillisuuden kätköissä. Niiden suuosat ovat surkastuneet, eivätkä perhoset nauti ravintoa. Naaras tuottaa jopa 400 munaa.

Ailanthuskehrääjän toukan tuottamaa, kaupallisesti arvokasta silkkiä kutsutaan eri-silkiksi.

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka elää jumaltenpuulla (Ailanthus altissima), alalaji S. c. ricina risiinillä (Ricinus communis).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]