Aikamatkustus fiktiossa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Aikamatkustus on yksi eniten käytetyistä aiheista tieteiskirjallisuudessa ja muussa science fictioniin liittyvässä viihteessä. Aikamatkustus voi tapahtua tarinoissa monin tavoin: itsestään joko tarkoituksellisesti tai tahdonvastaisesti, nukahtamisen seurauksena, henkiolennon avulla tai aikakoneella. Joskus aikamatkustus paljastuu pelkäksi uneksi. Ajassa voidaan matkustaa tulevaisuuteen tai menneisyyteen, usein vuoronperään, ja aikasilmukassa samat tapahtumat koetaan uudelleen ja uudelleen.

Kirjallisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

H. G. Wells[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tieteiskirjailija H. G. Wellsin, jonka voidaan katsoa luoneen nykyaikaisen scifi-kirjallisuuden, ensimmäinen merkittävä tieteisromaani Aikakone vuodelta 1895 käsitteli juuri ajassa matkaamista. Kirjassa päähenkilö matkustaa tulevaisuuteen aina vuoteen 802 701 asti. Kyseistä romaania on pidetty koko aikamatkustuskirjallisuuden peruskivenä.

Pimeä nousee[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Susan Cooperin Pimeä nousee -kirjasarjassa ajassa matkustaminen on yleinen taito niin Valon kuin myös Pimeän kannattajien keskuudessa. Kirjasarjassa ajan käsitekin on erilainen kuin todellisuudessa, sillä sitä pystyy magian keinoin hidastamaan. Kirjasarjan sisäisten sääntöjen mukaan menneisyyttä ei voi mitenkään muuttaa, koska aikamatkustus on jo tapahtunut ennen sen alkua ja tekipä ajassa matkaava henkilö mitä tahansa, hän ei voi muuttaa menneisyyttä. Sekä Valon että Pimeän kannattajat käyttävätkin taitojaan matkata ajassa tehokkaasti hyväksi muun muassa piilottamalla vastapuolelta erittäin tärkeitä esineitä historiallisiin rakennuksiin (roomalaiset rakennukset, haudat yms.) jo niiden rakennusvaiheessa ja hakemalla historiallisia henkilöistä nykyaikaan taistelemaan vastapuolta vastaan.

Elokuvissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paluu tulevaisuuteen -trilogia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paluu tulevaisuuteen -trilogiassa aikamatkustuksessa käytettiin De Loreania, johon oli asennettu ”asianmukaista teknologiaa”.

Aikamatkustuksesta kertovia elokuviakin on tehty useita. Yksi tunnetuimmista elokuvista, jossa matkataan ajassa, on 1980-luvun menestyneimpiin teinielokuviin kuuluva Paluu tulevaisuuteen. Kyseinen elokuva on osa Paluu tulevaisuuteen -trilogiaa. Trilogiassa aikamatkustukseen käytetään aikakoneeksi muutettua autoa, joka saa energiansa ydinpolttoaineena käytetystä plutoniumista. Trilogiassa aikakoneella pystyy matkaamaan sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen.

Päiväni murmelina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan ajatuksena on se, että pääosan esittäjä herää aamuisin samaan päivään, jossa tapahtumat toistuvat samanlaisina.

Televisiosarjoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TARDIS, tohtorin aikakone ja avaruusalus on lontoolaisen poliisikioskin mallinen.

Aikahyppy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Televisiosarja Aikahyppy (engl. Quantum Leap l. kvanttihyppy) kertoi aikamatkailusta, jossa päähenkilö on rakentamaansa kammiomaista aikakonetta kokeileva tiedemies Samuel Beckett. Sarja oli vuosina 1989–1993 kohtuullinen menestys sekä Yhdysvalloissa että muualla maailmassa ja sitä tehtiin viiden tuotantokauden aikana 96 jaksoa. Aikahyppy perustui keskeiseen ajatukseen, jonka mukaan päähenkilön epäonnistunutta aikamatkailua ohjasi tuntematon voima. Tiedemies Beckett kykeni siirtymään edestakaisin vain hänen omaa elinaikaansa seuraavalla aikajanalla ja silloinkin vasta, kun hän oli auttanut tiettyjä ihmisiä ja korjannut historian kulkua. Beckett päätyi jokaisen aikahypyn päätteeksi toisen ihmisen ruumiiseen muistinsa menettäneenä. Televisiosarjan draaman kaari perustui siihen, pääsisikö päähenkilö seuraavalla aikahypyllä takaisin omaan aikaansa ja ruumiiseensa, takaisin kotiin.

Dr. Who[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toinen tunnettu, aikamatkustustakin käsittelevä, televisiosarja on brittiläinen Dr. Who, joka on yksi televisiohistorian pisimpään jatkuneista scifisarjoista.[1] Maailmalla kulttimaineen saavuttanutta sarjaa on tuotettu vuosina 1963–1989 ja uudelleen vuodesta 2005 alkaen, ja jaksoja on kertynyt jo yli 700. Sarjan päähenkilö Dr. Who matkustaa ajassa ja avaruudessa sekä taistelee pahaa vastaan; aikamatkustus tapahtuu Tardis-nimisellä, sinisellä poliisikopilla. Tardisin nimi on akronyymi sanoista Time And Relative Dimension(s) In Space

Videopeleissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikamatkustusta esiintyy myös videopelien tarinoissa. Esimerkiksi Chrono Trigger ja Jak II: Renegade -peleissä se on keskeinen osa juonta.

Professor Layton and the Lost Future -pelissä Layton ja hänen apulaisensa matkustavat aikakoneella tulevaisuuden Lontooseen.

Internetissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väitettyjä aikamatkailijoita on ollut paljon, kuuluisin heistä John Titor. Hän ilmestyi internetin keskustelupalstoille kertomaan uskomatonta tarinaansa miten hän oli tullut tulevaisuudesta. Hän kertoi paljon asioita, joita tulisi tapahtumaan tulevassa, kuten vuosina 2004–2005 alkavan Amerikan sisällissodan. Hän katosi salaperäisesti, eikä kukaan tavannut häntä muuten kuin internetissä.

Sarjakuvissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aku Ankka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Don Rosan sarjakuvassa Ankka kuningas Arthurin hovissa (nimi on väännös kirjasta Jenkki kuningas Arthurin hovissa, joka myös käsittelee aikamatkustusta) Aku Ankka, Pelle Peloton sekä Tupu, Hupu ja Lupu matkaavat aikakoneella historiaan kuningas Arthurin Englantiin. Myös toisessa Don Rosan tarinassa, Onnenlantin tarina, matkataan menneisyyteen. Kyseisessä tarinassa menneisyyteen matkustetaan taikakynttilällä, eikä perinteisellä aikakoneella.

Aku Ankka -lehdessä on myös tarinoita, joissa Sudenpennut käyttävät Pelle Pelottoman valmistamaa ”Tiimatäppää” (joka on tablettitietokoneen näköinen) matkustaessaa ratkaisemaan menneisyyden arvoituksia, kuten Nazcan linjojen syntyä tai Tunguskan räjähdyksen todellista syytä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BBC: Dr Who 'longest-running sci-fi' news.bbc.com. Viitattu 1. maaliskuuta 2007. (englanniksi)