Aihekartat

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Aihekartat (Topic Maps) ovat 1999 standardoitu (ISO13250) menetelmä tallentaa tietämystä tietokoneen ymmärtämään muotoon. Aihekartat koostuvat aiheista (Topics), aiheiden välisistä yhteyksistä (Associations) ja aiheiden ilmentymistä (Occurrences). Aihekarttojen rakenteesta puhuttaessa puhutaankin usein ns. TAO-mallista. Aihekartta voidaan visualisoida verkkona, jossa verkon solmuina ovat aiheet ja verkon kaarina assosiaatiot. Aihekartat ovat yksi Semanttisen Webin toteutusteknologioista.

Kuva:Topicmap esimerkkikuva.gif

Sisällysluettelo

[muokkaa] Aiheet

Aihekartan aiheet edustavat yksittäisiä subjekteja. Esimerkiksi kirjallisuutta käsittelevässä aihakartassa voi olla aiheet novelli, Kari Hotakainen ja kirjapaino. Aihekarttastandardi ei kiinnitä aihekartan aiheita vaan aiheet riippuvat aina aihekartan käyttötarkoituksesta ja tekijästä.

Aihekarttojen ehkä merkittävin ominaisuus on aiheiden uniikkisuus: Aihekartassa ei voi olla kahta samaa aihetta. Mikäli aihekarttaan lisätään siellä ennestään oleva aihe, yhdistyy lisätty aihe automaattisesti vanhaan. Tätä ominaisuutta käytetään hyväksi esimerkiksi kun yhdistetään kaksi aihekarttaa. Kummankin aihekartan samat aiheet yhdistyvät. Esimerkiksi jos kahden kuvitteellisen kirjakaupan, Matin kirjan ja Kirsin romaanin varastojärjestelmät yhdistettäisiin, yksi suurimmista töistä liittyisi eri varastojärjestelmissä olevien, samojen tietojen yhdistelyyn. Miten Matin kirjan varastossa olevat Kari Hotakaisen kirjat saataisiin yhdistettyä Kirsin romaanin vastaaviin? Aihekarttojen käyttö tarjoaa tähän yhden vastauksen.

Jokaisella aiheella voi olla vaihteleva määrä eri käyttöyhteyksiin tarkoitettuja nimiä. Esimerkiksi aiheen novelli nimiä voisivat olla novelli, novell ja short story. Kun aiheesta käytettyjä nimiä ei ole eksplisiittisesti kiinnitetty voidaan aihe ajatella ilmiasustaan riippumattomaksi käsitteeksi.

Nimien lisäksi aiheeseen voidaan kiinnittää vaihteleva määrä Subject Identifier -tunnisteita. Subject Identifier -tunnisteet identifioivat aiheen käsitteen. Aihekartassa ei voi olla kahta aihetta, joilla on sama Subject Identifier. Subject Identifierin muoto on URI. Jos aihe voidaan identifioida suoraan URI:lla, aihe on esimerkiksi verkkodokumentti, puhutaan Subject Identifierin sijaan ns. Subject Locator-tiedosta.

[muokkaa] Assosiaatiot

Aihekartta sisältää aiheiden lisäksi assosiaatioita, jotka ovat kahden tai useamman aiheen välisiä yhteyksiä. Yhteys on mahdollista "nimetä" aiheella. Lisäksi kaikkien yhteyteen osallistuvien aiheiden roolit yhteydessä on mahdollista "nimetä" aiheilla. Esimerkiksi jos Ville on Matin isä niin tilannetta voidaan kuvata viidellä aiheella: Ville, Matti, isä, poika ja on-isä sekä yhdellä assosiaatiolla:

Ville:isä ------------(on-isä)------------ Matti:poika

Tässä isä on Villen rooli ja poika on Matin rooli. Assosiaatio tyyppi on on-isä. Ilman rooleja olisi vaikea sanoa kumpi oli kumman isä.

On huomattava, että aihekarttojen assosiaatiomalli on hieman monimutkaisempi kuin esimerkiksi RDF:n, joka ei tue rooleja.

[muokkaa] Ilmentymät

Erilaisten tunnisteiden lisäksi aiheeseen on mahdollista liittää ns. ilmentymiä (Occurrence). Ilmentymät ovat aihetta tarkentavia tietoaineistoja (usein tekstiä) tai linkkejä (URL) tarkentaviin dokumentteihin. Ilmentymien näkökulmasta aihekartan voidaan ajatella olevan navigoitava metaverkko, joka liittää ilmentymädokumentit uudella, ilmentymädokumenttien sisäisestä linkityksesä riippumattomalla tavalla.

[muokkaa] Aihekarttojen esitysmuotoja

Aihekarttastandardi ei määrittele aihekartan esitys- tai tallennusmuotoa ja aihekartoille onkin kehitetty useampia erilaisia talletusmuotoja. Keskeisimpiä näistä ovat

  • XTM on lyhenne sanoista XML topic maps. Nimensä mukaisesti kyseessä on XML-kielellä määritelty rakenteinen esitysmuoto. XTM on tällä hetkellä aihekarttojen de facto esitysmuoto.
  • LTM on lyhenne sanoista Linear topic map notation. LTM on hyvin yksinkertainen tekstuaalinen esitysmuoto aihekartoille. LTM-dokumentteja voi kirjoittaa tavallisella tekstieditorilla.
  • AsTMa on lyhenne sanoista Another pidgin language for Topic Maps.

[muokkaa] Aihekarttojen käyttö

Aihekarttoja käytetään muun muassa verkkojen mallintamiseen, tietämyksen esittämiseen ja dokumenttikokoelmien hallinnointiin. Hieman konkreettisempia esimerkkisovelluksia ovat:

  • Sähköiset arkistot
  • Julkaisujärjestelmät
  • Tietämyksen/metadatan louhijat

[muokkaa] Aiheesta muualla

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Aihekartat
Henkilökohtaiset työkalut