Ahvenanmaan väestö
Ahvenanmaan väestö oli vuonna 2008 27 456 henkeä, jotka asuvat yhteensä 65 saarella. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on 92,0 %. Naisten osuus maakunnan väestöstä on 51 %. Ulkomaalaisia oli vuonna 2008 2 06 henkeä. Maakunnan väestöstä noin 40 % asuu Maarianhaminassa. Ahvenanmaalla on voimassa kotiseutuoikeusjärjestelmä (hembygdsrätt). Henkilöllä tulee olla kotiseutuoikeus, ennen kuin on mahdollista omistaa kiinteää omaisuutta saarella, äänestää maakuntapäivävaaleissa tai harjoittaa elinkeinoa.
Ahvenanmaan bruttokansantuote henkeä kohden on jonkin verran Suomen keskiarvoa suurempi ja samaa luokkaa Uudenmaan maakunnan kanssa.
Ahvenanmaan asutuksen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisten ihmisten arvioidaan saapuneen Ahvenanmaalle noin 4200 eaa. Nämä olivat idästä saapuneita kampakeraamista kulttuuria edustaneita metsästäjä-keräilijöitä, jotka asuivat alueella kausiluotoisesti. Pysyvä asutus alkoi noin vuonna 2500 eaa. uuden lännestä suuntautuneen maahanmuuton myötä. [1] Ahvenanmaalta, Jomalan Jettbölestä on löydetty Suomen ainoa säilynyt kivikautinen luuranko, joka on haudattu sikiöasentoon. Pronssikaudella läntisen pronssikulttuurin ydinalue rajoittui Ahvenanmaalle ja Suomen rannikolle Porvoon- ja Lapuanjokien välille[2]
Ahvenanmaan paikannimistön perusteella on arvioitu, että alueella on asunut suomenkielistä väestöä keskiajalle saakka. Useiden Ahvenanmaan paikannimien uskotaan pohjautuvan suomenkielisistä nimimuodoista. Keskiajalta alkaen Ahvenanmaalle ja ulkosaaristoon on muuttanut kalastajia, jotka ovat säilyttäneet suomen kielen parin sukupolven ajan.[3]. Viimeisimmät kalastajat muuttivat alueelle Turunmaalta 1800-luvulla. Heidän jälkeläisensä muodostivat suomenkielisen väestönosan 1900-luvun alkupuolella. Vuonna 1910 Ahvenanmaalla asui vajaa 900 suomenkielistä[3].
Ahvenanmaan suomenkieliset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomenkielisiä maakunnassa asui 1 354 eli 5,0 prosenttia (2006).[4] Suomenkielinen väestönosa on hieman kasvamassa. Nykyisin suurin osa suomenkielisistä asuu Maarianhaminassa ja Brändössä, joista Brändössä suomenkielisiksi rekisteröityneitä on yli 10 %. (Maarianhaminassa 5,6% suomenkielisiä) Suomenkielinen toiminta on Ahvenanmaalla vähäistä. Suomenkielisten yhdistys Ahvenanmaalla on Ahveniset ry, joka pyrkii muun muassa tuomaan Ahvenanmaan kirjastoihin lisää suomenkielisiä kirjallisuutta ja lapsille suomenkielisiä satutunteja. Yhdistys on kasvava ja saa koko ajan uusia jäseniä, varsinkin nuorista saarelle mantereelta muuttavista perheistä[5].
Ahvenanmaa määritellään itsehallintolailla yksikielisesti ruotsinkieliseksi alueeksi. Suomea opetetaan oppiaineena ja sitä pyytäville järjestetään äidinkielen opetusta suomeksi[6]. Suomen kansalaisilla on kuitenkin oikeus asioida valtion viranomaisissa ja oikeusistuimissa suomeksi. Kunnallisissa viranomaisissa vastaavaa oikeutta ei ole.
Luterilaisella kirkolla ei ole Ahvenanmaalla omaa suomenkielistä seurakuntaa, mutta Maarianhaminan evankelis-luterilaisessa seurakunnassa järjestetään suomenkielistä toimintaa, kuten suomenkielisiä jumalanpalveluksia[7].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Historia - Historian virstanpylvätä (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Etälukio: Muuttuvat uskomukset (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b V. Voionmaa: Suomen uusi asema, Ahvenanmaan kysymys, 1919.
- ↑ Tilastokeskus - väestörakenne
- ↑ http://www.sr.se/cgi-bin/sisuradio/nyheter/artikel.asp?artikel=624720
- ↑ http://www.om.fi/tulostus/13087.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.evl.fi/srk/mariehamn/finska.htm (Arkistoitu – Internet Archive)